Niina Backman nauttii parisuhteestaan nyt ”miljoona kertaa enemmän” kuin alussa.
Niina Backman nauttii parisuhteestaan nyt ”miljoona kertaa enemmän” kuin alussa.
Julkkikset

Niina Backman on ollut Lore-miehensä kanssa yhdessä 17 vuotta: ”Elämään kuuluu se, että parisuhde ei aina suju yhtä hyvin”

Radiojuontaja Niina Backman, 38, ei enää panikoi, kun parisuhteessa Lorenz-miehen kanssa tulee kitkaa tai suhde tuntuu hautautuvan arjen alle. – Yhteinen tahtotila auttaa pääsemään yli vaikeista paikoista, Niina sanoo.
Teksti: Minna Juti Kuvat: Liisa Valonen ja Niina Backmanin kotialbumi

Kun Niina Backman, 38, heräsi kymmenennen hääpäivänsä aamuun viime heinäkuun 16. päivänä, hän julkaisi Instagramissa viestin, jossa kiitti miestään Lorenz Backmania eli Lorea:

”Kiitollinen olen sinusta minulle ja siitä millaisen miehen, puolison ja isän mallin kaikki kolme lastamme ovat saaneet. Yhteiseloa tulee kohta 17 vuotta, ja ajateltiin että toiset samanlaiset on edessä.”

Hääpäiväänsä Niina ja Lore juhlistivat perheen kesken mökillä Keski-Suomessa. Ennen samppanjaa ja rapuja he hakkasivat puita ja tyhjensivät huussin.

”Elämä on hyvää just näin ja matka jatkuu”, Niina jatkoi viestiään Instagramissa.

Loreen tutustuessaan Niina oli vain parikymppinen, Lore häntä 11 vuotta vanhempi. Niinalla oli parivuotias tytär edellisestä suhteesta. Lore oli lapseton poikamies. Nyt heillä on myös kaksi yhteistä lasta, 13-vuotias tytär ja 11-vuotias poika.

Seitsemän vuoden kohdalla oli vaikeinta

Niina ihastui Loreen heti ensitapaamisella. Kun hän nykyisin juontaa päivälähetystä Radio Novalla, hän viittaa jutuissaan usein luontevasti aviomieheensä. Yhtä rennosti hän kertoo kivan yksityiskohdan perheensä elämästä. Kuulijalle muodostuu mielikuva onnellisesta naisesta, joka elää hyvässä parisuhteessa.

– Lore on elämäni mies, Niina sanoo.

Parisuhteen ensimmäiset vuodet olivat kuitenkin rankkoja. Lähes seitsemän vuoden seurustelun jälkeen, juuri ennen naimisiin menoa Niinalla ja Lorella oli kaikkein vaikeinta.

– Silloin pohdimme, että joko suhteemme päättyy tai todella sitoudumme tähän. Siitä alkoi suhteen paraneminen.

Kehitys kohti parempaa vaati muutakin kuin vain päätöksen. Oli suostuttava kasvamaan ihmisenä. Oli opittava luottamaan siihen, että parisuhde säilyy ja on olemassa, vaikka välillä se tuntui katoavan jonnekin arjen uumeniin. Sitä varten Niinan oli opittava riittämään itselleen.

 Niina Backman peruskoulun kuudesluokkalaisena. – Olin uhmakas nuori.

Niina peruskoulun kuudesluokkalaisena. – Olin uhmakas nuori.

”30 ikävuoden jälkeen elämä on muuttunut koko ajan paremmaksi”

”Keski-iän lähestymistä on tapana kauhistella, ja moni haluaa ajatella, että 38-vuotias ei ole vielä lähelläkään keski-ikää. Minulle ikääntyminen ei ole kriisi vaan päinvastoin jotakin ihanaa. Haluan lisää vuosia!

Varsinkin 30 ikävuoden jälkeen elämä on muuttunut koko ajan vain paremmaksi. Siihen asti mietin, riitänkö minä muille ja kipuilin itseni kanssa. Nykyisin osaan ajatella, että riitänkö itselleni. Olen muuttunut armollisemmaksi itseäni kohtaan, ja vastaus on usein kyllä. Silloin voin hyvin, uskallan pysähtyä ja elää tästä hetkestä nauttien.

Sanoisin, että olen nyt varhaiskeski-ikäinen, ainakin sen kynnyksellä. Mietin, miten hienoa elämä mahtaakaan olla 40 vuoden jälkeen.

