Entinen opetusministerin valtiosihteeri Pilvi Torsti otti avukseen au pairin – Nepalilaisesta Prenasta tuli hänelle kuin tytär

Liikuttava tyttölapsi hurmasi Pilvi Torstin Nepalissa 16 vuotta sitten. Nyt Prena Chettri asuu au pairina Pilvin kotona, hoitaa päivisin perheen vauvaa ja opiskelee iltaisin suomen kieltä.

Satukirja on riekaleina, mutta se ei haittaa. Helmikuussa 1998 nepalilainen mies istuu pienessä kellariasunnossaan yksivuotias tytär sylissään ja lukee hänelle kuvasanakirjaa huonolla englannilla. Hänen vaimonsa kyyköttää vieressä ja keittää perheelleen riisiä kolmijalkaisella retkikeittimellä.

Suomalainen kehitysmaavaihdossa oleva Pilvi Torsti nojaa pannuhuonetta muistuttavan asunnon seinään ja katselee mietteliäänä perhettä, jolla on suuri unelma: saada tyttö kouluun ja englantia oppimaan. Pilvi tietää, että maaseudulta kotoisin olevalle köyhälle perheelle haave on melko epärealistinen.

Näyssä on kuitenkin jotain hyvin liikuttavaa ja niin vahvaa, että Pilvi alkaa miettiä, voisiko hän itse tehdä jotain tyttöä auttaakseen. Nepal on täynnä köyhiä lapsia, eikä hän ole lähtenyt matkaan ottaakseen kummilasta itselleen. Juteltuaan asiasta Nepalissa vierailulla olevien vanhempiensa kanssa hän päättää kuitenkin yhdessä heidän kanssaan maksaa tytön koulutuksen.

Kun tyttö on kolmevuotias, hän aloittaa opinnot koulussa, jonka Pilvi on tälle valinnut.

Lue myös: Nepal – Luksusta ja koskettavia tarinoita

Pilvi Torstin luokse välivuotta viettämään

Neljätoista vuotta myöhemmin tuo tyttö, Prena Chettri, 17, seisoo töölöläisen asunnon ikkunan äärellä Polkka-villasukat jalassaan ja katselee, miten syksyn ensimmäiset lumihiutaleet leijailevat taivaalta. Ensimmäiset, jotka hän on koskaan nähnyt.

Prenan koulu loppui jo viime keväänä, mutta hän ei ole saanut vielä todistusta opinnoistaan, eikä tiedä, milloin saa sen. Luultavasti Nepalin opetusministeriö kirjoittaa sen valmiiksi ennen joulua.

Jotta välivuosi ei menisi todistusta odotellessa hukkaan, Pilvi ja hänen miehensä Samuli Simojoki keksivät viime jouluna, että Prena voisi tulla heidän luokseen Helsinkiin au pairiksi.

– Prena on usein puhunut siitä, että hän haluaisi tulla opiskelemaan Suomeen. Olen aiemmin torjunut hänen haaveensa ja sanonut, että hänen olisi parempi pysyä kotimaassaan tai mennä korkeintaan Intiaan, Pilvi sanoo Aatos-vauva sylissään.

Pilvi oli ajatellut, että Intia olisi kulttuurisesti ja maantieteellisesti lähempänä Nepalia. Hän haluaisi tukea Prenaa tämän oman kotimaan kehittämisessä ja eteenpäin viemisessä. Pilvi oli myös pelännyt, että Prenan Suomi-haaveisiin liittyisi halu lähteä lopullisesti Nepalista.

– Nyt kun olen puhunut Prenan kanssa, ymmärrän, että Intia itse asiassa tuntuu tytöistä vaaralliselta eikä hän voisi hankkia siellä lisätienestiä perheelleen.

Kun Prena sai joulun jälkeen sähköpostin, jossa Pilvi ja Samuli kysyivät tytön halusta tulla heille au pairiksi, Prena ei uskonut, että se voisi olla totta.

Välillä on mukavaa puhua naistenjuttuja

Prena on pystynyt luottamaan Pilviin ja Samuliin aina. Kun he 11 vuotta sitten tapasivat toista kertaa, Prena lähti heidän kanssaan huvipuistoon taakseen katsomatta. Hän myös tuli yöksi Pilvin ja Samulin hotelliin, vaikka ei tuntenut heitä käytännössä lainkaan.

– Kaikki oli jotenkin selvää ja yksinkertaista. Koin, että tapasin silloin perheeni, joka minulla oli ollut vuosia, Prena kertoo.

