Laulaja Vicky Rosti on ollut yli 20 vuotta koukussa golfiin: ”Golfkentällä unohdan murheet”

Laulaja Vicky Rosti on ollut jo yli kaksikymmentä vuotta koukussa golfiin. Vaikea laji on hänelle parasta stressinhallintaa. – Pää tyhjenee, kun tuijottaa neljä tuntia valkoista palloa.

Laulaja Vicky Rosti, 59, kertoo Annan Koukussa-sarjassa intohimostaan golfiin.

”Sytyin golfista sen vaikeuden takia. Kokeilin lajia ensimmäisen kerran 21 vuotta sitten ystävieni luona Espanjassa. Oli uskomattoman vai­keaa osua pieneen palloon. Juuri siksi halusin jatkaa harjoituksia.

Tämä kuvaa hyvin luonnettani. Innostun haasteista. Olen muusikkona tottunut siihen, että asioita toistetaan niin monta kertaa, että ne sujuvat. Olen kilpailuhenkinen – erityisesti itseni kanssa.

Espanjasta Suomeen palattuani kävin alkeiskurssin ja suoritin golfin ’ajokortin’ eli green cardin, joka oikeuttaa liittymään golfseuran jäseneksi. Sen jälkeen aloin läiskiä palloja itsekseni harjoitusradalla.

Olin niin tohkeissani uudesta harrastuksestani, että mesosin golfin hienoudesta bändini pojille keikkabussissa. Jaksoin aina muistuttaa, miten monipuolinen laji golf on verrattuna vaikkapa keihäänheittoon. Pojat taisivat kuulla asiasta tarpeeksensa, sillä he ostivat minulle joululahjaksi naisten keihään. Keihäs kulki seuraavan kesän keikkabussissamme.”

Golf on tehokasta liikuntaa

”Olen edelleen sitä mieltä, että golf on erittäin monipuolinen laji ja tehokasta liikuntaa. Yksi neljän tunnin golfkierros polttaa helposti noin tuhat kilokaloria. Kesäisin minulla ei ole mitään ongelmia painonhallinnassa. Lisäksi golfatessa saa nauttia kauniista maisemista ja hengittää raitista ilmaa.

Kaikkein parasta golfissa on lajin sosiaalisuus. Kierroksia pelataan yleensä neljän hengen ryhmissä. Jos omia pelikavereita ei ole mukana, voi ilmoittautua tuntemattomien kanssa samaan lähtöön. Aluksi minua jännitti lähteä pelaamaan ventovieraiden kanssa, mutta nykyään ilmoitan itseni muitta mutkitta mukaan.

Kierroksen aikana tulee juteltua väkisinkin vähintään säästä ja pelin kulkemisesta.

Kentällä saan olla oma itseni. Jos liityn tuntemattomaan peliporukkaan, kukaan ei tee numeroa siitä, että olen julkkis, vaan minuun suhtaudutaan kuten kehen tahansa.

Olen saanut viheriöllä rakkaita ystäviä. Kuulun stadilaiseen Lönkan pöllyttäjät -golfseuraan. Lisäksi minulle on muotoutunut kotikentälläni Vantaan Keimolassa tiivis naisporukka, jonka kanssa käymme pelaamassa.

Golfkierroksen pelaaminen on paljon parempaa kuin kahvilassa istuminen. Harvoin ystävän kanssa jaksaa rupatella neljää tuntia kahvikupin ääressä, mutta golfkentällä aika kuluu kuin siivillä. Tuttujen kanssa pelin tiimellyksessä puhutaan selviksi niin ihmis­suhdepulmat kuin työkuulumisetkin.

Golf tekee ystävien tapaamisesta tervehenkistä. Olen säästynyt monelta krapulalta, kun en ole viitsinyt lähteä illalla viihteelle, koska aamuksi on sovittuna peli kavereiden kanssa.”

Golf on tehnyt Vicky Rostista kärsivällisemmän

”Golf on niin vaativa laji, että siinä on pakko sietää pettymyksiä. Minusta on tullut kärsivällisempi ja ehkä hieman hillitympikin golfin ansiosta. Vaikka kuinka ottaisi päähän, kentällä ei sovi kiroilla eikä polkea jalkaa. Olen oppinut myös pitkäjänteisemmäksi. Tiedän, että jos tänään peli ei kulje, tulee parempia päiviä.

Golf on myös loistavaa stressinhallintaa. Pää tyhjenee, kun tuijottaa neljä tuntia valkoista palloa. Monta kertaa on käynyt niin, että menen stressaantuneena kentälle ja lähden kierroksen jälkeen kotiin kuin eri ihmisenä. Golf selkeyttää ajatuksia.

Minusta on tullut kärsivällisempi ja ehkä hieman hillitympikin golfin ansiosta. Vaikka kuinka ottaisi päähän, kentällä ei sovi kiroilla eikä polkea jalkaa.

Olen käynyt pelaamassa ison osan Suomen golfkentistä, sillä minulla on keikkamatkoilla usein bägi mukana. Parhaimpina kesinä olen pelannut sata kierrosta. Nykyään pelaan noin 30–40 kierrosta kauden aikana.

Olen tartuttanut golf-innostuksen kahteen kolmesta lapsestani. Elämänkumppaniani Ari Kaasalaista en ole saanut monista yrityksistäni huolimatta pelikaverikseni. Toisaalta on ihan hyvä, että meillä on yhteisen tekemisen lisäksi omat harrastuksemme.

Ihailen kentillä 80-vuotiaita leidejä, jotka käyvä kesäisin joka päivä pelaamassa ystävättäriensä kanssa. Haluan olla jokin päivä yksi golfmummoista.”

Vicky Rostin Koukussa-haastattelu julkaistiin Anna 28/18 -numerossa.