Tietyllä tavalla olen edelleen hyvin nuori, koska minulla toivottavasti on vielä edessäni monta ikävuotta ja vaikka mitä koettavaa ja opittavaa.

Puhuessani itsestäni sanon nykyisin usein, että ’tässä iässä’ tai muistelen, että mitä tein tai ajattelin ’ennen vanhaan’. Tykkään siitä, että minulla on elämän tuomaa kokemusta. Siitä tulee mielenrauha. Saan silti tehdä itseni kanssa vielä paljon töitä. Se työ ei lopu koskaan.”

Niina ja Lorenz Backman avioituivat seurustel­tuaan seitsemän vuotta.

Niina ja Lorenz Backman avioituivat seurustel­tuaan seitsemän vuotta.

”En haluakaan enää kokea vauva- ja vaippavaihetta”

”Nuorena saatu perhe vaikuttaa varmasti paljon kokemukseeni iästä. Sain kolme lasta alle 30-vuotiaana. Ensimmäisen kerran tulin äidiksi todella nuorena, vain parikymppisenä. Silloin tunsin ulkopuolisuutta, koska olin ainoa äiti ikäisteni ystävien joukossa. Olen kasvanut lasteni mukana. Olen ollut heille jokaiselle varmasti erilainen äiti.

Nyt minulla on ikäisiäni tuttavia, jotka harkitsevat vasta ensimmäistä lastaan. Toiset miettivät, perustaisivatko he vähän isomman perheen, tekisivätkö vielä toisen tai kolmannen lapsen.

Itse tajusin noin kolme vuotta sitten, että tämä on hyvä. En haluakaan enää kokea vauva- ja vaippavaihetta. Siihen asti minulla oli vahva tunne siitä, että voisimme saada vielä neljännen lapsen. Lorella oli kyllä jo silloin vahva mielipide, ettemme aloita enää uutta vaipparumbaa.

Jossakin vaiheessa perheen kasvattaminen on myös jo taloudellinen kysymys.

Edelleen mietin joskus, millaista olisi olla raskaana tässä iässä. Olisiko se erilaista kuin aikaisemmin? Sanotaan, että raskausaikanaan nainen hehkuu. 20–30-vuotiaana en saanut siitä ajatuksesta yhtään kiinni. Elämäni oli silloin aika suorituskeskeistä. Raskaana ollessanikin odotin vain kärsimättömästi lapsen syntymää. Osaisinko nyt ottaa kiinni hetkestä, keskittyä odottamiseen ja nauttia siitä?

Nyt kun nuorinkin lapsemme on jo kohta teini-iässä, elämme ihan uudenlaista elämänvaihetta. Lapsilla on omia menoja ja mielipiteitä. Emme mene enää leikkipuistoon tai pysähdy kaupassa vaippahyllyn kohdalla. Tavallaan tämäkin on pieni kriisin paikka, mutta en jää potemaan sitä. Ajattelen mieluummin niin, että leikkipuisto on minulla taas edessä, kun ehkä jonakin päivänä olen mummi.

On hassua, miten nopeasti elämässä kaikki menee. Todennäköisesti tulevaisuudessakin kaikki se, mitä kovasti odottaa, tulee menemään yhtä nopeasti. On kuitenkin hienoa, että luvassa on vielä paljon uusia elämänvaiheita.”

Niina ja Lore Niinan lempipuuhassa halkoja hakkaamassa.

Niina ja Lore Niinan lempipuuhassa halkoja hakkaamassa. Niina haaveilee muutosta maalle.

”Elämään kuuluu se, että parisuhde ei aina suju yhtä hyvin”

”Vietämme Loren kanssa nykyisin paljon aikaa yhdessä ja perheen kesken.

Tulen iltapäivisin töistä kotiin samoihin aikoihin kuin lapset koulusta. Lore tekee yleensä ruoan, sillä se käy häneltä luonnostaan, ja syömme joka päivä yhdessä koko perhe.

Aikaisemmin Lore tarvitsi omaa aikaa. Hän saattoi mennä esimerkiksi mökille viikonlopuksi yksin. Nyt tuntuu siltä, että hän ei osaa enää olla ilman minua. Se on tietysti kivaa, sillä minä en ole koskaan kaivannut omaa aikaa. Tunnen olevani hyvin vahvasti yhtä perheeni kanssa. Minulle oma aika on sitä, että saan olla Loren tai perheen kanssa.

