Julkkikset

Näyttelijä Kristo Salminen: ”Elämä on niin lyhyt, ettei kannata liikaa järkeillä ja empiä”

Näyttelijä Kristo Salminen, 46, paljastaa olevansa helposti syttyvä ja nopeasti leppyvä persoona. Kristo kertoo muuttuneensa keski-ikäisenä tunnetoimijaksi: nuorempana hän oli harkitsevampi. – Ehkä tunteisiin luottaminen liittyy elämän rajallisuuteen.

Teksti:
Sanna Wirtavuori
Kuvat:
Jonne Räsänen

– Olen oppinut faijalta, että miehen pitää tehdä omat valintansa ja seisoa niiden takana, näyttelijä Kristo Salminen kuvailee.

Näyttelijä Kristo Salminen, 46, paljastaa olevansa helposti syttyvä ja nopeasti leppyvä persoona. Kristo kertoo muuttuneensa keski-ikäisenä tunnetoimijaksi: nuorempana hän oli harkitsevampi. – Ehkä tunteisiin luottaminen liittyy elämän rajallisuuteen.

Näyttelijä ja personal trainer Kristo Salminen, 46, vastasi Annan Totta vai tarua -kysymyksiin. Juttusarjassa tunnetut miehet pohtivat, pitävätkö mieheyttä koskevat väitteet paikkansa.

On vaikeaa olla kunnon mies Me too -aikana. Onko väite mielestäsi totta vai tarua?

Tarua. Minulle on aina ollut itsestään selvää, että muita ihmisiä pitää kohdella kunnioittavasti ja tasa-arvoisesti niin töissä kuin vapaa-ajallakin. Hyvä, että asioista puhutaan.

Koen olevani kunnon isä 11-vuotiaalle pojalleni ja viisivuotiaille kaksospojille. Ja ilmeisesti olen kunnon mies myös vaimolleni (näyttelijä Johanna Kokko), joka on pysynyt rinnallani jo 16 vuotta. Mielestäni ei ole erityisen vaikeaa olla kunnon mies, sikäli kun ilmaisun oikein ymmärrän.

Mies haluaa pärjätä omin voimin eikä olla kenestäkään riippuvainen.

Se on tietysti tavoite… Ehkä haluan jollain tasolla olla kaikesta selviytyvä mystinen metsätyömies.

Toisaalta perusinhimillisyyteen kuuluu olla hyvällä tavalla riippuvainen toisista ihmisistä, esimerkiksi läheisistään. En ole laumasielu enkä nuorenakaan harrastanut joukkuepelejä, mutta olen hyväksynyt sen, että ihminen tarvitsee yhteisön, johon kuulua. Se on tervettä riippuvuutta toisista ihmisistä, jotka antavat tukensa ja kritiikkinsä tilanteesta riippuen.

Mies tietää kaiken – vaikkei tietäisikään.

Minussa on jonkin verran kaikkitietäjän vikaa, mutta tulkitsen sen myönteisesti myös avuliaisuudeksi. Autan muita, kun osaan kerran neuvoa. Toisaalta olen aika valmis myöntämään, että pieleen meni. Mielestäni tämä on enempi ihmistyyppi- kuin sukupuolikysymys.

Mies haluaa ratkaista ongelman, ei puhua siitä.

Minun kohdallani tarua. Haluan ehdottomasti puhua ongelmasta ja analysoida sitä monelta kantilta. Ratkaisukin on tärkeä saada aikaan, mutta ensin kannattaa jutella.

Riitatilanteessa mies vetäytyy kuoreensa.

Tarua. Olen helposti syttyvä ja nopeasti leppyvä. Saatan reagoida liiankin kipakasti, mutta minusta on tärkeää, että riita selvitetään nopeasti. En todellakaan ole mököttäjä.

Kristo Salminen
Kristo Salminen kertoo olevansa kaikkea muuta kuin laumasielu. – Ehkä haluan jollain tasolla olla kaikesta selviytyvä metsätyömies.

Miehellä ei ole tarvetta puhua tunteistaan.

Minulla ainakin on kova tarve puhua tunteistani koko ajan. Voin puhua niistä ihan niin paljon kuin joku vain jaksaa kuunnella.

Olin hyvin hiljainen lapsi viisivuotiaaksi asti, mutta sen jälkeen puhetta on piisannut, tunteista ja kaikesta muustakin.

Jo koulussa olin kova höpöttämään, ja monet nuoruuden ajattelemattomuudetkin onnistuin selvittämään puhumalla.

Mies tekee päätökset järjellä, ei tunteella.

