Naimisiin menevä Anni Hautala: ”Turvattomuuden kokemukset ovat tehneet minusta vahvan”

Juontaja Anni Hautala on kokenut elämässään turvattomuutta, joten aikuisena hän haluaa elää varman päälle. Hän on oppinut löytämään turvan itsestään. Nyt Anni elää elämänsä parhaita vuosia ja suunnittelee kihlattunsa Niko Kivelän kanssa häitä. Niistä tulee jättibileet.

Hetkeen pitää tarttua. Niin ajattelee juontaja Anni Hautala, 36. Se tarkoittaa esimerkiksi sitä, että koska nyt on kesäinen aamupäivä ja lounas on mahdollista syödä terassilla, niin tehdään.

Anni on syönyt täällä Wanhan Myllyn terassilla lapsesta asti. Annin lapsuudenperhe asui lähellä, Helsingin Laajasalossa, ja tänne Herttoniemen kartanon tiluksille tultiin syömään joka kesä.

Anni asuu Itä-Helsingissä nytkin. Hänen nykyiseen perheeseensä kuuluvat avopuoliso, koomikko Niko Kivelä sekä yksi kouluikäinen lapsi Annin ja yksi Nikon edellisestä liitosta.

Kello on 11, ja Anni on tullut ravintolaan suoraan töistä, Radio Suomipopin Aamulypsyn lähetyksestä. Loppupäivä on vapaata.

Anni valitsee aurinkoisen pöydän, kuten joka kesä ennenkin. Hän tilaa pippuripihvin, kuten joka kesä ennenkin.

Kaikki ei ole kuten joka kesä ennenkin.

Annin nimettömässä on sormus. Niko kosi Annia keväällä.

– Kosinta tarkoitti minulle ja Nikolle sitä, että menemme naimisiin. Häistä tulee jättibileet kavereille, melkein kuin festarit. Lähisuku kutsutaan, mutta enimmäkseen vieraslistalla on kavereita. Häiden ajankohta ja paikka ovat vielä auki. Olisi ihanaa pitää ne ulkona, mutta Suomen kesästä ei ikinä tiedä, Anni sanoo.

Annilla on tänä kesänä kuuden viikon loma ensi kertaa vuosiin. Hän, Niko ja lapset viettävät sitä uudella kesämökillään järven rannalla.

– Elämäni on tällä hetkellä niin ihanaa, että pelkään, että tämä loppuu. Olen onnellisimmillani juuri nyt.

Tässä iässä: Turvattomasta vahvaksi

”Olen kokenut elämässäni turvattomuutta, ja ne kokemukset ovat vaikuttaneet minuun ja persoonallisuuteeni.

En esimerkiksi kestä kovin hyvin epävarmuutta. Sen vuoksi minulle ei sopisi pelkästään projektiluonteinen työ. Minun täytyy tietää, mistä ja milloin palkkani tulee.

Sinkkuelämä ja deittailu eivät myöskään ole koskaan olleet juttuni. Haluan tietää, missä mennään, ollaanko parisuhteessa vai ei.

Olen usein huolissani rakkaista ihmisistä, varsinkin lapsestani.

Pelkään pimeää. Jos joudun yksin pimeään metsään, sydämeni alkaa heti hakata. Se on järjetöntä. Tiedänhän minä, ettei pelättävää ole, mutta en mahda reaktiolleni mitään.

Toisaalta turvattomuuden kokemukset ovat tehneet minusta vahvan. En etsi turvaa kumppanistani tai muista ihmisistä vaan koen, että minun on tärkeää löytää turva itsestäni. Esimerkiksi pimeässä metsässä puhun itselleni järkeä.”

Näkisipä isä minut nyt

”Olen kasvanut äidin ja isäpuoleni kanssa. Isäpuoleni on minulle rakas ja tärkeä, ja sanon häntä isäksi.

Minulla kuitenkin oli myös biologinen isä. Hän oli toimittaja Helsinki Televisiossa ja työskenteli myös Ylelle. Tapasimme usein. Kävimme ulkona syömässä yhdessä. Se oli meidän yhdessäoloamme.

Tuli vuosi 2007 ja aamu, jona minulle soitettiin. Isä oli kuollut äkillisesti.

Se oli niin outoa: hän oli yhtäkkiä poissa. En tiedä, onko asia konkretisoitunut minulle lopullisesti vieläkään. Koska hän ei ollut elämässäni joka päivä, minusta tuntui pitkään, että hän oli vain jossakin matkoilla ja palaisi vielä. Suru tuli aaltoina, tulee yhä, vaikka kuolemasta on jo yli 10 vuotta.

Minua harmittaa, ettei isä ehtinyt nähdä lapsenlastaan eikä tyttärensä uran käänteitä. Haluaisin puhua hänen kanssaan töistäni. Näkisipä isä, mitä minusta on tullut.”

Luit lyhennelmän Annan jutusta, jossa Anni kertoo, mitä hän ajattelee iästään, ulkonäöstään ja kehostaan. Mistä hän ammentaa hyvinvointia, mitä terapia on antanut hänelle? Millaisia asenteita hän on kohdannut työssään, entä miten lähipiirissä ollut alkoholismi on vaikuttanut häneen? Lue juttu Annin Tässä iässä -haastattelu Annasta 27/2018. Tilaa lehti tai osta digilehden lukuoikeus täältä!