Nämä 5 asiaa Jenni Haukio haluaa sinun tietävän Minna Canthista

Rouva Jenni Haukio piti kirjailija Minna Canthin 175-vuotispäivän aattona kantaaottavan puheen. Mitä Jenni puheessaan Canthista kertoi? Listasimme viisi tärkeintä asiaa.

Rouva Jenni Haukio esitti tervehdyksen Minna Canth 175 vuotta -kansalaisjuhlassa Suomen Kansallisteatterissa 18.3.2019. Tasavallan presidentin kanslia julkaisi puheen verkkosivuillaan maanantai-iltana.

Poimimme viisi asiaa, jotka Jenni puheensa perusteella haluaa jokaisen suomalaisen tietävän yhteiskunnallista eriarvoisuutta vastaan taistelleesta Minna Canthista (1844–1897).

1. ”Hän näki näkymättömäksi jääneet, antoi äänen äänettömille ja raivasi tilaa sivuun sysätyille”

Minna Canth oli heikompien puolella ja taisteli heidän oikeuksiensa puolesta.

Näin Jenni muotoili asian puheessaan:

”Hän työskenteli niin tasa-arvon, rauhanaatteen, työnväenaatteen, kuin myös uskonnollisen vapaamielisyyden puolesta. Ennen kaikkea hän julisti taistelevansa viimeiseen asti sorrettujen ja vääryyttä kärsivien puolella.

Tämän lupauksensa mukaisesti Canth toimi läpi elämänsä. Hän näki näkymättömäksi jääneet, antoi äänen äänettömille ja raivasi tilaa sivuun sysätyille – tarttuen vimmaisesti epäkohtiin ja järkyttäen siekailematta perinteistä konservatiivista maailmankatsomusta.”

2. ”Canthin maailmankuvassa nainen ei kilpistynyt pelkäksi miehen voimien hiljaiseksi lähteeksi”

Canthin vaikutus suomalaiseen tasa-arvoon oli merkittävä.

Näin Jenni muotoili asian puheessaan:

”Canthin maailmankuvassa nainen ei kilpistynyt pelkäksi miehen voimien hiljaiseksi lähteeksi. Vaikeneminen ja passiivinen objektius eivät istuneet canthilaiseen naiskuvaan.

Canth halusi naisten nousevan miesten rinnalle yhtä äänekkäiksi ja näkyviksi toimijoiksi. Hänen mielestään ’herroilla oli syytä levottomuuteen, koska heidän kainaloiset kanansa eivät enää tahdo kainalossa pysyä, vaan rupeavat päristelemään ja pyrkivät lentoon’.

Minna Canth oli eturivissä valamassa sitä suomalaisen tasa-arvotyön jykevää peruskiveä, jolta kainaloiset kanat ponnistivat lopullisesti omille siivilleen vakaaseen, korkeaan lentoon.

Niin korkeaan, että tänä päivänä naisten ja miesten välinen tasa-arvo toteutuu maassamme toiseksi parhaiten koko maailmassa. Tyttömme voivat edetä mihin tahansa unelmoimaansa tehtävään, olipa se sitten vaikkapa tasavallan presidenttiys tai Yleisradion päätoimittajuus.”

3. ”On syytä muistaa, ettei Canthin käynnistämä työ suinkaan ole vielä valmis”

Vaikka Canth sai paljon aikaan, ei hänen työnsä ole vielä tehty. Esimerkiksi köyhyyden, väkivallan ja syrjäytymisen estämiseksi on edelleen paljon työtä tehtävänä.

Näin Jenni muotoili asian puheessaan:

”Samalla on syytä muistaa, ettei Canthin käynnistämä työ suinkaan ole vielä valmis.

Esimerkiksi lapsiperheköyhyyden poistamiseksi ja perheväkivallan torjumiseksi on työskenneltävä kaikin mahdollisin keinoin.

Nuorten, erityisesti poikien syrjäytymistä ja lukutaidon heikkenemistä tulisi ennaltaehkäistä jo varhaislapsuudessa.

Samapalkkaisuuden toteutumiseksi tarvitaan sitovia toimenpiteitä ja johtaviin asemiin tulisi nimittää huomattavasti enemmän naisia.”

4. ”Canth ei katselisi hyvällä yhteiskuntaa, jossa uhkaukset ja kunnianloukkaukset ovat arkipäivää”

Jenni kehotti puheessaan suomalaisia nousemaan vihapuhetta vastaan. Niin Canth olisi tehnyt.

Näin Jenni muotoili asian puheessaan:

”Tänä päivänä Minna Canth ei katselisi hyvällä yhteiskuntaa, jossa uhkaukset ja kunnianloukkaukset ovat arkipäivää. Hän nousisi vihapuhetta vastaan supervoimaansa sisukkuutta säästelemättä.

Juuri näin tulisi meidänkin toimia. Jos haluamme rakentaa oikeudenmukaisempaa tulevaisuutta, emme saa antaa pelolle ja sen lietsojille valtaa.”

5. ”Canth oli ennen kaikkea avarakatseinen ihminen, jolla oli harvinaislaatuinen kyky asettua heikomman asemaan”

Me kaikki voisimme Jennin mukaan ottaa mallia Canthin myötätuntoisuudesta ja epäitsekkyydestä.

Näin Jenni muotoili asian puheessaan:

”Vaikka Canth oli poikkeuksellinen lahjakkuus – näytelmäkirjailija, sanomalehtinainen, yhteiskunnallinen vaikuttaja, uusien kansainvälisten aatevirtausten välittäjä, liikenainen ja seitsemän lapsen yksinhuoltaja – oli hän ennen kaikkea avarakatseinen ihminen, jolla oli harvinaislaatuinen kyky asettua heikomman asemaan.

Juuri tällaista myötätunnon taitoa ja epäitsekkyyttä, kykyä nähdä toisessa se, mikä hänessä on parasta, tarvitsemme myös meidän ajassamme. Ajassa, joka liian usein korostaa vain yksilön omaa etua ja menestystä.”

Lue myös: Näin Minna Canth tekisi: 5 vahvaa naista kertoo, kuinka he muuttavat maailmaa