Sekä että. Yritän tehdä päätökset järjellä, mutta huomaan usein toimivani impulsiivisesti. Nuorena olin ehkä harkitsevampi ja järkevämpi kuin keski-ikäisenä. Nyt olen muuttunut enemmän tunnetoimijaksi. Pelkästään järkeilemällä olisin varmasti jäänyt Kansallisteatteriin vakinaiselle paikalle, mutta kuuntelemalla itseäni ja tunteitani päätin lähteä freelanceriksi kiitollisena työvuosien tuomasta opista ja hienoista rooleista, joita sain tehdä. Ehkä tunteisiin luottaminen liittyy elämän rajallisuuteen. Elämä on niin lyhyt, ettei kannata liikaa järkeillä ja empiä.

Mies ei itke.

Minä itken tosi paljon. Itku ei ole mielestäni valittamisen synonyymi. Kyynelehdin helposti esimerkiksi kauniiden asioiden edessä. Olen herkkä mies.

Mies haluaa aina voittaa.

Olen luullut, etten ole kilpailuhenkinen, mutta ehkä olen, koska minulle on tärkeää olla hyvä. Olen harrastanut nuorena nyrkkeilyä ja nykyaikaista viisiottelua, johon kuuluu kalpamiekkailua. Miekkailussa ovat läsnä sekä kilpailullinen että filosofinen puoli. Tärkeintä on oppia täydellistä läsnäoloa, sillä jos odottaa jotain, on jo myöhässä. Sama taito on olennaista myös teatteriesityksen rytmityksessä.

Mies pönkittää itsetuntoaan hienolla autolla.

En ole koskaan ollut automies, mutta iän karttuessa huomaan katsovani ihaillen hienoja autoja.

Asuin pitkään keskustassa ja liikuin enimmäkseen raitiovaunulla. Nyt asumme Espoossa ja meillä on käytännöllinen perheauto, josta en yhtään tykkää, mutta johon on tyytyminen. Lisäksi minulla on nyt viidettä kesää moottoripyörä.

Mitään miesreissuja en ole kaksipyöräiselläni harrastanut. Nykyisessä elämäntilanteessani pitkä oma prätkäreissu olisi itsekkyyden huippuilmentymä.

Kuulostaa kliseeltä, mutta kun on tällainen keski-ikäinen lapsiperheen isä, prätkän selässä tuntee itsensä ihanan vapaaksi. Kuljen moottoripyörällä lähinnä työmatkat. Näyttelen tänä kesänä Johannan kanssa Suomenlinnan kesäteatterissa, ja menemme harjoituksiin yhdessä prätkällä.

Mitään miesreissuja en ole kaksipyöräiselläni harrastanut. Nykyisessä elämäntilanteessani pitkä oma prätkäreissu olisi itsekkyyden huippuilmentymä.

Kristo Salminen
– Minusta miehekäs mies kantaa itse itsensä ja tukee myös ystäväänsä, Kristo Salminen sanoo.

Hormonit vievät miestä.

Totta. Ovat ne minuakin vieneet. Tässä asiassa on onnellista, että vuosia ja kokemusta tulee lisää, ja kun on ehtinyt nuorena nähdä tarpeeksi, ei ole enää keski-iässä yhtä helposti vietävissä.

Miesten ulkonäköpaineet ovat lisääntyneet.

Mietin tätä paljon kolmen pojan isänä. Pojat leikkivät action-lelu-ukoilla, joiden lihakset ovat vuodesta toiseen muuttuneet isommiksi ja isommiksi. Se antaa vääristyneen kuvan siitä, miltä miehen pitäisi näyttää. Pojankin pitäisi olla yhtä aikaa lihaksikas ja kuitenkin tosi hoikka.

Nuorempana minullakin oli ulkonäköpaineita, mutta sittemmin olen tajunnut, että epätäydellisyys on kiinnostavampaa kuin täydellisyys. Rasvaprosentti tai spagaatin saaminen ei ole minulle se juttu.

Sittemmin olen tajunnut, että epätäydellisyys on kiinnostavampaa kuin täydellisyys.

Totuus on, että kroppa ikääntyy. Mieleltäni kuvittelen olevani nuorekas, mutta joskus huomaan, että olen vain lapsellinen.

Minulla oli jonkinlainen neljänkympin kriisi, joka liittyi ehkä enemmän elämän rajallisuuteen kuin ulkonäköön.

Löysin myös jotain lapsena kirjoittamiani naiiveja runoja, ja niissäkin oli samaa elämän ja kuoleman pohdintaa.

