Julkkikset

Pirjo Lonka on nainen, joka oikaisee kotiin umpihangen kautta: ”Harjoitan luovuutta pienissäkin hetkissä”

Pirjo Lonkaa suitsutetaan roolista Mieheni vaimo -sarjassa. – Katrin rooli laskeutui syliini oikealla hetkellä.

Teksti:
Terhi Harper
Kuvat:
Sampo Korhonen

– Tunsin maalauksistani ylpeyttä ja häpeää.

Pirjo Lonkaa suitsutetaan roolista Mieheni vaimo -sarjassa. – Katrin rooli laskeutui syliini oikealla hetkellä.

Helsingin vehreään Lapinlahteen rakennettiin 1800-luvun puolivälissä Suomen ensimmäinen psykiatrinen sairaala, aikansa harvinaisuus koko Euroopassa. Samaiseen sairaalaan Pirjo Lonka pestautui kesätöihin vuonna 1990 muutettuaan Valkealasta Helsinkiin.

– Ovet avautuivat Teatterikorkeakouluun, ja jostain piti saada rahaa. Pääsin pystymetsästä sairaala-apulaiseksi suljetulle osastolle. Keittelin kahvia ja siivoilin tiloissa, jotka oli varattu mielentilatutkimukseen saapuneille rikoksentekijöille.

Kesätyö avasi Pirjolle ikkunan maailmaan, jonka ilmapiirissä oli jotakin outoa ja salattua. Tuohon aikaan mielenterveyden ongelmista ei vielä puhuttu ääneen.

Tapaamme tammikuisena maanantaina nyt jo lakkautetun Lapinlahden sairaalan tiloihin perustetussa kahvila Lähteessä. Ulkona kirkas keskipäivän valo saa vanhojen jalavien oksat hohtamaan huurteisina. Sisällä pöydän ääressä teekupista nousee höyry.

Pirjo kutsuu kahvilaa ja koko Lapinlahden ympäristöä toiseksi olohuoneekseen.

–Voin vieläkin nähdä sieluni silmin, miltä paikka näytti kesällä kauan sitten.

”Tiedän olevani etuoikeutettu, koska tällä alalla roolit eivät aina jakaudu tasaisesti”

Pirjo Lonka on kuulunut jo vuosikymmenien ajan kotimaisten naisnäyttelijöiden kärkikastiin. Moni muistaa hänet Ranuan kummit- ja Sikanautaa-sarjoista sekä miljoonayleisön keränneestä Putouksesta.

Pirjon puheessa vilahtaa usein sana kiitollisuus.

– Tiedän olevani etuoikeutettu, koska tällä alalla roolit eivät aina jakaudu tasaisesti. Joskus suorastaan nolottaa ajatella, kuinka työllistetty olen edelleen.

Yhden elämänsä päärooleista Pirjo sai tehdä vastikään. Ylellä parhaillaan nähtävässä Mieheni vaimo -sarjassa hän näyttelee leskeksi jäävää Katri Kontua. Kun edesmenneen aviomiehen kaksoiselämä paljastuu, kahden naisen elämät kietoutuvat yhteen. Pirjo kiittelee käsikirjoitusta, joka ei tarjoa katsojalle helppoa loppuratkaisua vaan jättää ilmaan enemmän kysymyksiä kuin vastauksia.

– Katrin rooli laskeutui syliini oikealla hetkellä. Täytin marraskuussa 50 vuotta, ja elämän palikat ovat jo kasassa. Onnistumisen paineet eivät enää himmennä työstä saamaani nautintoa.

Pirjolle näyttelijän työ on eräänlaista leikkiä, jossa saa kuvitella itsensä toisten ihmisten kohtaloihin. Myös työn ulkopuolella hän haluaa kokea ja nähdä asioita, jotka liikauttavat sielua.

– Harjoitan luovuutta pienissäkin hetkissä. Saatan kävellä uutta reittiä kotiin tai oikaista umpihangen kautta.

Kotona Pirjo tuunaa vanhoja huonekaluja ja vaihtaa usein huonejärjestystä. Tämä ei enää hätkäytä puolisoa, ohjaaja-käsikirjoittaja Jani Volasta eikä 5-henkisen uusperheen vielä kotona asuvaa kahta nuorimmaista.

”Huolestun välillä nuorten hyvinvoinnista”

Pari vuotta sitten kahvila Lähteen galleriassa nähtiin Pirjon tekemää taidetta.

– Tunsin maalauksistani ylpeyttä ja häpeää. Samaan aikaan toivoin, että edes joku saapuisi paikalle, ja kunpa kukaan ei sittenkään tulisi. Hiki päässä luin vieraskirjaan jätettyjä tervehdyksiä ja kutsuin teoksiani tuherruksiksi. En halunnut ihmisten luulevan, että olin alkanut kuvitella olevani vielä ansioitunut kuvataiteilijakin.

Järjellä ajatellen häpeileminen on Pirjon mukaan täysin turhaa. Luova tekeminen matalalla kynnyksellä on myös erinomainen tapa huoltaa mieltä.

– Siinä missä jalkaan voi tulla kramppi, mielikin voi väsähtää. Huolestun välillä nuorten hyvinvoinnista, mutta onneksi heidän sukupolvelleen terapiassa käyminen on luonnollista. Haaveilen itsekin saavani vielä joskus kokea, miltä tuntuu istua terapeutin vastaanotolla.

Eräänä vappuna Pirjo vuokrasi kahvila Lähteen kupeessa sijaitsevan Lapinlahden vanhan saunan kokonaan itselleen.

– Lauteilla istuessani tajusin yhtäkkiä, että herranjumala, ennen minua täällä ovat istuneet löylyä heittämässä monet suurnimet Aleksis Kivestä lähtien. Taiteilijuutensa repiminä he ovat pohtineet elämän tarkoitusta ja saaneet toipua.

X