Nyt Pilvillä ja Prenalla on mahdollisuus viettää aikaa yhdessä. He juttelevat paljon ja heille on luontevaa keskustella keskenään niin sosiaalipolitiikasta kuin kuukautisista ja imettämisestä

Kun talo hiljenee, he katsovat yhdessä Modernia perhettä ja Vain elämää.

– Olen yrittänyt selittää Prenalle Vesa-Matti Loirin suosiota, Pilvi sanoo ja molemmat nauravat.

Julkisissa tehtävissä työskentelevän Pilvin mielestä työn rasittavana puolena on, että on aina oltava huoliteltu. Hänen pojistaan ei ole ollut stylisteiksi, joten nyt hänestä on hauskaa, kun kotona on Prena, joka auttaa vaikkapa valitsemaan sopivan korun.

– Minulla on kolme pienempää poikaa, joten on tosi ihanaa, että nyt meillä asuu myös vanhempi tyttö, jonka kanssa voin jutella erilaisista asioista, Pilvi sanoo.

– Aikuiseksi kasvamisessa on paljon asioita, joita on kiva jakaa. Poikani ovat suoraviivaisempia, kun taas Prena tykkää pohtia ja analysoida asioita.

Myös Prena voi jutella Pilvin kanssa sellaisista asioista, joita ei oman äitinsä kanssa ota esiin.

– En ole koskaan kertonut omalle äidilleni tulevaisuuden suunnitelmistani tai unelmistani. Haaveilen, että voisin jonain päivänä rakennuttaa hänelle oman talon.

Mentorointi opettaa myös Pilviä

Töölöläinen kerrostaloasunto on tilava, mutta kaikki käyttävät samaa kylpyhuonetta ja jääkaappia, eikä omaa rauhaa juuri ole.

– Meille Prenan läsnäolo on luontevaa, mutta siihen vaikuttaa kyllä se, että me tunnemme toisemme hyvin. Voisin kuvitella, että muussa tilanteessa kynnys ottaa au pair kotiin olisi korkeampi.

– Kyllähän me vähän vitsailimme tästä, ja ostimme poikiemme kanssa miehelleni aamutakin lahjaksi ennen kuin Prena tuli asumaan meille.

Aiheuttaako saman katon alla asuminen konflikteja?

Prena yrittää miettiä, mutta ei saa päähänsä yhtään riitaa, ja koputtaakin sen vuoksi puuta.

– Luulen, että osaan puhua sinulle paremmin kuin pojilleni ja miehelleni, Pilvi sanoo Prenalle hymyillen.

Samuli on kuitenkin välillä kritisoinut Pilviä siitä, että tämä on liian ankara ja vaativa Prenaa kohtaan. Aasialaisessa kulttuurissa on totuttu olemaan hyvin pehmeitä.

– Olen nähnyt roolini jotenkin ohjaavana, jotta asiat saadaan tapahtumaan. Se on myös osa persoonaani, Pilvi pohtii.

Prenaa ajatus hämmentää, eikä hän ole koskaan kokenut, että Pilvi olisi vaativa.

– Arvostan suuresti sitä, että Pilvi neuvoo minua sekä arkisissa kotiasioissa että opiskeluun ja tulevaisuuteen liittyvissä asioissa.

Mentorointi on antanut myös Pilville paljon.

– Kyllähän tämä on minullekin hirvittävän hyvä koulu. Näen, mitä vaadin muilta ja itseltäni. Kun avaa omaa elämää toiselle ja selittää sitä, näkee ihan suoraan peilistä, mihin käyttää aikaa ja miten elää omien periaatteidensa mukaan, Pilvi miettii.

Puskaradiolla ystäviä Suomesta

Vaikka Prena viihtyy hyvin Pilvin seurassa, Pilvi piti tärkeänä, että tyttö löytää Helsingistä itsensäkin ikäistä seuraa.

Puskaradion avulla Pilvi löysi Prenalle kavereita, jotka lisäävät tytön viihtyvyyttä Suomessa.

Toimelias Pilvi on myös yrittänyt etsiä laulamista rakastavalle Prenalle bändiä tai jotain muuta paikkaa, jossa tämä voisi harrastaa musiikkia.

Sellaista ei ole vielä löytynyt, mutta Prena on harjoitellut uusia kappaleita Samulin säestämänä kotona.

Hän on myös esiintynyt Pilvin ystävän vauvan nimenantojuhlassa ja harjoittelee parhaillaan Tulkoon joulu-kappaletta, jonka aikoo esittää perheen perinteisissä pikkujouluissa.