Miestä ei saa lääkäriin ennen kuin kuoleman hädässä.

Ei pidä paikkaansa. Minä olen ainakin ensimmäisenä lääkärin jonossa. Olen aina ottanut kaiken lääkäriavun, jonka olen saanut.

Selkäni on reistaillut jo useamman vuoden ajan , ja pari vuotta sitten se kipeytyi niin pahasti, että minut vietiin ambulanssilla sairaalaan. Liikuntakyvyn menetys oli minulle rankka kokemus, se herätti miettimään terveyden tärkeyttä, ikää ja elintapoja.

Nyttemmin olen saanut selkäni kuntoon keppijumpalla ja painonnostolla. Karismaattinen valmentajani Matti Vestman teki minuun suuren vaikutuksen, ja huomasin miettiväni paljon valmentamista ja vaikuttamista, sitä miten opettajan into tarttuu.

En usko kohtaloon, mutta jotenkin tielleni osui viime syksynä ilmoitus personal trainer -koulutuksesta miltei kotini naapurissa. Tuli tunne, että juuri tuota haluan.

Aloitin opiskelun ja nyt olen auktorisoitu personal trainer, valmis oppimaan alaa käytännössä.

Kristo Salminen
Kristo Salminen on nyt auktorisoitu personal trainer.

Jo harjoitustöissä löysin aivan uusia puolia itsestäni. Tuntui upealta, että pystyn aidosti ilahtumaan toisen ihmisen onnistumisesta ja saan valmennettavan kanssa hienon kokemuksen yhteisestä ilosta.

En ole jättämässä näyttelemistä, mutta oli hienoa opiskella uutta ja ja katsoa maailmaa aivan eri näkökulmasta. Kuntovalmentajan maailma tulee varmasti olemaan osa elämääni tulevaisuudessakin.

Parisuhteessa nainen syrjäyttää miehen ystävät.

Ei todellakaan. Pienten lasten isänä voin sanoa, että lapset syrjäyttävät sekä miehen että naisen ystävät. Minulla on samat hyvät ystävät, mutta työn ja perheen takia en ehdi tavata heitä niin paljon kuin haluaisin.

Tie miehen sydämeen käy vatsan kautta.

Aika totta. Tykkään hyvästä ruoasta ja juomasta ja osaan nautiskella asioista. Tosin yritän opettaa lapsille, että loputon nautiskelu ei ole mikään tavoite. Ei ole juhlaa, ellei ole arkea.

Miehen on vaikea sanoa ääneen rakastavansa.

Eikä ole. Ehkä nuorempana minulle oli, mutta ei ole enää. Kun on onnellisessa suhteessa, rakkaudesta puhuminen ei ole niin dramaattista kuin esimerkiksi silloin, kun sanoo sen rakastetulleen ensi kerran. Silti se on tärkeää.

Äiti on miehen elämän tärkein nainen.

Mitä tuohon voi sanoa, ettei vaimo tai äiti loukkaannu? Sanotaanko, että kyllä äiti on top kolmosessa, vitsi, vitsi…

Minulla on tosi läheinen suhde äitiini (näyttelijä Heidi Krohn), ja olen oppinut häneltä paljon elämänfilosofiaa ja suvaitsevaisuutta. Äiti on aina korostanut, että kun ihminen tekee jotain, hänellä on siihen syy, ja kaikella on selityksensä. Äiti on opettanut minulle yleisinhimillistä ymmärtämystä.

Puhumme äidin kanssa usein, ja hän on minulle tosi tärkeä.

Mies uskaltaa erota parisuhteesta vasta, kun uusi kumppani on katsottuna.

En menisi yleistämään. Omalla kohdallani asian pohtiminen tuntuu etäiseltä. Tapasin Johannan vuonna 2003, ja olemme olleet kymmenen vuotta naimisissa. Onnellisessa parisuhteessa liittoa edeltävän ajan naisongelmat eivät ole päällimmäisenä mielessä.

– Elämä on niin lyhyt, ettei kannata liikaa järkeillä ja empiä, Kristo sanoo.
– Elämä on niin lyhyt, ettei kannata liikaa järkeillä ja empiä, Kristo sanoo.

Mies haluaa olla paras rakastaja, joka naisella on koskaan ollut.

Totta kai. Ja onkin, itse määrittelemällään oikeudella. Kysymys on tosin aika banaali, sillä siitä tulee helposti mieleen rakastajien jono, jota vertaillaan. Ja miten paras rakastaja edes määritellään?

Rokkarit ja jalkapalloilijat saavat aina naisia.

