Uuden suhteen alussa parisuhdekouluttaja Marianna Stolbow kehottaa tarkkailemaan, pystyykö toiselle puhumaan kaikesta. Vasta-avioitunut asiantuntija tietää, että on helppo rakastua ihmiseen, jonka kanssa voi elää omannäköistä elämää.
Ihastuminen on tunne, joka kestää muutamasta kuukaudesta puoleentoista vuoteen. Sen jälkeen toinen joko hyväksytään sellaisena kuin tämä on – tai sitten ei. Parisuhdekouluttaja Marianna Stolbow, 56, kertoo, että hänen vastaanotolleen tulee usein miehiä ja naisia, joiden puolisot toivovat näiden muuttuvan.
– Rakkaudellisen suhteen juju on siinä, ettei yritä muuttaa toista miksikään eikä ajattele, että kyllä se tuosta ajan myötä.
Työssään Marianna tukee asiakkaitaan siinä, että nämä uskaltavat nähdä oman tilanteensa ja katsoa peiliin. Hyvä parisuhde perustuu rehellisyydelle.
– Ihminen muuttuu koko ajan. Joillekin se tarkoittaa suhteen päättymistä ja uutta suhdetta, joillakin kasvaminen onnistuu yhdessä parisuhteessa. Teininä aloitettu suhde ei voi kuitenkaan jatkua, ellei siinä tutustu itseen ja opi joustamaan toisen vuoksi.
Rohkeutta puhua
Vastaanottoaan Marianna pitää Helsingin keskustassa. Hänen luokseen tullaan pohtimaan muun muassa sitä, onko aika erota vai olisiko suhteessa jotain pelastettavaa. Se vaatii arkeologista työtä.
– Vastaanotollani tutkitaan menneisyyden tapahtumia, jotta voitaisiin ymmärtää paremmin nykyhetkeä.
Pareja Marianna ei ota vastaan, ainoastaan yksilöitä.
– Asiakas on saattanut käydä pitkään pariterapiassa, muttei ole pystynyt siinä puolison vieressä sanomaan, että hänellä on toinen suhde. Autan häntä pohtimaan, mitkä asiat ovat johtaneet siihen tilanteeseen, ja miten siitä voisi puhua kotona. Hän harjoittelee vastaanotollani vaikean asian puheeksi ottamista.
Juuri rohkeutta moni tarvitseekin.
– Haluan kannustaa uskaltamiseen. Pitää rohkeasti kertoa kumppanille, mitkä asiat ovat itselle ehdottomia. Vaatii myös uskallusta jäädä pitkään vanhaan suhteeseen, jos kaikki muut ympärillä eroavat.
Eronneiden neuvojaksi
Mariannan tie parisuhdekouluttajaksi alkoi 2010-luvun taitteessa, kun hän oli palannut maailmalta Suomeen ja etsi uutta suuntaa uralleen. Aiemmin hän oli työskennellyt tiedottajana muun muassa Italian matkailupalvelussa.
Huomasin lehdessä ilmoituksen, jossa haettiin vapaaehtoisia tukihenkilöitä eroneuvontatilaisuuksiin. Ajattelin, että mahtavaa. Tässä on asia, josta todellakin tiedän jotain!
Marianna oli tuolloin kertaalleen eronnut, nelikymppinen kolmen lapsen äiti. Eroneuvonnasta Marianna innostui niin paljon, että lähti kouluttautumaan eroseminaariohjaajaksi.
Eroseminaariohjaaja vetää vertaistukiryhmiä, joissa osallistujat työstävät omaa eroaan. Toimintamallin on tuonut Suomeen nyt jo edesmennyt psykologi Kari Kiianmaa, joka eläkkeelle jäädessään pyysi Mariannaa seuraajakseen.
– Aluksi ajattelin, että en voi ottaa vastuuta, enhän minä ole psykologi. Mutta Kari sanoi, että tämä ei ole terapiaa vaan opetuksellinen malli. Ja olinhan minä toiminut kouluttajana ja opettajana.
Suomalaisessa eroseminaarissa Marianna on kouluttanut miltei parisataa eroseminaariohjaajaa. Edelleenkään hänellä ei ole psykologin koulutusta eikä perinteistä parisuhdeterapeutin koulutusta.
