Julkkikset

Psykologian professori Teija Kujala: ”Lasten kielellistä kehitystä tukemalla voidaan vähentää inhimillisiä ongelmia”

Teija Kujala, 54, on tehnyt uraauurtavaa tutkimusta lukihäiriön eli dysleksian hoidosta ja aivojen varhaiskehityksestä. Annan 55-vuotisjuhlanumeron haastattelussa psykologian professori ja kognitiivisen aivotutkimuksen yksikön johtaja nosti esiin sen, että aikuisten tehtävänä on tukea lukihäiriöisen lapsen itsetuntoa.

Teksti:
Tyyne Pennanen
Kuvat:
Kristiina Kurronen/Otavamedia

– Lukihäiriöstä kärsivät lapset ovat yleensä älyllisiltä kyvyiltään kuten muut lapset. Joskus jopa älykkäämpiä, psykologian professori Teija Kujala sanoo.

Teija Kujala, 54, on tehnyt uraauurtavaa tutkimusta lukihäiriön eli dysleksian hoidosta ja aivojen varhaiskehityksestä. Annan 55-vuotisjuhlanumeron haastattelussa psykologian professori ja kognitiivisen aivotutkimuksen yksikön johtaja nosti esiin sen, että aikuisten tehtävänä on tukea lukihäiriöisen lapsen itsetuntoa.

”Toivon, että yhä useampi vanhempi kuulisi, että lasta, jolla on lukihäiriö, voidaan nykyisin kuntouttaa. Lasten kielellistä kehitystä tukemalla voidaan vähentää inhimillisiä ongelmia.

Lukihäiriöstä kärsivät lapset ovat yleensä älyllisiltä kyvyiltään kuten muut lapset. Joskus jopa älykkäämpiä. Erään tutkittavan lapsen älykkyysosamäärä oli yli 140, joka on jo niin korkea, että sitä on vaikea tarkasti mitata. Silti hänen kirjoittamansa teksti vilisi virheitä. On hyvin tärkeää, että lapsen itsetuntoa tuetaan ja lasta kannustetaan harjoittamaan lukemiseen ja kirjoittamiseen liittyviä taitoja.

 

Aivot ovat kiehtova elin, josta opimme koko ajan lisää. Tällä hetkellä tutkin lukihäiriön syitä ja keinoja, joilla sitä voidaan lieventää. Lukihäiriö on vahvasti perinnöllinen, mutta myös ympäristö vaikuttaa siihen. Jos suvussa on lukihäiriötä, olisi tärkeää, että lapsi saisi tukea jo ensimmäisen elinvuotensa aikana. Silloin aivoissa kehittyvät äänteiden edustukset, jotka myöhemmin, lukemaan opittaessa, yhdistetään kirjoitusasuun.

Jos lapselle luetaan paljon ensimmäisten vuosien aikana, hänen kielentajunsa kehittyy paremmin kuin lapsella, jolle ei lueta. Nykyisin tiedämme, että musiikki, kuten muskaritoiminta tai kodin musiikkiharrastukset, voivat parantaa kielen oppimista. Myöhemmin, esimerkiksi esikouluiässä lukivaikeuksia voidaan lieventää erilaisilla harjoitteilla, joissa lapsi opettelee yhdistämään äänteitä kirjaimiin. Yksi näistä on suomalainen Ekapeli, jonka voi ladata netistä.”

X