Julkkikset

Paula Heinonen ymmärsi suoliston merkityksen hyvinvoinnille jo 30 vuotta sitten – nyt hän uskoo, että maksa on ”uusi suolisto”

Paula Heinonen teki uraa suolistotutkijana, kun hänen kuntonsa romahti. Etsiessään omaa parannustaan hänestä tuli alansa pioneeri Suomessa.

Teksti:
Piia Sainio
Kuvat:
Sampo Korhonen

Paula Heinosen hyvinvoinnin kulmakiviä ovat kasvikset, hedelmät ja marjat, yrtit sekä hyvälaatuiset rasvat maltillisesti käytettynä.

Paula Heinonen teki uraa suolistotutkijana, kun hänen kuntonsa romahti. Etsiessään omaa parannustaan hänestä tuli alansa pioneeri Suomessa.

Kiitos, kultainen! Paula Heinonen osoittaa lämpimät sanansa tarjoilijalle. Pöytään on juuri saapunut annos paistettua nieriää ja vihanneksia. Se on värikäs ja houkutteleva. Se on myös maidoton, gluteeniton ja munaton.

Paula Heinonen, 61, on funktionaalisen lääketieteen asiantuntija, joka on tottunut muuntelemaan ruokavaliotaan tarpeen mukaan. Keliakiaa hänellä ei ole, mutta jo vuosia gluteeniton ruokavalio on saanut hänet voimaan paremmin. Munan ja maitotuotteet hän jätti pois toissa kesänä, kun kehoa rasitti yhtä aikaa infektio ja suuri huoli läheisen voinnista.

– Samalla otin muutamat yrtit käyttöön. Sitruunamelissa ja timjami ovat loistavia vastustuskyvyn kannalta. Ruokavaliolla ehkäisen patogeenien, haitallisten mikrobien, lisääntymistä elimistössäni. Tosin kananmunalla en voi muutenkaan herkutella, koska kolesteroliarvoni vain nousisivat. Jos on terve ja hyvinvoiva, ei tietenkään ole tarvetta tällaiselle ruokavaliolle, Paula sanoo.

Sittemmin Paulan oireet hävisivät mutta ruokavalio jäi, koska se tuntuu sopivan hänelle.

”Ihmisen pitäisi ymmärtää, miten hänen oma elimistönsä toimii”

Lääkkeitä Paula ei halua käyttää, jos on olemassa jokin muu keino. Ei hän niitä vastusta. Niitä tarvitaan, mutta kestävämpi ratkaisu monenlaisiin oireisiin olisi hänen mielestään se, että elintavat ja ruokavalio saataisiin kuntoon. Kun hoitokeinoja pohditaan, ihminen pitäisi hänen mielestään huomioida kokonaisuutena. Ja hänelle pitäisi myös selittää, miksi häntä hoidetaan siten kuin hoidetaan.

– Ihmisen pitäisi ymmärtää, miten hänen oma elimistönsä toimii. Terveys­ongelman juurisyyt tulee selvittää ja aloittaa korjaaminen sieltä, Paula sanoo.

Funktionaalisessa lääketieteessä painotetaan yksilöä ja ravintovalmennusta. Usein käytetään ravintolisiä.

2000-luvun alussa, kun Paula vielä piti yksityisvastaanottoa, jono kiemurteli rappukäytävässä. Ihmisiä tuli paikalle, vaikkei heillä ollut varausta. Päivän aikana Paula pystyi ottamaan vastaan vain viisi asiakasta, koska yhden kanssa kului kaksi tuntia.

Pitkä vastaanottoaika tarvittiin, jotta Paula pystyi kartoittamaan asiakkaan terveystaustan perin pohjin. Kartoitukseen kuuluu paljon muutakin kuin tämänhetkinen terveydentila. Siinä tehdään muun muassa aikajana, jonka alkupiste on syntymää edeltävässä ajassa. Sitä varten selvitetään esimerkiksi, mitä sairauksia vanhemmilla ja sisaruksilla on, miten äidin raskausaika sujui ja mille hän mahdollisesti altistui.

Päätös paremman elämän tavoittelusta syntyi lapsena

– Äitini söi tupakantumppeja ja pikeä silloin, kun odotti minua. Ne olivat hänen raskausajan mielitekojaan, Paula kertoo.

Kolmevuotiaana Paulalla alkoivat migreenikohtaukset. Ne olivat niin pahoja, että hän oksenteli. Myös äidillä oli migreeni, niin kuin tämänkin äidillä oli ollut. Se oli siis perittyä, ja pitkään Paula uskoikin, että migreeni oli annettu tekijä, jolle hän ei voinut mitään.

Oli Paulalla myös ihottumaa, jopa niin, että välillä hän joutui sen vuoksi sairaalaan. Lisäksi oli poskiontelontulehduksia ja jatkuvia antibioottikuureja. Silti Paula oli innokas koululainen. Hän nautti suorittamisesta. Jo nuorena hän ymmärsi, että opiskelu olisi reitti parempaan elämään. Kotiolot olivat vaatimattomat.