– Kun joskus harkitsin niitä opintoja, oma terapeuttini sanoi, että älä mene. On hyvä, että katsot asioita toiselta kantilta kuin muut.
Itseensä tutustumista
Henkilökohtaisessa elämässään Mariannalla on nyt takanaan toinenkin ero. Se osui samalle keväälle rakastumisen kanssa. Erotessaan toukokuussa 2019 Marianna ei haaveillut uudesta suhteesta.
– Minulla oli kauhea kaipuu yksinoloon, koska eropäätöksen tekeminen oli ollut niin vaikeaa. Haaveilin muuttavani yksin mökille. Minun oli kauhean vaikea muuttaa sitä haavetta, kun tapasin Laurin.
Ratkaisuaan Marianna oli kypsytellyt seitsemän vuotta.
– Eroaminen on aina rankkaa. Siihen liittyy paljon surua ja läpikäymistä.
Suhde Lauri Pietarisen kanssa eteni kuitenkin nopeasti, ja pari muutti yhteen jo seuraavana keväänä. Ratkaisu ei ollut helppo. Sitä punnittiin yhdessä pitkään.
– Lauri pelmahti elämääni vähän liian aikaisin – niinhän elämässä käy.
Nopeasta yhteenmenosta huolimatta Marianna tuntee perusteellisesti edellisen suhteensa anatomian. Hän ymmärtää, että lopputulokseen vaikuttivat molemmat osapuolet.
– Eron käsitteleminen on kaiken a ja o. Silloin pystyy olemaan oma itsensä uudessa suhteessa. Jos luulee, että on eronnut sen takia, että toinen oli ääliö tai epäreilu tai mitä tahansa – jos ei sen enempää ymmärrä – ei ole mitään kerrottavaa uudelle ihmiselle, koska ei tunne itseään.
Eron käsittely tarkoittaa Mariannan mukaan maakerrosten läpikäyntiä. Pitää tutustua itseensä niin hyvin, että tietää, mitä pelkää tai toivoo ja mitä asioita pitää tärkeänä. Toisaalta uudessakin suhteessa pystyy tutkimaan itseä.
Perustana ystävyys
Marianna ja Lauri tunsivat toisensa jo ennestään lastensa kautta. Mariannan mielestä ihanteellista onkin, jos parisuhteen pohjalla on ystävyyttä. Se tuo turvaa ja uskallusta olla oma itsensä.
– Ihastuksille aina teeskentelemme jotain parempaa kuin olemmekaan. Ystävät taas tykkäävät meistä sellaisina kuin olemme. Siksi suhde on paremmalla pohjalla, jos tutustutaan ystävinä. Silloin on turvallisempaa olla auki myös seksuaalisesti. Ystävä ei koskaan tyrmää.
Mistä sitten tietää, onko jo valmis uuteen suhteeseen? Sitä ei voi tietää kuin kokeilemalla, Marianna sanoo. Yhden suoran neuvon hän antaa.
– Jos yhtään tuntuu siltä, että vaatimus uudesta suhteesta tulee ympäristöstä, niin älä rupea siihen. Kaverit ahdistuvat pahasta olostamme niin, että he hoputtavat uuteen suhteeseen. Silloin pitää olla herkkänä itselle. Jos tuntuu, ettei vielä ole oikea aika, peräänny. Mieluummin niin, kuin että satutat muita matkan varrella.
Vaaran merkki
Uuden suhteen alussa kannattaa tarkkailla sitä, mistä asioista toisen kanssa pystyy puhumaan.
– Vaaran merkki on mielestäni se, jos joutuu piilottelemaan jotakin itsessään. Hyvä merkki sen sijaan on se, jos pystyy kertomaan itsestään kaiken.
Mariannalta kysytään usein myös sitä, kuinka paljon uudessa suhteessa voi puhua entisestä puolisosta. Jokaisen on asetettava rajansa.
– Ei pidä ruveta terapeutiksi kellekään eikä toisaalta kaataa omaa tuskaansa kenenkään päälle.