Yhteistä aikaa kahdestaan yritämme järjestää niin, että pyydämme joko isäni meille hoitamaan lapsia, tai lapset menevät äitini luo. Vanhempani ovat eronneet. Kun saamme olla kahden, menemme mökille, johonkin kylpylään, pienelle kaupunkilomalle tai vain syömään hyvin.

Vastarakastuneena elämä tuntuu tietysti ihanalta. Silloin elää kuin pienessä kuplassa. Nautin parisuhteestamme kuitenkin miljoona kertaa enemmän nyt, kun meillä on yhteisiä vuosia paljon takanamme.

Varsinkin suhteemme alussa minua vaivasi epävarmuus. Pelkäsin usein, että onko kaikki välillämme ok. Menin paniikkiin, jos riitelimme, emme ehtineet olla mielestäni tarpeeksi yhdessä tai olimme vain eri mieltä asioista.

Nykyisin en enää koe tuollaisia asioi­ta uhkana. Kun meille tulee kitkaa, tai parisuhde tuntuu jäävän jostakin syystä kaiken muun alle, luotan siihen, että suhde säilyy. On taas vain tehtävä töitä sen eteen ja kaivettava se esiin. Sen jälkeen voimme vaikka taas rakastua toisiimme uudelleen.

Elämään kuuluu se, että parisuhde ei aina suju yhtä hyvin. Yhteinen tahtotila auttaa pääsemään yli vaikeista paikoista. Se on hitsannut meidät Loren kanssa yhteen. Olemme halunneet oppia olemaan yhdessä, ymmärtämään toisiamme ja hyväksymään toisissamme myös ne puolet, jotka ärsyttävät. Niitähän meissä molemmissa on. Tähtäämme siihen, että haluamme valita toisemme joka päivä uudelleen.”

Niina ja Lore Backman jälkimmäisen 49-vuotispäivänä viime heinäkuussa. Saman viikonlopun aikana he juhlivat 10-vuotishääpäiväänsä.

Niina ja Lore jälkimmäisen 49-vuotispäivänä viime heinäkuussa. Saman viikonlopun aikana he juhlivat 10-vuotishääpäiväänsä.

”Pelkäsin lapseni tekevän samanlaisia ratkaisuja kuin itse tein”

”Olin nuorena hyvin uhmakas ja päättäväinen. Otin lujasti yhteen äitini kanssa ja provosoiduin kaikesta, mitä hän sanoi. Lukiota kävin vain pari kuukautta, kunnes jätin sen kesken, aloitin mallin työt ja muutin omilleni.

Jos silloin olisin jatkanut koulussa, muutama ylämäki elämässäni myöhemmin olisi varmasti ollut loivempi. Äitinä tietysti toivon, että lasteni ei tarvitsisi kulkea samanlaista reittiä kuin minun.

Lasten puolesta ei voi kuitenkaan elää, ja heidän päätöksiinsä vaikuttaminen on vaikeaa. Siihen ei oikein ole muuta keinoa kuin luottaa niihin eväisiin, joita kotona pystyy antamaan.

Olen joskus käyttänyt itseäni esimerkkinä ja sanonut lapsilleni, että älkää tehkö niin kuin minä. Pari vuotta sitten oireilin esikoiseni kanssa juuri tämän takia. Peilasin omaa nuoruuttani lapseeni ja pelkäsin hänen tekevän samanlaisia ratkaisuja kuin mitä minä olen tehnyt. Onneksi sain itseni kiinni ja ymmärsin, että lapseni ei ole minä. Olin siirtämässä omat pelkoni häneen, ja niin ei voi tehdä. Se oli minulle oppimisen paikka äitinä. Nykyisin olen hänestä mielettömän ylpeä.

Äitiys on rikkaus, mutta koska siinä on monia puolia, se voi olla myös raskasta. Tuskin äitiys voi edes olla täysin helppoa. Olipa äidin oma elämäntilanne mikä hyvänsä, huoli lapsista säilyy. Pelkoa en ole joutunut lasteni puolesta kokemaan, huolta kylläkin. Olen kova huolestumaan. Kun he eivät puoleen tuntiin vastaa kännykkäänsä, soitan läpi kaikki heidän kaverinsa ja kaverien vanhemmat. Lopulta lapsi soittaa ja sanoo, että äiti, sä olet niin nolo.

