Miitta Sorvalin suhde työhönsä on ristiriitainen: ”Iloisen kuplinnan rinnalla kulkee koko ajan jännitys”

Jännitystä aiheuttavan työnsä vastapainoksi näyttelijä Miitta Sorvali lepää Lapissa tai kylvyssä. Kauneuttaan hän hoitaa nukkumalla ja meikkaamalla. – En lähde edes Alepaan ilman huulipunaa ja ripsiväriä.

”Rakkain arkirutiinini on kiireetön aamu. Haluan herätä rauhassa hissutellen. Nousen ylös vähintään kaksi tuntia aiemmin ennen kuin lähden mihinkään. Omaan aamuaikaani mahtuu kuppi kahvia ja lisäksi teetä, mutta ei televisiota eikä radiota, ei edes lehteä tai juttelua. Mies (näyttelijä Kari Sorvali) menee yleensä aamiai­selle läheiseen leipomokahvilaan.

Hoidan ihmissuhteitani puuskittain

Raha-asioissa olen aika huithapeli. Osaan panna rahan kiertämään. Välillä yritän kerätä turvarahastoa, mutta nopeasti keksin säästöilleni käyttöä: ai tuollakaan ei ole vielä käyty, tuokin pitäisi ostaa…

Meillä on vanha maalaistalo Kittilässä, ja siellä riittää rahareikiä. Viimeksi remontoitiin sauna, ja löysin myös pirttiin ihanan ruokapöydän antiikkikaupasta. Mieheni on sen sijaan hyvä rahankäyttäjä.

Hoidan ihmissuhteitani puuskittain. En ole puhelimessa lörpöttelijä tai viestittelijä, ja sähköpostia käytän vain pakosta. Bestikseni ymmärtävät kyllä, etten kiireisen projektin aikana juurikaan ota yhteyttä. Haluan tavata kasvokkain. Nyt on varattuna Liisa-ystävän kanssa yhteinen aika Lapissa ensi-illan jälkeen.

En hemmottele miestäni lahjoilla, sillä hän ei ole tavaraihminen. Saatan sanoa, että lähdetäänkö ajelemaan. Voimme ajella vaikka Riihimäelle tai Poriin tai katselemme vain maisemia. Kari hemmottelee minua valmistamalla ruoan valmiiksi, kun minulla on paljon töitä.

Työviikkooni kuuluu nyt näytelmän Miitta elää valmistelua. Innostuksen ja iloisen kuplinnan rinnalla kulkee koko ajan jännitys. Ensi-illassa ajattelen usein, että miksi helvetissä olen tähän lupautunut. En kuitenkaan kangistu, vaan olen oppinut elämään jännitykseni kanssa.

Perhe on parasta seuraa

Rentoudun laiskottelemalla. Minulla on taipumusta nautiskeluun, ja yritän järjestää itselleni pieniä kivoja asioita. Saatan laittaa lämpimän kylvyn tai ottaa lasin viiniä tai mennä syömään suurinta herkkuani sushia.

Perhe on parasta seuraa. Meillä on kaksi aikuista lasta Silja ja Juho sekä kaksi lastenlasta: 10-vuotias Eedit ja 1,5-vuotias Joel. Yleensä he ihanasti ilmoittavat, että nyt tullaan käymään, ja silloin laitan ruokaa. Joulu ja pääsiäinen ovat meille pääjuhlat, ja ne vietetään aina isosti perheen kesken. Etukäteen, pikkujouluna ja pikkupääsiäisenä, tavataan kavereita.

Osaan valmistaa thaikeittoa, josta kaikki tykkäävät. Olen erittäin kaikkiruokainen ja pidän sisäelimistä. Teen oikein hyvää possunkieltä, ja Lapissa syömme myös riista- ja pororuokia.

Olen kokeillut kaikenlaista liikuntaa

Hoidan kauneuttani nukkumalla ja meikkaamalla. En lähde edes Alepaan ilman huulipunaa ja ripsiväriä, ja Lapissakin pitää olla meikkivoidetta. Sehän suojaa kylmältäkin.

Harrastan liikuntaa tosi vähän. Olen kokeillut kaikenlaista, mutta mikään ei oikein nappaa. Liikun yleensä julkisilla, joten pakostakin joudun kävelemään jonkin verran, koska aina ei viitsi tuhlata taksiin.

Minulla on ajokortti, mutta en uskalla ajaa autoa. Minulla on mielestäni hahmottamishäiriö, joten pelkään esimerkiksi ryhmittymistä.

Nukun vähintään kahdeksan tuntia yössä. Ihanteellista olisi nukahtaa kymmeneltä ja herätä seitsemän maissa. On ollut unettomiakin aikoja, mutta nykyään nukun mielelläni ja varjelen oikeuttani riittävään uneen.

Tykkään katsoa televisiosta tennistä, mutta sitäkään en seuraa aktiivisesti. Olen enempi sellainen ”mitä osuu kohdalle” -televisionkatsoja. Voimme höpötellä Karin kanssa yhtä hyvin Voice of Finlandia kuin jotain keskusteluohjelmaa seuraten.

Odotan tulevaa ensi-iltaa ja sitä, että jännitys on ohi ja saan kehitellä esitystä rauhassa eteenpäin. Toivottavasti minulla olisi tulevaisuudessa enemmän aikaa laiskotella ja matkustaa.”