Au pairin lukujärjestys on tarkka

Pilvi ja Prena istahtavat keittiönpöydän ääreen ja käyvät läpi tulevien päivien ohjelmaa. Prena hoitaa kotitöitä ja Aatos-vauvaa, kun Pilvi on kaupunginhallituksen tai -valtuuston kokouksissa. Lisäksi Prena käy kielikursseilla.

Pilvi on suunnitellut tarkan lukujärjestyksen, johon on merkitty, milloin siivotaan, pyykätään tai opiskellaan. Nyt hän varmistelee, että Prena muistaa varmasti ilmoittautua tuleville kursseille oikeana päivänä eikä myöhästy ilmoittautumispäivästä.

Viikko-ohjelman lomassa Pilvi haluaa näyttää Prenalle, miten suomalainen yhteiskunta toimii. Hän on ottanut tytön mukaansa neuvolaan sekä kaupunginvaltuuston kokoukseen.

Prena on hämmästellyt, miten kehittynyt maa Suomi on, mutta Pilvin mielestä on tärkeää, että tämä ymmärtää, ettei Suomi ole aina ollut samanlainen.

– Näytin hänelle vanhoja mustavalkoisia valokuvia 1950-luvulta. Niistä näkyy, miten erilaista täällä oli siihen aikaan.

Tällä tavalla Pilvi haluaa luoda tyttöön uskoa, että muutos on mahdollista myös Nepalissa. Jonkun on vain aloitettava se.

Lue myös: Au paireja ja kotisiivousta

Pilvi Torsti on Prenalle kuin toinen äiti

Lumihiutaleiden lisäksi Suomessa on paljon uusia asioita Prenalle. Hänen on täytynyt opetella käyttämään niin perheen kodinkoneita kuin liikennevaloja, joita Nepalissa ei ole.

– En ole ikävöinyt kotiin, mutta viime torstaina itkin lohduttomasti, kun Pilvi muistutti, että vaaleat ja tummat pyykit lajitellaan erikseen. En enää sisäistänyt uusia asioita, Prena kertoo.

Pilvi ei hätkähtänyt itkua. Hän oli saman ikäinen kuin Prena, kun kävi lukiota Italiassa. Kokemustensa nojalla hän varoitti Prenaa jo heti ensimmäisinä päivinä siitä, että todennäköisesti jonain päivänä tulee tunnemyrsky jostain mitättömästä asiasta.

Kyyneleet olivatkin hänen mielestään ihan hyvä juttu.

– Tiesin, että hän uskaltaa näyttää minulle tunteensa, jotka kuuluvat kulttuurisokkiin, eikä minun tarvitse miettiä, teeskenteleekö hän vain olevansa iloinen.

– Pilvi on kuin toinen äitini. Jos saisin valita vain yhden ihmisen, jota kunnioitan eniten maan päällä, se olisi hän, Prena sanoo.

– Jos häntä ei olisi, elämäni olisi aivan erilaista. Hän on kirjaimellisesti godmother, jumala sekä äiti.

Pilvi kuuntelee tytön kehuja, mutta antaa niiden mennä toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos. Ihailu vaivaannuttaa häntä.

– Sinä et olisi tässä ilman vanhempiasi, Pilvi muistuttaa.

– Saatoimme toki avata ovet kouluun, mutta jos vanhempasi eivät olisi tukeneet prosessissa, ei koko hommasta olisi tullut mitään. Kunnioitan sitä, että he tarttuivat siihen pieneen mahdollisuuteen, joka minulla oli tarjota, Pilvi sanoo silmät kostuneina, ja vieressä istuva Prena pyyhkii kyyneleitä hihaansa.

Lue myös: Raju murrosikä – Salla Paajanen ja Martta-tytär: ”Pattitilanne laukesi vasta terapiassa”

Maailma on Prenalle auki

Suurten unelmien tyttö. Sellainen Prena on nyt.

–Minulla on lista asioita, joita haluan tehdä ja oppia Suomessa. Haluan nähdä Sibelius-monumentin, lumen, matkustaa ensimmäistä kertaa junalla ja metrolla sekä oppia joka päivä uuden sanan tai asian. Haaveenani on myös auttaa perhettäni Nepalissa.

Prenan viisumi umpeutuu ensi kesänä. Jatko on vielä epäselvää.

– Haluaisin opiskella täällä, Prena sanoo ja katsoo varovasti Pilviä.

– Prena on osa elämäämme, joten olisi kiva, jos hän löytäisi täältä opiskelupaikan ja asuisi Suomessa jonkin aikaa. Samaan aikaan olisi toisaalta kiva, jos meillä olisi jokin hyvä syy vierailla Nepalissa.

Artikkeli on ilmestynyt alun perin Annassa 51/2014.