Julkkikset

Antonio Flores havahtui tuhlailuunsa, Pekka Haavisto rohkaisi sijoittajaksi – ”Meille on selvää, että kumpikin hoitaa omat raha-asiansa”

Antonio Flores huumaantui ensimmäisistä palkkarahoistaan ja osteli monenlaista. Sitten hän opetteli sijoittamaan.

Teksti:
Riikka Heinonen
Kuvat:
Sampo Korhonen

– Sijoitusten ansiosta sain ostettua ensimmäisen oman asuntoni.

Antonio Flores huumaantui ensimmäisistä palkkarahoistaan ja osteli monenlaista. Sitten hän opetteli sijoittamaan.

Kampaaja-maskeeraaja Antonio Flores, 43, joutui opettelemaan tiukan talouskurin nuorena kotimaassaan Ecuadorissa. Hän oli vasta 17-vuotias muuttaessaan omaan vuokra-asuntoon lapsuudenkodistaan. Vanhempien luota lähteminen oli teini-ikäisen Antonion valinta, koska hän halusi olla vapaa päättämään menemisistään. Vapauden hintana oli se, että hän joutui vastaamaan yksin kuluistaan. Pärjätäkseen taloudellisesti hänen oli opintojen ohella iltaisin ja viikonloppuisin tehtävä kahta työtä tarjoilijana. Siitä huolimatta jokainen sentti piti laskea, eikä mihinkään ylimääräiseen ollut varaa.

– Opin jo nuorena säästämään ja pitämään kirjaa menoistani, sillä maksoin asumiskuluni, laskuni, koulunkäyntini ja ruokani itse. Lapsuudenperheessäni ei ollut paljon rahaa, mutta meillä ei silti ollut koskaan pulaa mistään. Asuimme omakotitalossa, ja ruokaa oli riittävästi. Muutettuani minulle tuli yllätyksenä, että sähköstä ja vedestäkin piti maksaa, Antonio muistelee. Hän kisailee juuri Olen Julkkis… Päästäkää minut pois! -uutuusohjelmassa.

1990-luvun lopulla Antonio kohtasi puolisonsa, nykyisen ulkoministeri Pekka Haaviston ja muutti tämän perässä Suomeen. Hän jatkoi Suomessa opiskelua ja teki samalla töitä. Parikymppisenä hän oli elämässään ensimmäistä kertaa tilanteessa, jossa saattoi ostaa tienaamillaan rahoilla jotain itselleen.

– Yhtäkkiä pystyin palkallani ostamaan vähän ylimääräistä. Siitä huumaantuneena käytin rahoja merkkivaatteisiin, kelloihin, partavesiin ja ulkomaanmatkoihin.

”Pekka vakuutteli, ettei sijoittamisesta seuraisi mitään ikävää.”

Antonion tienestit kuluivat vaatekaupoissa. Usein rahat olivat loppu jo ennen seuraavaa palkkapäivää.

– Onneksi havahduin siihen, etten halunnut tuhlata kaikkia rahojani. Olen nykyään huomattavasti säästäväisempi ja valitsen tuotteet paljon tarkemmin. En osta enää ostamisen ilosta, vaan asioita, joita oikeasti tarvitsen. Mikäli haluan ostaa jotain, menen omalle vaatekomerolleni. Sieltä löytyy vaatteita ja kenkiä, joissa osassa on vielä hintalaput paikallaan.

Antonio Flores: ”Säästöt tuovat turvaa”

Antonio Flores oli hieman alle kolmenkymmenen, kun puoliso kehotti häntä sijoittamaan rahojaan sen sijaan, että kuluttaisi kaiken vaatteisiin ja matkusteluun. Antonio vastusteli, sillä hän pelkäsi, ettei näkisi rahojaan sijoittamisen jälkeen.

– Pekka vakuutteli, ettei sijoittamisesta seuraisi mitään ikävää. Hänen avullaan opin sijoittamaan, vaikka stressaannuinkin joka kerta, kun näin kurssien nousevan ja laskevan. Se oli kaikesta huolimatta hyvä päätös. Sijoitusten ansiosta sain ostettua ensimmäisen oman asuntoni. Olen siitä lähtien laittanut joka kuukausi osan palkastani säästöön. Nykyään omistan kaksi kerrostaloasuntoa Ecuadorissa, 23 vuotta Suomessa asunut Antonio kertoo.

Asunto-omistukset ja säästöt ovat tuoneet Antoniolle mielenrauhaa.

– Minua rauhoittaa tietoisuus siitä, että minulla on oma paikka jossakin, missä on lämmintä ja hyvä olla. Voimme asua Suomessa, mutta meillä on myös koti Ecuadorissa. Säästöt tuovat turvaa, jos sairastuisin tai minulle tapahtuisi jotakin, minkä takia en pystyisi tekemään työtäni. Tarvitsen töiden tekemiseen kahta kättä, eikä koskaan tiedä, mitä elämässä tulee tapahtumaan.

”Emme ole riidelleet rahasta”

Antonio tietää, ettei raha tuo onnea, vaikka vakaa taloustilanne helpottaakin elämää. Hänen kotiseuduillaan Etelä-Amerikassa rahalla ei ole samanlaista merkitystä kuin länsimaissa. Antonion lapsuudenperheessä ei koskaan puhuttu rahasta.

– Raha on vain rahaa. Olen mieluummin terve kuin rikas. Etelä-Amerikassa perhe tulee aina apuun, jos itsellä on tiukka tilanne. Siellä elävät sukulaiseni ja ystäväni luulevat, että olen rikas mies, kun asun Euroopassa.

Antonio on halunnut auttaa perhettään ja ystäviään silloin, kun he ovat taloudellista tukea tarvinneet. Aina siitä ei ole seurannut hyvää.

– Minulta rahaa lainanneet henkilöt eivät ole välttämättä maksaneet takaisin, vaikka olisivat luvanneet. Se on harmittanut, mutta ei niinkään menetetyn rahan, vaan luottamuksen tähden.

Antonio ja Pekka eivät ole koskaan puuttuneet toistensa rahankäyttöön.

– Emme ole riidelleet rahasta. Meille on aina ollut selvää, että kumpikin hoitaa omat raha-asiansa itsenäisesti. Molemmilla on oma palkkatyönsä. En puhu rahasta tai palkoista ystävieni kanssa, enkä koskaan kerskaile omaisuudellani. Ystävyys on aina rahaa tärkeämpää.

X