Välillä entisistä suhteista on ihan perusteltua puhua. Ne kuuluvat elämänpolkuun ja ovat vaikuttaneet osaltaan minäkuvaan. Karttuneet kokemukset lisäävät itsetuntemusta. Kun aikuisena heittäytyy uuteen parisuhteeseen, tuntee itsensä paremmin kuin nuorena.
– Tämä on se kohta, missä ikä on etu. Keski-iässä pystyy jo kertomaan toiselle, kenen kanssa tämä on lähtenyt treffeille. On vain oltava umpirehellinen. Jos pystyy arvostamaan sitä, että on kokenut paljon, ei itsessään tarvitse peitellä mitään.
Omannäköistä elämää
Ikä vaikuttaa siihenkin, että kun jotain hyvää tulee vastaan, siihen uskaltaa tarttua. Enää ei heitellä hukkaan vuosia ja kesiä.
– Kun elämää on vähemmän jäljellä, ihmisestä tulee aika skarppi sen suhteen, miten käyttää aikaansa, Marianna sanoo.
Aikaa ei ehkä halua hukata siihen, että yrittäisi olla jotain muuta kuin mitä on.
– On helppo rakastua ihmiseen, jonka kanssa voi elää omannäköistä elämää.
Marianna ja Lauri vihittiin toukokuussa Uspenskin katedraalissa Helsingissä. Mariannalle kirkkohäät olivat ensimmäiset laatuaan.
– En haluaisi koskaan enää kokea avioeroa. Siksi otan vastaan kaikki mahdolliset siunaukset, mitä voin saada, Marianna sanoo.
– Aikuisten parisuhde ei vaadi naimisiinmenoa, mutta me teimme tällaisen ratkaisun. Haluan antaa lapsilleni sellaisen mallin, että elämässä kannattaa juhlistaa hyviä asioita. Onni on niin arvokas asia, että siitä kannattaa iloita.
Kelpaanko, riitänkö?
Sellaista harhaa Marianna ei halua vahvistaa, että onnelliseksi voisi tulla vain löytämällä hyvän parisuhteen.
– Silloin lataa toiselle vastuun omasta onnesta. Siitä seuraa se, että myös oma paha olo on toisen syy.
Kun onneaan ei nojaa toisen varaan, kummallakin on oma itsenäinen elämä, josta ei kaipaa pois.
– Paras suhde on sellainen, jossa elämä soljuu ilmankin toista. Ja samaan aikaan voi iloita siitä, että tapasin jonkun, jonka kanssa voin lähteä leffaan illalla.
Inhimillistä sen sijaan on se, että parisuhteesta hakee turvaa.
– Me olemme täällä toisiamme varten. Kun rinnallani on puoliso, minulla on tilanteessa kuin tilanteessa ainakin yksi ihminen, joka on minun puolellani.
Turvan tunne ei tullut Mariannan ja Laurin suhteeseen mitenkään automaattisesti.
– Oli minulla kipuilua sen suhteen, voinko luottaa toiseen. Alussa odotin, että kohta hänestä paljastuu jotain. Että eihän se voi olla noin kiva! Oli myös sellaisia fiiliksiä, että kelpaanko, riitänkö. Välillä se tunne tulee, vaikka olisi ollut pitkäänkin yhdessä.
Marianna ja Lauri ovat olleet nyt yhdessä kolme vuotta. Edelleenkään suhde ei tunnu itsestäänselvyydeltä.
– Jos katsomme yhdessä vaikkapa A-studiota, saatan sanoa Laurille, että kiva kun olet siinä. Yksinolon jälkeen tuntuu suurelta luksukselta katsoa tv:tä yhdessä tai kävellä Kauppatorin läpi kahdestaan. Ne ovat niitä elämän suuria onnen hetkiä.
Aikuisten suhteessa seurustelu on joskus parempi ratkaisu kuin yhteenmuutto.
– Pitää kuunnella tarkasti omaa ääntä. Siitä, mitä muut ajattelevat, ei tarvitse kiinnostua. Monen aikuisen on vaikea tunnistaa sitä, että elää muiden äänten mukaan, Marianna Stolbow sanoo.
Juttu on ilmestynyt Kotilääkärin numerossa 6/2022.
