Julkkikset

Kroonisesta päänsärystä kärsivä Minttu Murphy-Kaulanen: ”Lääkekannabis teki minusta toimintakyvyttömän”

Minttu Murphy-Kaulanen, 38, on etsinyt krooniseen päänsärkyyn ja rajuihin kipukohtauksiin helpotusta niin lukuisista lääkkeistä, vaihtoehtoisista hoidoista kuin lääkekannabiksestakin. Jos kipu on opettanut hänelle jotain, niin huolehtimaan itsestään.
7.11.2018 Teksti: Sari Hannikainen Kuvat: Niclas Mäkelä/Otavamedia

Kolme vuotta sitten toimitusjohtaja Michele ”Minttu” Murphy-Kaulanen sai päänsärkykohtauksen, jollaista hän ei ollut koskaan aikaisemmin kokenut. Päätä oli jomottanut aamusta alkaen – niin kuin usein jo kauan aikaa. Illalla Minttu oli tullut Äkäslompolossa kotiin työpaikaltaan, perheyritys K-Market Jounin Kaupasta. Aviomies Sampo Kaulanen oli alkanut valmistaa perheen illallista keittiössä, Minttu oli mennyt lepäämään ja loikoilemaan poikittain olohuoneen nojatuolille. Ja silloin se alkoi: infernaalisen kova pääkipukohtaus.

Mintusta tuntui siltä kuin kalloa olisi halkaistu. Kädet hakeutuivat ohimoille, ihan kuin se auttaisi pitämään päätä ja tilannetta hallinnassa. Kivun ydin oli jossain silmien takana. Minttu pystyi vain olemaan: ei syömään, ei lukemaan, ei kuuntelemaan mitään, ei tekemään mitään muuta kuin kestämään kipua.

– Päänsärkykohtaus lamaannutti minut täysin, hän kertoo.

Minttu yritti helpottaa kipua kahdella särkylääkkeellä, 400 milligrammaisella ibuprofeenilla, mutta ainoa mikä auttoi, oli aika. Lopulta hän nukahti kiputilaan. Aamulla herätessä kohtaus oli poissa.

Kovempaa kuin synnytyskipu

Kun Minttu puhuu päänsärkykohtauksesta, hän ei tarkoita lähes jokapäiväistä, ”tavallista” päänsärkyään. Se alkoi, kun Minttu oli noin kolmikymppinen. Sitä ennen hän ei kärsinyt päänsärystä kuin satunnaisesti. Sitten jomotusta alkoi olla useammin, ja lopulta sitä oli lähes koko ajan.

Tavallista särkyä Minttu on kuitenkin oppinut sietämään. Sekin on kovaa ja tuntuu päässä jyskytyksenä. Lisäksi särkyyn liittyy välillä valoherkkyys, mikä saa kirkkaat valot tuntumaan pahalta. Silti Minttu pystyy toimimaan työssä ja kotona. Ibuprofeeni ei poista jomotusta kokonaan mutta tekee olosta siedettävämmän. Siksi Minttu pitää sitä aina mukanaan.

– Turruin jatkuvaan päänsärkyyn ja aloin pitää sitä normaalina olotilana, hän sanoo.

Kohtauksen aikana kipu oli jotain sellaista, johon ei voisi tottua. Numeerisella kipuasteikolla, jossa nolla tarkoittaa, että särkyä ei ole, ja kymmenen tarkoittaa kovinta mahdollista särkyä, Mintun jokapäiväinen päänsärky on yleensä luokkaa viisi. Synnytyskivun hän sijoittaa asteikolla seitsemään ja päänsärkykohtauksessa kokemansa kivun yhdeksään.

Kipukohtaus herättikin Mintun hakemaan lääkäriltä apua. Työterveyslääkärin mukaan Minttu kärsi migreenistä. Särkyoireisiin lääkäri määräsi tulehduskipulääkettä, naprokseenia, jota Minttu alkoi syödä säännöllisesti. Lääke helpotti hieman päivittäistä jomotusta, mutta kipukohtaus uusi puolitoista vuotta ensimmäisen jälkeen. Kaava oli samanlainen: lamaannuttava kipu iski työpäivän jälkeen kotona ja laukesi yön aikana. Minttu sai lähetteen neurologille.

Lääkekannabista erityisellä potilaskortilla

Migreeni ja Hortonin oireyhtymä -epäily, neurologi arvioi Mintun tilanteen. Horton-epäily liittyy kipukohtauksiin. Kyseessä on sarjoittainen päänsärky, joka on niin kivulias, että siitä käytetään myös nimeä itsemurhapäänsärky. Mintulle määrättiin migreenilääkettä, jonka vaikuttava aine on sumatriptaani. Tämä lääke poisti päivittäisen säryn kokonaan, mutta haittavaikutuksena päähän tuli voimakas puristuksen tunne. Se teki olon hirveäksi ja sai Mintun lopettamaan lääkkeen käytön.

