Masennuksesta toipunut Nina Mikkonen: ”Onneksi ymmärsin, että mielialalääkitys ei kerro hulluudesta”
Kuuden vuoden omaishoitajuuden ja miehensä kuoleman jälkeen Nina Mikkonen vajosi niin syvään masennukseen, ettei jaksanut nousta sängystä. Valo palasi elämään terapian ja lääkityksen avulla.
Kuuden vuoden omaishoitajuuden ja miehensä kuoleman jälkeen Nina Mikkonen vajosi niin syvään masennukseen, ettei jaksanut nousta sängystä. Valo palasi elämään terapian ja lääkityksen avulla.
Perhearkea suuressa omakotitalossa Myrskylässä pyörittävä kotiäiti. Toimittaja ja viestintäpersoona Timo T.A. Mikkosen vaimo. Lasten kotihoitoa voimakkaasti puolustava ja pienten lasten päiväkotitaipaleita vastustava kunnanvaltuutettu. Sitä kaikkea Nina Mikkonen oli vielä liki vuosikymmen sitten.
Timon syksyllä 2011 saama kallonpohjavaltimotukos ja lukuisat aivoinfarktit muuttivat kaiken. Hän menetti lähimuistinsa, halvaantui vasemmalta puolelta ja sokeutui. Ninasta tuli miehensä omaishoitaja. Lapset Mikael ja Matias ovat erityislapsia monine neurologisine diagnooseineen, joiden vuoksi Nina oli tuolloin myös poikiensa omaishoitaja.
Timon kuolemasta tulee ensi tammikuussa kuluneeksi kolme vuotta. Mutta kuka Nina Mikkonen on nyt? Sitä hän on joutunut kysymään itseltään usein.
Entinen omaishoitaja. Leski. Yksinhuoltaja ja yrittäjä.
Mutta myös masennuksesta ja rajusta uupumuksesta toipunut nainen, jonka elämässä on vihdoin valoa.
”Sanoin pojille, että lupaan vielä nousta”
Peitto tuntui painavan ainakin sata kiloa. Timon kuoltua tammikuussa 2017 Ninan masennus oli vyörynyt niin pahaksi, ettei hän tahtonut päästä ylös sängystä.
– Äitinä häpesin itseäni ja tilaani, jossa jäin päiväksi sänkyyn vällyjen alle, kun pojat joutuivat lähtemään kouluun. He olivat kohdanneet kaiken saman minkä minäkin, mutta heidän oli jaksettava opintielle. Mutta olin niin loppu, että hyvä jos jaksoin hengittää.
Samalla Nina kantoi huolta poikien jaksamisesta. Hän pyysi lapsiltaan anteeksi sitä, että makasi kaikki päivät sängyssä kohtaamatta ulkomaailmaa.
– Sanoin pojille, että lupaan vielä nousta, jos he jaksavat katsoa minua tällaisena vähän aikaa. Mutta ennen sitä minun täytyy saada kerätä itseäni, jotta ymmärrän mitä minulle ja meidän perheellemme tapahtui.
Pojat eivät patistaneet äitiään tarttumaan kiinni elämään, päinvastoin. He auttoivat antamalla tilaa.
– Pojat sanoivat minulle ymmärtävänsä, koska olin ollut vuosia yksin vastuussa kaikesta. Heille oli tärkeintä, että toivun vaikka se vaatisi aikaa, olenhan ainoa, joka heillä on enää jäljellä. Olen kiitollinen siitä, että minulla on ihanat lapset, joilla on sydämen sivistystä.
”Mielialalääkityksen saaminen oli tärkeää jaksamiselleni ja koko perheen etu”
Nina oli aloittanut jo aikaisemmin mielialalääkityksen Timon henkilökohtaisen avustajan kehotuksesta, vaikka vastusteli sitä pitkään.
– Timon avustaja sai onneksi minut ymmärtämään, että mielialalääkityksen aloittaminen ei kerro hulluudesta. Älykkäänä ihmisenä hän näki, että lääkityksen saaminen on tärkeää jaksamiselleni ja on koko perheen etu.
Timon kuoleman jälkeen Nina hakeutui psykiatrin vastaanotolle ja lääkitysannosta nostettiin. Samalla hän aloitti terapian, jossa kävi purkamassa tuntojaan vajaan puolen vuoden ajan. Puhuminen auttoi.
– Kevään mittaan huomasin, että elämä on sittenkin elämisen arvoista, vaikka välillä mennäänkin syvissä vesissä.
Luit juuri lyhennelmän Annan kansijutusta 40/2019, jossa Nina Mikkonen kertoo toipumisprosessistaan ja elämänsä uudesta suunnasta. Miten Ninan lapsena todistama isän itsemurha on vaikuttanut häneen aikuisena? Mitä hän ajattelee melialalääkityksen lopettamisesta? Surun helpottaessa ja poikien aikuistuessa Nina on löytänyt elämälleen uuden kutsumuksen – mikä se on? Lue lisää Annan numerosta 40/2019 tai digilehdestä! Voit tilata digilehden täältä!
Kommentit
Olet selviytynyt isosta elämän stategiasta. Ei ole ollut helppo tie. Kuitenkin uskon, että voimasi ei yksin ole ollut niin vahva, vaan kun kerroit poikiesi asenteesta sinuun tässä tilateessa, tuli mieleeni, että voimasi olet myöskin saanut heistä, et antanut periksi, vaan kävitte yhdessä tätä polkua. Et kuitenkaan liikaa kuormittanut heitä. Ovat fiksuja nuotria. Ajattelin, miten itse olisin käyttäytynyt vastaavassa tilanteessa, en tiedä. Olet myöskin joskus kertonut uskosta Jumalaan, luota vaan se on kuitenkin elämän perusta kaikessa. Olet esimekki selviytyjästä! Ohjelmassa suurin pudottaja, olet mun suosikki.
Oikein hyvää tulevaisuutta sinulle ja upeille pojillesi, isänsä voi olla ylpeä heistä siellä taivaassa! ❤
Kommentit
Toivon Nina Mikkoselle voimia ja jaksamista raskaan menetyksen keskellä, vaikka joskus tuntuukin, ettei valoa näy missään.
Ihana Nina!
Me kaikki olemme lukeneet nämä samat asiat kymmeniä kertoja Seiskasta, jonka ” mannekiini” rva Mikkonen on. Hän on julkisuuden hakuinen, samaa toistavat ihminen. Toivoisi, että lehdet eivät enää kirjoittaisi saman toistoa.
Oon niin täynnä tätä emäntää ja hänen ” erityislapsiaan”. Kiitos.
Olet selviytynyt isosta elämän stategiasta. Ei ole ollut helppo tie. Kuitenkin uskon, että voimasi ei yksin ole ollut niin vahva, vaan kun kerroit poikiesi asenteesta sinuun tässä tilateessa, tuli mieleeni, että voimasi olet myöskin saanut heistä, et antanut periksi, vaan kävitte yhdessä tätä polkua. Et kuitenkaan liikaa kuormittanut heitä. Ovat fiksuja nuotria. Ajattelin, miten itse olisin käyttäytynyt vastaavassa tilanteessa, en tiedä. Olet myöskin joskus kertonut uskosta Jumalaan, luota vaan se on kuitenkin elämän perusta kaikessa. Olet esimekki selviytyjästä! Ohjelmassa suurin pudottaja, olet mun suosikki.
Oikein hyvää tulevaisuutta sinulle ja upeille pojillesi, isänsä voi olla ylpeä heistä siellä taivaassa! ❤
Virkistä viikkoasi Annalla!
Katso tarjous