Vaasasta kotoisin oleva Pekka Strang, 39, näytteli aikoinaan Leijat Helsingin yllä -elokuvassa. Nyt hänet nähdään pääroolissa Tom of Finland -elokuvassa.
Julkkikset

Näyttelijä Pekka Strang miehisyydestään: ”Enää minun ei tarvitse peittää herkkyyttäni”

Pekka Strang, 39, näyttelee Tom of Finland -elokuvassa homoikonia. Omassa elämässään hän on kolmen pojan isä, joka uskaltaa näyttää tunteensa.
Teksti: Minna Nevalainen Kuvat: Paula Kukkonen/Otavamedia

Näyttelijä Pekka Strang, 39, on – kuulemma tapansa mukaan – saapunut tapaamiseen liian aikaisin. Nyt hän istuu taiteilijaravintola Elitessä ja tutkii ruokalistaa. Söisikö paistettua maksaa vai pannupihvin? Ottaisiko tuopin kolmosolutta, kun kerran voi? Aina ei ole voinut.

Köyhänä nuorukaisena hän sai kerran veljeltään 50 markkaa. Hän oli saanut tietää päässeensä Teatterikorkeakouluun ja juoksi toiselta puolelta kaupunkia Eliteen. Oli sovittu, että kaikki kouluun päässeet tapaavat siellä. Pekka ei tiennyt, millainen ravintola oli kyseessä. Perillä hän istuutui alas, tilasi tuopin ja sai sen tarjoiltuna pöytään. Iso olut maksoi 27 markkaa, toiseen olueen hänellä ei ollut enää varaa.

Sen jälkeen hän alkoi rahoittaa näyttelijän opintojaan työskentelemällä tarjoilijana. Pizza Hutin ja KOM-ravintolan kautta hän päätyi töihin Eliteen. Pekalla ei ollut tarjoilijan koulutusta, mutta hän pärjäsi silti. Pitkänhuiskea olemus ja miehekäs puhetapa olivat kuin luotuja klassikkoravintolaan.

– Olin sosiaalinen ja sopivan puhelias. Valehtelin pitkään asiakkaille joka päivä, että olin muka töissä ensimmäistä päivää. Sillä sain kaiken anteeksi.

Homoikonin rooliin ei ollut vaikeaa eläytyä

Pekan möreä ääni tekee vaikutuksen myös Tom of Finland -elokuvassa. Siinä hän näyttelee homoikoni Touko Laaksosta. Elokuva kertoo taiteilijan matkasta sodan jälkeisestä Suomesta kansainväliseen menestykseen.

Elokuvassa kuvataan kahden miehen välistä rakkautta aikana, jolloin homous oli vielä laitonta. Pekan ei ollut vaikeaa eläytyä rooliin.

– En tuntenut vastanäyttelijääni Lauri Tilkasta etukäteen. Se oli hyvä asia. Päätimme, että katsomme toisiamme silmiin, vaikka se tuntuisi kiusalliselta. Katsoimme kiusaantuneisuuden yli.

Ei mikään tyypillinen mies

Pekka ei pidä itseään tyypillisenä miehenä. Hänen ei tarvitse todistella talon rakentamisella tai auton rassaamisella omaa miehisyyttään. Hän sanoo olevansa sinut miehisyytensä kanssa ja ylpeä omasta tavastaan olla mies.

– Monissa asioissa olen moderni perhekeskeinen mies, mutta joissakin asioissa olen kamalan vanhanaikainen. En halunnut esimerkiksi kantaa vauvaa Baby Björn -repussa, koska minulle tuli tunne, että näyttelen jotakin muuta kuin olen, että ikään kuin yritän olla nainen.

Hän saattaa jopa häkeltyä, kun hän näkee jonkun toisen miehen käyttävän kantoreppua. Hän tuntee myötähäpeää ja ajattelee ”lopeta, älä mene tuohon”.

– Onhan tämä ihan naurettavaa, mutta en voi itselleni mitään. Toki vaimoni pitää minua hölmönä. Ja lapseni vanhanaikaisena ja rasittavana.

”Perhe maadoittaa minut elämään”

Pekan lapset eivät ole kovinkaan kiinnostuneita siitä, mitä isä tekee työkseen.

Silti perhe tuli katsomaan Pekkaa kuvauksiin, kun hän teki Tom of Finland -elokuvaa Berliinissä.

– Kuvasimme juuri silloin baarikohtausta, jossa kaikki miehet olivat pukeutuneet nahkaan. Kuvausta varten minut oli naamioitu yli 60-vuotiaaksi. Kun poikani näkivät minut, he eivät suinkaan ihmetelleet nahka-asua vaan sitä, että olin vanhan näköinen.

Pekalle perhe on kaikki kaikessa. Ilman vaimoaan Piaa ja kolmea poikaansa hän olisi hukassa. Pojat ovat 13-, 9- ja 3-vuotiaat.

– On kivaa olla toisinaan reissussa, mutta en voisi kuvitellakaan luopuvani perheestäni. Perhe maadoittaa minut elämään.

”Mietin usein pateettisena, että onpa kaikki nyt hyvin”

Pekka ei kuulemma ole täydellinen isä mutta yrittää parhaansa.

– Suutun helposti. Jos lapset eivät osaa hoitaa aamulla hommia sujuvasti, en ole mikään stoalainen vaan räjähdän. Mutta sitten, kun kaikki ovat lähteneet töihin ja kouluun, laitan tekstarin, jossa pyydän heiltä käytöstäni anteeksi.

Perheensä avulla Pekasta on tullut tyytyväinen mies. Nuoruuden epävarmuus on jäänyt taakse, eikä enää tarvitse olla kovis. Omista saavutuksistaankin voi olla ylpeä.

– Mietin usein pateettisena, että onpa kaikki nyt hyvin. Enää minun ei tarvitse peittää herkkyyttäni kovuudella tai kyynisyydellä, ja itkeäkin saan aina, jos siltä tuntuu.

 Lue myös:

Michael Monroe: ”Yksikään nainen ei voi väittää, että hänellä olisi minun lapseni”

Näyttelijä Sari Puumalainen ja Risto Kaskilahti: ”Meidät on tarkoitettu toisillemme”

Danny, 73, rakkauselämästään: ”Tarvitsen naista yön jumalattareksi”

X