Makwan Amirkhani
Makwan Amirkhani uskoo, että hänen uransa on vasta alkanut.
Julkkikset

Makwan Amirkhani masennuksen ja itsetuhoisuuden jälkeen: Haaveilen perheestä

Vapaaottelija Makwan Amirkhanin elämään on kuulunut sekä menestyksen että masennuksen hetkiä. Synkimpänä hetkenään Makwan yritti jopa itsemurhaa.
Teksti: Hilppa Wuokko Kuvat: Arto Wiikari/Otavamedia

Toimittaja Mari Sainion kirjoittamassa Makwan Amirkhanin, 28, elämäkerrassa Makwan Amirkhani (Docendo/Fitra 2017) kuvaillaan hyvin yksityiskohtaisesti Suomen tunnetuimman vapaaottelijan karua lapsuutta ja nuoruutta, jossa rasismi ja kuolema sekä väkivalta ja rikollisuus ovat jatkuvasti tapetilla. Iranissa syntynyt ja Suomeen nelivuotiaana perheensä kanssa muuttanut Makwan kertoo, että omat menneisyyden valinnat näyttäytyvät nyt hyvin erilaisessa valossa kuin nuorena ja kokemattomana.

– Totta kai tällä elämänkokemuksella osaisin toimia toisin. Kirja kertoo, että olen oppinut kokemuksistani. Uskallan myöntää asioita ja kertoa, mitä oikeasti on tapahtunut. Ihmiset ovat olleet kiitollisia rehellisyydestäni ja siitä, että en ole kaunistellut asioita, Makwan kertoo.

Masennus sai piiloutumaan muiden katseilta

Muutama vuosi sitten Makwanin elämää vaikeutti loukkaantuminen, joka vei miehen syviin vesiin. Makwan loukkasi otellessaan pahasti peukalonsa. Lääkäri ennusti, ettei kädellä voisi lyödä enää koskaan.

Loukkaantumisesta aiheutunut stressi aiheutti Makwanille pälvikaljun ja punajäkälätaudin. Makwan kärsi myös masennuksesta. Hän kertoo piilotelleensa tuolloin itseään muiden katseilta.

– Kun on niin heikossa kunnossa, ei halua mennä mihinkään näkyvälle paikalle. Olin fyysisesti ja ulkonäöllisesti niin heikossa kunnossa, että kun ihmiset näkivät minut, he säälivät minua ja ajattelivat, että olen todella huonossa jamassa. Siksi pysyin piilossa. Olin yli vuoden niin, ettei minua nähty. Treenasin kyllä, mutta en käynyt salilla, Makwan muistelee.

Yksi lause auttoi huonoina hetkinä

Masennuskauden synkin hetki oli, kun Makwan päätyi yrittämään itsemurhaa. Hän kuitenkin perääntyi viime hetkellä, sillä ei halunnut tuottaa äidilleen niin suurta surua.

Hän kertoi asiasta tuolloin vain yhdelle ystävälleen. Sittemmin hän on kuitenkin paljastanut asian myös perheelleen ja läheisilleen.

– Käsittelin asiaa kuitenkin enemmän yksin, sillä tiesin, etteivät kenenkään sanat pysty parantamaan oloani. Yksi lause suomalaiselta jätkältä on kuitenkin jäänyt hyvin mieleen: asioilla on tapana järjestyä. Se lause on ollut mielessäni huonoimpina hetkinä. Äiti oli asiasta kuullessaan surullinen, mutta hän ei halunnut kysellä ja aiheuttaa mitään pahempaa. Hän toivoi, että herään itse ja tajuan, että on aika tehdä asioille jotain. Ja niin tapahtuikin.

Tällä hetkellä urheilijan henkiset voimavarat ovat vahvemmat kuin masennuskauden aikana. Hänellä on tukenaan läheisten ja valmentajien turvaverkko. Myös aiemmat kokemukset ovat opettaneet häntä. Silti Makwan ei uskalla vannoa, ettei hän enää ikinä joutuisi masennuksen kierteeseen.

– En voi varmuudella sanoa, ettei sitä tule enää ikinä tapahtumaan. En voi olla varma mistään.

Makwan on löytänyt naisen elämäänsä

Tällä hetkellä Makwanilla menee hyvin. Hän on loistavassa kunnossa ja uskoo, että hänen uransa on vasta alkanut. Myös rakkauselämä kukoistaa: Makwan on löytänyt elämäänsä naisen, jota hän tapailee.

Kirjassa kerrotaan, että Makwan on ostanut Turusta tontin. Tälle tontille nousee hänen haaveissaan talo, jossa niin hänen äitinsä kuin tyttöystävänsäkin asuvat yhdessä hänen kanssaan. Voisiko tämä Makwanin tällä hetkellä tapailema nainen olla se, joka muuttaa tuohon taloon Makwanin ja hänen äitinsä kanssa?

– En mene asioiden edelle, mutta jos rakennan talon, niin en halua asua siellä yksin, Makwan sanoo.

Haaveena oma perhe

Kirjassaan Makwan korostaa moneen otteeseen perheen merkitystä. Makwanille on aina ollut selvää, että hän haluaa myös oman perheen, johon kuuluu lapsia. Hänen oma isänsä kuoli liikenneonnettomuudessa, kun perhe oli ollut Suomessa noin vuoden. Isähahmon kaipuu on sittemmin ollut läsnä Makwanin elämässä.

– Olen joutunut oppimaan monia asioita kantapään kautta. Välillä eteen on tullut hetkiä, joina olisin toivonut, että minulla olisi ollut isähahmo tai joku, joka olisi ohjannut minua. Toisaalta olen onnellinen, että kun minulla on oma lapsi, niin minulla on paljon kokemusta kaikesta ja pystyn jakamaan sitä eteenpäin hänelle, Makwan pohtii.

Kun on oma lapsi. Onko Makwanilla lapsi?

– Ehkä on tulossa, Makwan sanoo salaperäisesti hymyillen, mutta ei kommentoi asiaa tarkemmin.

X