Julkkikset

Lapsuudenperheen vaikeudet kasvattivat Viivi Pumpasta: ”Isän henkinen romahtaminen opetti minua paljon”

Lapsuudenperheen rahaongelmat ja isän burnout opettivat juontaja Viivi Pumpaselle, 29, sen, että elämä voi olla aika kovaa. Vaikeudet kuitenkin hitsasivat perhettä yhteen. – Kokemus oli hirveä, mutta jälkikäteen ajattelen, että se lähensi meitä perheenä tosi paljon.

Teksti:
Riina-Maria Metso
Kuvat:
Sampo Korhonen/Otavamedia

- Nyt näen, miten paljon hyvääkin lapsuudessa koetut vaikeudet toivat, Viivi sanoo.

Lapsuudenperheen rahaongelmat ja isän burnout opettivat juontaja Viivi Pumpaselle, 29, sen, että elämä voi olla aika kovaa. Vaikeudet kuitenkin hitsasivat perhettä yhteen. – Kokemus oli hirveä, mutta jälkikäteen ajattelen, että se lähensi meitä perheenä tosi paljon.

Kymmenvuotias Viivi Pumpanen roikkuu yläkerran portaissa veljen kanssa ja kuuntelee. Isä ja äiti puhuvat keittiössä jotain, hiljaa. Tilanne on jännittävä, koska Viivi on harvoin nähnyt vanhempiaan niin vakavina.

– Muistan vieläkin, miten he laskivat, millä summalla nelihenkinen perhe pärjää seuraavat kuukaudet.

1990-luvun lama iski Viivin lapsuudenperheeseen lujaa ja vaikutti rakennusalalla työskennelleen isän töihin. Rahat olivat vähissä.

– Isä koki pahan burnoutin ja oli poissa pelistä jonkin aikaa. Ehkä siksi opin niin varhain itsenäiseksi. Isän henkinen romahtaminen opetti minua paljon. Kokemus oli hirveä, mutta jälkikäteen ajattelen, että se lähensi meitä perheenä todella paljon. Nyt näen, miten paljon hyvääkin lapsuudessa koetut vaikeudet toivat. Kunnioitus ja arvostus toisiamme kohtaan kasvoivat, ja tartuin vain kovemmin minulle läheisiin ihmisiin. Olen kiitollinen siitä, että olemme tässä edelleen toisiamme varten.

– Yritän koko ajan puskea rahaa pahan päivän varalle.

Viivi muistaa edelleen, miten toivoi joka joulu Baby Born -nukkea. Sitä ei koskaan tullut. Viivi käytti isoveljen vanhoja lenkkareita ja säästi rahat ajokorttiin.

– Oli vain hyvä juttu, etten saanut paljoakaan, koska ei ollut rahaa. Ehkä mielikuvitukseni ja kykyni eläytyä asioihin juontaa näistä kokemuksista. En koe, että minulta olisi kuitenkaan puuttunut mitään. Kävimme joka viikko isän ja äidin kanssa pyöräilemässä ja uimassa. Opin luomaan onnen siitä, mitä oli. En nykyäänkään hae onnea materiasta.

”Olen aika ankara itselleni”

Kun Viivi muutti pois kotoa alle 18-vuotiaana, isä istutti hänet keittiön pöydän ääreen. Sen talouspalaverin tulos on kantanut kauas.

– Yhdessä mietimme, mitä eläminen maksaa. Isä laski minulle vessapaperitkin budjettiin. Opin jo pienenä, että raha ei kasva puussa. Sitä oppia olen kantanut mukanani.

Lapsuuden tiukka taloudellinen tilanne jätti jäljen myös siihen, miten Viivi suhtautuu rahaan aikuisena.

– Pidin vuosia kirjaa tuloista ja menoista. Olen aika ankara itselleni ja yritän puskea koko ajan rahaa pahan päivän varalle. Sillä tavalla lapsuus jätti jäljen. Mietin aina sitä, että huomenna voi tapahtua jotain arvaamatonta.

Ja on tapahtunutkin. Mutta kun auto on joutunut korjaamolle tai koira isoon leikkaukseen, Viivillä on ollut säästöjä.

– Isän opin mukaan hoidan laskut ensin, ja siitä mitä jää, laitan vähän säästöön. Lapsuuteni rahavaikeudet opettivat minut säästäväiseksi. Pitää arvostaa sitä, mitä on. Mikään ei ole ilmaista tässä elämässä.

Juttu on katkelma Annan nro 31 kansijutusta. Tilaa lehti tai osta digilehden lukuoikeus täältä!

Lue myös:

Työttömyyskorvauksella elävä Riina-Maija Palander: ”Tilini on ollut usein niin tyhjä, etten ole voinut ostaa mitään”

Rahahoroskooppi – Lue, oletko pihi vai tuhlari ja miten voit säästää rahaa

Näin säästän rahaa – julkkikset kertovat

 

X