Äitinä saan eniten tukea Lorelta. Jos hartioillani on jokin taakka tai sydämessäni tunne, että lapsilla ei ole kaikki hyvin, puhumme siitä Loren kanssa ja teemme ratkaisut yhdessä.”

Niina Backman oli touhukas lapsi. Äiti teki hänelle itse suojakypärän.

Niina oli touhukas lapsi. Äiti teki hänelle itse suojakypärän.

Pikkuinen Niina Backman isoäitinsä näyttelijä Marja Korhosen ja tätinsä näyttelijä Heidi Heralan kanssa. – Heidän ansiostaan rakastan teatteria.

Pikkuinen Niina isoäitinsä näyttelijä Marja Korhosen ja tätinsä näyttelijä Heidi Heralan kanssa. – Heidän ansiostaan rakastan teatteria.

Niina Backman: ”Loren mielestä on kiva, kun minulle tulee ryppyjä”

”Toki iän myötä ovat tulleet kropparempat. Selkävaivani alkoivat jo kolmikymppisenä, mutta hain niihin apua ensimmäisen kerran vasta viime keväänä. Fysioterapeutilta sain ohjeet, joilla nyt yritän pitää selkäni kunnossa. Teen kehon omaan painoon tukeutuvan liikesarjan joka aamu. Se vie parikymmentä minuuttia.

Olen sekä hyötyliikkuja että treenaaja. Kesämökillämme ei ole sähköä, ja lämmitämme ison talon aina puilla. Talvea varten teemme koko kesän halkoja. Moottorisahalla urakointi on maailman parasta hikihommaa. Tykkään myös kantaa vesiä. En kaipaa mökille mitään mukavuuksia. Ilman niitä pääsen parhaiten irti arjestani.

Kaupungissa kävelen töihin ja takaisin, käyn pari kertaa viikossa lenkillä ja poljen kotona Loren kivikautista kuntopyörää. Pyrin tekemään joka päivä jotakin treeniä.

Valvominen väsyttää fyysisesti eniten. Tarvitsen seitsemän kahdeksan tuntia yössä unta tai minusta tulee ihmishirviö. Menen arki-iltaisin aina viimeistään kymmeneltä nukkumaan ja aamulla saatan herätä jo kuudelta.

Nykyisin olen työpäivän jälkeen tuplasti väsyneempi kuin ennen, ja palautuminen kestää pidempään, mutta koska olen niin tyytyväinen iän tuomaan kokemukseen, en anna sen haitata mieltäni.

Jollakin tavalla pidän myös ulkonäössäni iän myötä tapahtuneista muutoksista. Lorekin sanoo aina, että ihanaa, Niina, kun sä vanhenet. Hänestä on kiva, kun minulle tulee ryppyjä. Näytän kuulemma paljon kypsemmältä kuin ennen.”

Aloitettuaan oman radio-ohjelman Niina Backman on tullut myös työssään tilanteeseen, jossa hänen on riitettävä yksin ja itselleen.

Aloitettuaan oman radio-ohjelman Niina on tullut myös työssään tilanteeseen, jossa hänen on riitettävä yksin ja itselleen.

”Terapia vahvistaa minäkuvaani ja voimaannuttaa”

”En usko, että ihminen on koskaan valmis. Aina voi oppia ymmärtämään elämää ja itseään paremmin.

Olen käynyt terapiassa 20 vuotta. Välillä pidin taukoa, mutta aloitin pari vuotta sitten uudelleen. Terapiassa käyminen ei tarkoita, että minulla olisi jokin akuutti ongelma vaan sitä, että yritän ymmärtää itseäni paremmin. Terapia vahvistaa minäkuvaani ja voimaannuttaa minua. Sen avulla olen oppinut riittämään itselleni ja sallimaan itselleni hyvää tekevät asiat.

Mitäkö haluaisin muuttaa elämässäni?

Asumme Helsingin ydinkeskustassa Loren vanhassa lapsuudenkodissa. Haaveilen omakotitalosta jossakin pääkaupunkiseudun ulkopuolella. Tähän asti Lore on vastustanut muuttoa maalle. Hän on pitänyt yllä ajatusta, että pitää olla lähellä, kun kaverit illalla soittavat ja pyytävät tekemään jotakin kivaa. Olen sanonut hänelle, ettei tässä iässä kukaan enää soittele ja pyydä minnekään, ja olen saanut hänet uskomaan sen. Varmasti siis jossakin vaiheessa muutamme maalle.”

Juttu on ilmestynyt Annassa 41/2021.

X