Varmasti näin, riippuen bändistä ja joukkueen sarjatasosta. Monet pitävät rahaa ja valtaa seksikkäänä. Näyttelijöillä ei yleensä ole paljon rahaa, mutta julkisuus voi merkitä joillekin valtaa.

Mies ajattelee seksiä 60 kertaa tunnissa.

Siis kerran minuutissa? Olisi varmasti aika rasittavaa. Mielestäni seksin miettiminen on aika lailla päivästä kiinni.

Miehet eivät voi olla katsomatta naisen rintoja.

Kyllä miehet ja naiset katselevat toisiaan aika tarkkaan, joka puolelle. Olen huomannut, että jopa minua, tällaista vanhaa kinkkua tiiraillaan välillä kiinnostuneesti milloin mihinkin kohtaan. Ehkä katsomisesta tulee ongelma silloin, jos mies katselee naista enemmän rintoihin kuin silmiin.

Isyys tekee miehestä aikuisen.

Totta. Isyys teki minusta aikuisemman. Ainakaan en ollut aikuinen ennen lasten syntymää. Uskon, että mitä enemmän on vastuuta, sitä aikuisempi miehen on pakko olla.

Yritän olla hyvä vanhempi pojilleni ja turvallinen vastuuhenkilö.

Uskon, että mitä enemmän on vastuuta, sitä aikuisempi miehen on pakko olla.

Nykymies asettaa perheen uran edelle.

En osaa sanoa. Olen aina tehnyt työtä, jota olen rakastanut. Olin Kansallisteatterissa vakinaisena näyttelijänä 16 vuotta ja jäin vuodenvaihteessa vapaaksi näyttelijäksi osittain myös perhesyistä.

Lähteminen vakaasta ja arvostetusta työstä oli melkoinen päätös, ja harkitsin sitä pitkään. Kun elämästä ei kuitenkaan selviä hengissä, on hyvä ottaa välillä riskejä. Haluan, että tekemisissäni on enemmän intohimoa kuin tottumusta.

Mies ei saa tarpeeksi tilaa isyydessä.

Kyllä saa. Kun perheessä on kolme pientä lasta, ja pienemmät ovat vielä kaksoset, molemmille vanhemmille riittää tilaa enemmän kuin tarpeeksi. Energisten poikien isänä voin sanoa, että haastetta riittää ja omatkin rajat ovat välillä koetuksella.

Lapset tekivät Kristosta aikuisen. – Mitä enemmän vastuuta, sitä aikuisempi miehen on pakko olla.
Lapset tekivät Kristosta aikuisen. – Mitä enemmän vastuuta, sitä aikuisempi miehen on pakko olla.

Kunnon miehen pitää rakentaa perheelleen talo.

Opiskelin ennen Teatterikouluun pääsyä puutekniikkaa, mutta tajusin rajani. Olen puutöissä enempi innokas kuin taitava.

Taloa en ole rakentanut, mutta tein vaimon kanssa yhdessä paritaloomme terassin. Siitä tuli hieno. Kun katselen sitä, olo on oikein miehekäs.

Mies etsii isänsä hyväksyntää koko elämänsä.

Tähän on hankala vastata, koska isäni sattuu olemaan karismaattinen ja arvostettu julkisuuden henkilö (näyttelijä Esko Salminen). Kaikki mitä sanon hänestä, asettuu johonkin omiin korkeuksiinsa ja määrittää minun lisäkseni myös häntä, ja sitä en halua.

Olen oppinut faijalta, että miehen pitää tehdä omat valintansa ja seisoa niiden takana. Yritän myös opettaa omille pojilleni itsenäisyyttä ja tukea heidän omanarvontuntoaan.

Miehellä ei ole bestistä vaan hän on aina porukassa.

Ei päde minuun. Minulla ei ole jätkäporukoita vaan muutama hyvä ystävä, kuten esimerkiksi (näyttelijä) Kari Ketonen, jonka kanssa voin puhua mistä vain. Tykkään aika absurdeista jutuista. On kivaa, kun mielikuvitus lentää. Höpsismi on tärkeää, niin vaimon kanssa kuin kaverienkin kesken.

Miehekäs mies ei petä ystäväänsä.

Arvostan lojaaliutta. Minusta miehekäs mies kantaa itse itsensä ja tukee myös ystäväänsä. Miehen ei tarvitse vallata Pohjoisnapaa, vaan hän voi vaikkapa tehdä intohimoisesti tutkimustyötä, hoitaa lapsia tai olla hyvä personal trainer ja valmentaja.

Kristo Salmisen haastattelu on julkaistu alun perin Annassa nro 22/19.

X