Julkkikset

Omat kokemukset saivat malli Niina Kurkisen auttamaan muita naisia: ”Naiset eivät aina tunnista kohtaamaansa väkivaltaa”

Malli Niina Kurkinen-Nyholm, 46, on kokenut sekä fyysistä häirintää että lähisuhdeväkivaltaa. Tänä vuonna hän aloitti psykologian opinnot englantilaisessa yliopistossa ja haluaa nyt murtaa tabuja, jotka pitävät yllä naisten kaltoinkohtelua.

Teksti:
Annan Toimitus
Kuvat:
Elina Simonen

Niina Kurkinen-Nyholm näkee, että valtarakenteet ylläpitävät naisten kaltoinkohtelua.

Malli Niina Kurkinen-Nyholm, 46, on kokenut sekä fyysistä häirintää että lähisuhdeväkivaltaa. Tänä vuonna hän aloitti psykologian opinnot englantilaisessa yliopistossa ja haluaa nyt murtaa tabuja, jotka pitävät yllä naisten kaltoinkohtelua.

Niina Kurkinen-Nyholm lähti 16-vuo­tiaana malliksi Pariisiin. Jo kättelyssä hän näki, mikä oli pelin henki.

– Heti ensimmäisenä viikonloppuna istuin mallitoimiston järjestämillä illallisilla vanhemman valokuvaajamiehen käsi reidelläni.

Vuotta myöhemmin Niinan agentti oli valmis lähettämään hänet Lui-miestenlehden pehmopornokuvauksiin eksoottiselle saarelle.

– Olin 17-vuotias. Silloisella elämänkokemuksellani minulla ei ollut mitään valmiuksia sanoa, etten lähde. Ellei juttu olisi peruuntunut, olisin varmasti mennyt. Järkyttävää ajatella sitä nyt.

Niina teki mallintöitä 15 vuotta muun muassa Pariisissa, New Yorkissa ja Sydneyssä. Suomeen palattuaan hän jatkoi mallina aktiivisesti vuoteen 2012. Edelleen hänen kasvonsa ovat tutut monista uusista mainos- ja muotikuvista.

– Minulla oli aloittaessani paljon hyvää tuuria. Tapasin mukavia ihmisiä, jotka auttoivat minua kotiutumaan. Koin vuosien mittaan paljon hienoja asioita, sain tehdä töitä upeiden taiteilijoiden kanssa ja näin paikkoja, joista en olisi osannut unelmoida. Kaltaiselleni Vantaalla kasvaneelle tytölle se oli mahdollisuuksia täynnä olevaa elämää, Niina sanoo.

– Yhtä lailla on totta, että mallibisnes on raakaa ja tyttöjä käytettiin myös hyväksi. Jouduin itsekin selvittelemään muun muassa palkkioitani juristin avulla, hän jatkaa.

Erovalmennus vei elämänmuutokseen

Niina koki ison muutoksen kuusi vuotta sitten. Hän hakeutui ratkaisukeskeiseen erovalmennukseen, joka oli kokemuksena niin hyvä, että Niina innostui kouluttautumaan henkiseksi valmentajaksi.

Samoihin aikoihin hän alkoi opiskella psykologiaa avoimessa yliopistossa. Hän teki myös vapaaehtoistyötä Naisten linjalla ja vastasi puheluihin, joissa väkivaltaa tai sen uhkaa kokeneet naiset hakivat apua.

Pian Niina alkoi haaveilla psykologian yliopistotutkinnosta. Viime tammikuussa hän aloitti kandidaatin tutkintoon johtavat opinnot brittiläisessä Ardenin yliopistossa. Opiskelu tapahtuu pitkälti verkkoon laaditussa oppimisympäristössä.

Niina Kurkinen: ”En kokenut itseäni riittävän hyväksi”

Niina puhuu rakenteellisesta epätasa-arvosta, joka yhteiskunnassa vallitsee muun muassa sukupuolten välillä. Hän uskoo, että siitä kumpuavat myös heikomman hyväksikäyttö ja lähisuhdeväkivalta, joiden kohteiksi nimenomaan naiset usein joutuvat.

– Vaikka tasa-arvolakiin on kirjattu kielto sukupuoleen perustuvasta palkkasyrjinnästä, naisten palkat laahaavat miesten palkkojen perässä. Se vaikuttaa naisten asemaan ja arvostukseen kaikissa yhteiskunnan kerroksissa.

Väkivalta on yksi monista vaietuista tabuista. Tilastojen mukaan lähes joka kolmas suomalainen, yli 15-vuotias nainen on kokenut fyysistä väkivaltaa, jonka tekijä on ollut joko nykyinen tai entinen kumppani. Luku tuntuu yllättävän kaikki suuruudellaan.

– Väkivalta jää piiloon, sillä kaikki eivät edes tunnista sitä, Niina sanoo.

– Naisten linjalla olen kohdannut naisia, jotka hämmentyneinä kertovat, mitä heille on tapahtunut. He saattavat kysyä, että onko se väkivaltaa. Moni ei tiedä esimerkiksi sitä, että raiskaus on avioliitossakin rikos.

Väkivaltaa ei ole vain fyysinen pahoinpitely.

– Kiusanteko, uhkailu, eristäminen, alistaminen, vähättely, painostaminen… Väkivalta on myös henkistä. Myös digitaalisen väkivallan määrä kasvaa. Kumppani vahtii puhelimen käyttöä tai kontrolloi jatkuvin soitoin toisen liikkumista, haluaa nähdä tekstiviestit ja sähköpostit tai asentaa puhelimeen seurantaohjelman, Niina luettelee.

Omassa elämässään Niina tunnistaa langenneensa usein uhriutumisen narratiiviin. Hän ei ottanut parisuhteissaan vastuuta o­mien toiveidensa toteuttamisesta.

– En kokenut itseäni riittävän hyväksi, jotta olisin arvostanut sitä, mitä itse todella halusin suhteelta, ja toiminut sen mukaan. Sen sijaan valikoin rinnalleni ihmisiä, jotka palapelin lailla sopivat uhriutujalle. He olivat emotionaalisesti etäisiä, alkoholisti, narsisti, liian nuori tai liian vanha mies. Koin myös väkivaltaa suhteessa.

Luit juuri lyhennelmän Annan 47/2020 kansijutusta, jonka on kirjoittanut Minna Juti. Haastattelussa malli Niina Kurkinen-Nyholm kertoo, kuinka erovalmennus johti isoihin elämänmuutoksiin. Miksi Niinan nykyinen parisuhde on niin erilainen kuin aiemmat suhteet? Millaista hänen elämänsä on nyt Kööpenhaminassa? Miten Niina ja hänen puolisonsa Nikolaj ovat saaneet uusperheensä toimimaan? Mitä vääriä ajatuksia parisuhteesta Niina haluaa oikaista? Lue koko artikkeli numerosta 47/2020 tai digilehdestä! Voit tilata digilehden täältä! 

X