Näyttelijä Minna Haapkylä on huomannut olevansa korona-aikana aiempaa ahdistuneempi – myös hääaikeet ovat siirtyneet: ”En haluaisi mennä naimisiin ruokatunnilla”

Minna Haapkylä haaveilee häistä, mutta koronan vuoksi haaveet on pitänyt panna syrjään. Pikahäät eivät häntä kiinnosta.

Näyttelet pääosaa Lapinlahti-aiheisessa elokuvassa. Mitkä ovat muistosi historiallisesta paikasta?

En edes lapsena ajatellut paikkaa pelottavana ”hullujen huoneena”, vaikka kaveripiirissäni kummitusjutut sijoittuivat aina sinne. Olin kuullut, että se on paikka, jonne taiteilijat menevät lepäämään. Minulle Lapinlahti on rauhan ja taiteilijoiden tyyssija, ja sellaisena sen tulisi pysyä.

Lue lisää: Minna Haapkylä: ”Huomioin kumppaniani hellyydellä”

Elokuvassa käsitellään äidin ja tyttären suhdetta, millainen äiti itse olet Minna Haapkylä?

Roolihenkilöni äiti on hylännyt lapsensa, joten tilanteeni on tosi erilainen. Pojilleni haluaisin olla rento ja turvallinen äiti, mutta usein huomaan olevani stressaava ja huolehtiva huutaja: miten voikin olla niin vaikeaa pistää tavarat paikoilleen…

Oma äitini asuu naapurissamme, ja meillä on oikein hyvät välit.

Oletko samanlainen äiti kuin äitisi?

En todellakaan. Ehkä isoin ero on siinä, että äidilläni on tyttäriä, minulla on kaksi poikaa. Äidin ja tyttären suhde on usein kompleksisempi kuin äidin ja pojan. En voi juuri vertailla omia nuoruusmuistojani poikieni tilanteeseen. Pojat ovat minulle ainainen mysteeri.

Olet mukana Kioski-sarjassa, millaiset ovat omat kiskamuistosi?

Lapsuudenkotini lähellä Eirassa oli kioski, josta kävin ala-asteikäisenä ostamassa merkkareita ja viiden pennin karkkeja. Myöhemmin kävin koulupäivinä Arkadiankadun ja Runeberginkadun kulman lippakioskilla.

Mitä ostit viimeksi kiskalta?

Tyypillisin kiskaostokseni ovat aina olleet karkit, sillä en ole esimerkiksi tupakoinut koskaan. Viimeksi ostin Ässä-arvan lahjaksi kummilapselle.

Minna Haapkylä, mikä sinusta piti tulla isona?

Luin pitkän matikan, ja minusta piti tulla kirurgi. Päädyin kuitenkin ylioppilasteatteriin, ja siellä minulle kirkastui, että haluankin mieluummin näytellä kirurgia, olla kuten George Clooney.

Rakastan haavojen korjailua, mutta psyykkisesti en kestäisi sitä, että ihmisen henki olisi minun käsissäni.

Kuinka pandemia-aika on vaikuttanut sinuun?

Olen selvästi ahdistuneempi kuin ennen. Taustalla on koko ajan tumma pilvi, yhteinen suuri suru ja jatkuva pelko kaikesta. Huolehdin vanhempieni puolesta ja työasioista sekä yleisesti siitä, mihin maailma on menossa.

Mikä auttaa korona-ahdistukseen?

Läheisten kanssa oleminen ja elämän yksinkertaistaminen. Kun käyn esimerkiksi saunassa tai uimassa tai nautin kevätauringosta, se on aivan yhtä nautinnollista kuin ennenkin.

Olen harrastanut kauan joogaa, mutta koronalöytöni on qigong. Se on hidasta liikuntaa, jossa energia keskitetään sisäänpäin ja vahvistetaan keskustaa.

Miten käy kesä­häähaaveille, Minna Haapkylä?

Olen suunnitellut puolisoni Joannan (Haartti) kanssa häitä jo pitkään, ja nyt odottelemme vapaampia aikoja. En haluaisi mennä naimisiin arkisesti ruokatunnilla. Olisi kiva vähän juhlia tai vaikka edes lähteä häämatkalle.

Lue lisää: Minna Haapkylä: Pitkästä liitosta lähteminen on rankka prosessi