– Päätin, että minun elämästäni tulisi erilainen kuin elämä lapsuudenkodissani oli.

Työperäinen astma romahdutti terveyden

Lukion jälkeen Paula opiskeli muun muassa soveltavaa mikrobiologiaa, biokemiaa ja biotekniikkaa. Migreeni oli osa elämää: välillä kohtauksia oli muutaman päivän välein, välillä kerran viikossa.

Hieman alle kolmikymppisenä hän alkoi tehdä lisensiaatintyötään työnsä ohella, työnantajan laboratoriossa. Hän toimi tutkijana kansainvälisessä biotekniikka- ja ravitsemusalan yhtiössä. Välillä hän nukkui yöt patjalla työpaikkansa lattialla.

Myöhemmin paljastui, että työpaikan sisäilmassa oli suuria määriä mikrobeja. Paula sairastui työperäiseen astmaan, mikä romahdutti hänen tervey­tensä. Hän joutui käyttämään pahimmillaan seitsemää eri lääkettä. Silti tuntui, ettei henki kulkenut.

Työt jatkuivat saman yhtiön lakiosastolla. Vapaa-ajallaan Paula perehtyi siihen, miten voisi kohentaa oloaan jotenkin toisin kuin turvautumalla lääkearsenaaliin. Suolistosta hän tutkijana tiesi jo paljon, joten hän jatkoi siihen perehtymistä. Hän teki kokeiluja omassa ruokavaliossaan.

– Vähensin valtavasti maitotaloustuotteita ja eläinkunnan tuotteita ruokavalios­tani. Kokeilin myös tiettyjä ravintolisiä, Paula kertoo.

– Se onnistui. Vähitellen keuhkot lähtivät toimimaan.

Vuonna 1993 hän piti ensimmäisen suolistoaiheisen luentonsa. Siitä seurasi lisää luentoja, tv-haastatteluja ja pyyntöjä tulla puhumaan. Vuonna 1999 hän jätti päivätyönsä.

Paula Heinonen: ”On myönnettävä, että olen työnarkomaani”

Migreenikohtauksia Paulalla ei ole ollut enää vuosiin. On kuitenkin aina mahdollista, että migreeni palaa, jos elämässä on vaikkapa paljon stressiä ja huolta.

Stressinhallinta on yksi niistä asioista, joihin funktionaalisessa lääketieteessä nojataan. Paula ei aiemmin ollut siinä kovinkaan hyvä.

– On myönnettävä, että olen työnarkomaani. Olen aina rakastanut kaikkia töitäni. Minulla on ollut se ongelma, että teen liikaa. Elämässäni on ollut paljon stressiä, ja matka on ollut kuoppainen, mutta ilman kaikkea sitä en olisi tässä, missä nyt olen.

Paula Heinonen
Paula pitää lempeästä liikunnasta, kuten metsä­kävelyistä ja joogasta. – Lempeä liikunta on hyväksi mielelle ja keholle tässä iässä.

2000-luvun ”hulluina vuosina” Paula kiersi luennoimassa ympäri Suomea ja opiskeli funktionaalista lääketiedettä USA:ssa ja Kanadassa. Paula myös kirjoitti useamman kirjan suolistoon ja hyvinvointiin liittyen.

Funktionaalinen lääketiede yhdistelee tietoa monelta eri tieteenalalta. Lääketieteen näkökulmasta siinä on paljon kiistanalaista.

– Kun 30 vuotta sitten puhuin suoliston vaikutuksista hyvinvointiin, juttuni ammuttiin alas. Nykyään suoliston tär­keyden myöntävät kaikki.

Tänä vuonna Paula keskittyy verkkokoulutuksiin ja puhujakeikkoihin. Osallistujia on laidasta laitaan, paljon myös terveydenhuollon parissa työskenteleviä. Alle tunnin pituisia esityksiä Paula ei suostu pitämään.

– Haluan vastata yleisön kysymyksiin. Eikä niihin pysty parilla sanalla vastaamaan.

Ehkäpä juuri tuo taito tarttua hetkeen on Paulan valtteja. Hän osaa todella kohdata ihmisen.

Eikä ihan lyhyitä vastauksia tänäänkään saada. Lounastapaamisemme venähtää lähes nelituntiseksi. Hyvin­vointiasian ohella Paula ehtii kertoa muun muassa koirahulluudestaan, Amerikan-matkoistaan ja tapaamistaan ihmisistä, joita hän on auttanut voimaan paremmin. Haastattelun aikana kyyneleet vierivät, välillä liikutuksesta, välillä naurunremakan vuoksi. Ehkäpä juuri tuo taito tarttua hetkeen on Paulan valtteja. Hän osaa todella kohdata ihmisen.

– Minulla ei ole ikinä ollut pitkän tähtäimen suunnitelmaa. Olen vain pyrkinyt viemään tietoa eteenpäin ja auttamaan muita.