Seuraavaksi kokeiltiin amitriptyliiniä ja klooridiatsepoksidia sisältävää yhdistelmävalmistetta, jota käytetään niin masennuksen ja unettomuuden hoidossa kuin migreenin estolääkkeenäkin. Päivittäiset päänsäryt jatkuivat silti, ja muutaman kuukauden jälkeen Minttu luopui kokeilusta – ja vaihtoi lääkäriä. Seuraavan suosituksesta Minttu laittoi ibuprofeenin käytön tauolle, sillä epäiltiin, että hänen elimistönsä oli niin tottunut lääkeaineeseen, että se reagoi päänsäryllä, kun lääkettä ei ollut elimistössä. Tauko ei auttanut särkyyn. Kolmas kipukohtauskin tuli, ja sen jälkeen muutamia lisää.

Minttu kokeili kivunhoitoa koululääketieteen ulkopuolelta: suolihuuhtelua, akupunktiota, vyöhyketerapiaa, kuppausta ja jäsenkorjausta. Mustapippurilla maustettua sitruunavettäkin. Osa hoidoista rentoutti, mutta särkyä ne eivät poistaneet.

Ja sitten lopulta se taukosi hetkeksi. Minttu sai Amerikan-lomamatkallaan lääkärin määräyksestä ja erityisellä potilaskortilla poltettavaa lääkekannabista, jota käytetään muun muassa kivunhoidossa.

– Kannabiksen polttaminen rentoutti ja poisti minulta päänsäryn, mutta en pitänyt höntistä olosta, joka tuli tilalle. Kannabis teki minusta toimintakyvyttömän. Kokeilin kannabista vielä kerran uudestaan kovan säryn vuoksi keväisellä Amsterdamin-matkalla, mutta sielläkin koin haittavaikuksen isompana kuin hyödyn.

300 pilleriä vuodessa

Minttu laskee tavanneensa kolmen vuoden aikana yli seitsemän lääkäriä ja syöneensä vuodessa vähintään 300 pilleriä. Nykyisin hän käyttää kivunhoitoon vain ibuprofeenia. Jotain on kuitenkin muuttunut.

Minttu on mukana televisiossa parhaillaan nähtävässä Ava-kanavan Olet mitä syöt -ohjelmassa. Vaikka kuvausten aikana opeteltu tiheämpi ruokailurytmi ja terveellisempi ruokavalio eivät ole vaikuttaneet särkyyn, verensokeri pysyy tasaisena ja olo on energisempi. Kahvin juomisen Minttu on lopettanut kokonaan, koska kofeiini pahentaa särkyoireita. Hän ei käytä enää juuri lainkaan alkoholia, koska se huonontaa olotilaa. Ja hän on opetellut nukkumaan paremmin muun muassa karsimalla yökukkumiset.

– Olen voinut lähes 10 vuotta huonosti. Haluan päästä hyvään kuntoon ennen kuin täytän 40.

Minttu on tunnistanut, että särkyä pahentaa ja kohtauksien riskiä lisää stressi. Sitä ja haasteita arjessa riittää. On kolme lasta ja uusperhearki, jota eletään kahdessa kodissa, joissa Minttu on vuoroviikoin. Tampereella Mintun kaksi vanhinta lasta käyvät koulua, Äkäslompolossa on vastuu perheyrityksen pyörittämisestä. Sitten on puolison terveyshaasteet. Sampo on kertonut julkisesti saaneensa kesällä aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö- eli ADHD-diagnoosin.

– Meidän parisuhteessamme on pakko valita, kumpi voi sairastaa, ja yleensä se on mies. Minä olen se, joka pitää pyörät pyörimässä ja ottaa muidenkin taakkoja kannettavakseen.

– Mutta on hienoa, että diagnoosinsa jälkeen Sampo on ottanut elämänsä ja hyvinvointinsa omiin käsiinsä. Hän on saanut apua ja on myös todella innostunut kuntoilusta ja ruokavaliomuutoksesta. Hän keskittyy nyt niihin.

Haaveena elämä ilman kipua

Aikaa itselle ja totaalista lepoa, niitä Minttukin on viime aikoina opetellut ottamaan. Vuosien ajan hän oli lomillakin aina toinen jalka töissä: vastailemassa sähköposteihin ja hoitamassa kaupan asioita. Alkusyksyn Dubain-reissulla Minttu sai rentouduttua ja kas, päänsärkyoireetkin väistyivät hetkeksi lähes kokonaan.