Eläkkeelle jäämistä hän ei ole suostunut edes miettimään. Työnteko on niin mieluisaa, ettei hän suunnittele siitä luopuvansa. Ehkä kirjojakin voisi vielä kirjoittaa.

Edellinen kirja oli nimeltään Hyvinvointia vaihdevuosiin.

”Vaihdevuodet eivät ole sairaus, vaan luonnollinen vaihe naisen elämässä”

Paulalle vaihdevuodet eivät olleet merkittävä käännekohta, koska hän oli koko ikänsä opetellut säätelemään kehonsa toimintaa. Uusia oireita ei juuri tullut.

– En olisi koskaan päätynyt tälle alalle, ellen olisi jo lapsena ollut niin sairas.

Vaihdevuosi-ikään tullessaan Paula lähinnä odotti, että kuukautiset vihdoin loppuisivat.

– Mikä valtava määrä energiaa menee mensuihin kuukaudessa! Sen energian saa muuhun käyttöön, kun kuukautiset loppuvat.

Paulalle menopaussi tuli 55-vuotiaana. Hän ei ole tarvinnut hormonikorvaushoitoa, mutta ymmärtää kyllä naisia, jotka sitä kokevat tarvitsevansa.

– Haluaisin, että ennen hormonikor­vaushoidon aloittamista mietittäisiin muita keinoja, kuten ruokavaliota ja elämäntapoja. Vaihdevuodet eivät ole sairaus, vaan luonnollinen vaihe naisen elämässä. Häiritsevät oireet eivät johdu pelkästään yhdestä tai kahdesta hormonista, niin kuin usein luullaan. On kyse paljon isommasta kokonaisuudesta.

Viisikymppisenä elämäntilanne on usein kuormittava. Yhtä aikaa saattaa olla huolta jälkipolvesta ja omista vanhemmista sekä työpaikasta. Stressin vaikutusta vaihdevuosioireisiin ei pidä Paulan mukaan väheksyä.

– Elimistö on usein epätasapainossa, kun ihminen tulee viisikymppiseksi. Kannattaa pienin askelin lähteä tasapainottamaan sitä.

Lue myös: Gynekologi Leena Väisälä toivoisi naisille vaihdevuosineuvoloita: ”Missioni on räjäyttää turhia myyttejä, joihin naiset itsekin uskovat”

Paula Heinonen
Vaihdevuosioireiden hoidossa Paula painottaa luonnollisia keinoja. – Voisiko ennen hormoni­korvaushoidon aloittamista katsoa kokonaisuutta? Miten suolisto voi? Miten maksa jaksaa?

Paula Heinonen: ”Maksa on uusi suolisto”

Vaihdevuosi-iässä Paula muutti ruokavaliotaan niin, että rupesi käyttämään entistä enemmän marjoja, hedelmiä ja vihanneksia. Makealla herkuttelu sai jäädä vähemmälle.

– Pahin mahdollinen yhdistelmä tässä iässä on stressi ja epätasapainoinen sokeriaineenvaihdunta, Paula sanoo.

– Vaihdevuosissa on tärkeää huomioida se, miten maksa voi. Maksa on veren sokeripitoisuuden säätelyssä keskeinen elin. Sen hyvinvointiin vaikuttavat stressi, sokeriaineenvaihdunta ja ruokavalio.

– Maksa on mielestäni ’uusi suolisto’. Kun maksan hyvinvointia tuetaan, helpotetaan kaikkien muiden elinten ja kudosten hyvinvointia. Ja viimeistään viisikymppisenä tästä ’puurtajasta’ on pidettävä parempi huoli.

Osittain siksi emme nyt tilanneet lounaan päätteeksi jälkiruokia vaan kupposet yrttiteetä. Paula nappaa teekupin vierestä lautaselta pienen hunajapötkylän, repäisee sen auki ja valuttaa hunajan suuhunsa.

– Rakastan hunajaa!

Paitsi hunajalla, hän herkuttelee mielellään silloin tällöin leipomalla banaanileivän tai tekemällä karob-jauheesta suklaata muistuttavia namipaloja.

Itse puristettua vihannesmehua hän juo joka päivä. Marjoja menee vähintään puoli litraa päivässä.

Keho on oikeasti uskomaton kokonaisuus, ja se pyrkii aina kohti tasapainoa, Paula kirjoittaa myöhemmin sähköpostissa.

Nuorena aikuisena luulin, etten koskaan selviä poskiontelotulehdusten, kroonisten allergioiden ja ihottumien, jäätävien migreenikohtausten sekä jatkuvien antibioottikuurien ja muiden lääkkeiden kierteestä. Kun ymmärtää, mitä kehossa tapahtuu ja miten keho toimii, oppii tuntemaan suurta laupeutta ja kiitollisuutta sitä kohtaan.

Juttu on julkaistu Kotilääkärin numerossa 4/2023. Neule Part Two/Dopp. Korut, farkut ja lenkkarit Paulan omat

X