Tällä hetkellä perheen kivijalkakauppa ja Mintun rooli sen toimitusjohtajana luovat raamit arkeen. Mutta irtiotot ovat saaneet hänet haaveilemaan toisenlaisesta elämäntilanteesta: Siinä Minttu on päässyt irti oravanpyöräksi kutsumastaan nykytilanteesta. Hän ei ole riippuvainen kenestäkään eikä mistään. Työt hän tekee läppärillä vaikka rantatuolissa. Arki ei enää jakaudu hektisiin työputkiin ja satunnaisiin lomahetkiin. Rentoa olemista ja työntekoa on limittäin ja lomittain koko ajan. Eikä päätä enää särje.

10 faktaa migreenistä

  1. Migreeni on neurologinen sairaus, jossa pään alueen kipujärjestelmä on yliherkkä. Migreeni on osin periytyvä. Puolet perussyistä liittyy geeneihin ja loput ympäristötekijöihin, eli molemmat vaikuttavat.
  2. Esimerkiksi stressi ja huono unenlaatu voivat provosoida herkistynyttä kipujärjestelmää niin, että tulee migreeni- eli päänsärkykohtaus.
  3. Väestöstä 12 prosenttia sairastaa aktiivista migreeniä. Noin 30 prosentilla väestöstä on elämän aikana vähintään viisi migreenikohtausta. Migreeni on yleisempi naisilla kuin miehillä.
  4. Migreenikohtaus kestää neljästä tunnista kolmeen päivään. Migreenikohtaukseen liittyy aina muutakin kuin päänsärkyä: pahoinvointia ja tai aistiherkkyyttä, esimerkiksi valo- ja ääniarkuutta. Päänsärky ilman näitä lisäpiirteitä voi olla jännityspäänsärkyä.
  5. Suurella osalla migreeni on kohtauksittaista. Kroonista migreeniä sairastaa 1–2 prosenttia väestöstä. Heillä päänsärkyä on vähintään 15 päivänä kuukaudessa ja vähintään puolet siitä on migreenipäänsärkyä. Loput voivat olla esimerkiksi jännityspäänsärkyä.
  6. Väestöstä 0,1 prosenttia sairastaa sarjoittaista päänsärkyä eli Hortonin syndroomaa, johon kuuluvat rajut toispuoleiset silmän seudun kipukohtaukset.
  7. Migreenikohtauksia on tutkitusti vähemmän, jos liikkuu ja on normaalipainoinen.
  8. Iso osa migreenipotilaista saa apua lääkehoidosta ja elämäntapoihin liittyvistä keinoista, mutta on heitäkin, joiden on vaikea löytää sopivaa hoitoa. Silloin potilaalla on usein monta päänsärkysairautta: esimerkiksi migreeni, jännityspäänsärky ja sarjoittainen päänsärky.
  9. Koululääketieteen ulkopuoliset hoidot voivat auttaa yksittäisten ihmisten oireisiin. Turvallisinta on kokeilla päänsärkyyn hoitoa, josta on tutkimusnäyttöä, eli sitä on tutkittu haittavaikutuksineen isolla joukolla pitkällä aikavälillä.
  10. Markkinoille on tulossa lähiaikoina uusi täsmälääke migreeniin, erenumabi. Reilun vuoden seurannassa se lopetti 26 prosentilla kohtauksittaisen migreenin oireet.

Asiantuntijana neurologian erikoislääkäri Mikko Kallela lääkärikeskus Aavasta

Kommentit (2)

siis lääkekannabista olisi varmaan kannattanut koitella pienemmällä annoksella tai vastaavasti käyttää ja odottaa että toleranssi nousee jolloin päihtymystila ei tule niin pienillä annoksilla. sekä on olemassa suurimmalta osin CBD sisältäviä lajikkeita jotka eivät päihdytä mutta poistaavat kivun ja auttaavat mielialaan.

3
2

siis lääkekannabista olisi varmaan kannattanut koitella pienemmällä annoksella tai vastaavasti käyttää ja odottaa että toleranssi nousee jolloin päihtymystila ei tule niin pienillä annoksilla. sekä on olemassa suurimmalta osin CBD sisältäviä lajikkeita jotka eivät päihdytä mutta poistaavat kivun ja auttaavat mielialaan.

3
2

Näin juuri, olisi kannattanut (kannattaisi) kokeilla lääkekannabista öljynä, joka niellään ja joka ei sisällä huumaavia ainesosia. Tuo mitä poltti tuskin oli lääkekannabista vaan sitä huumeversiota.

Tiedän mistä puhun koska asun Kaliforniassa ja täällä ko. tuotteet on sallittuja ja laajasti käytettyjä. Itse en kyllä käytä noita.

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Suosittelemme