Vera Kiiskinen on naimisissa muusikko Anssi Växbyn kanssa. Pariskunnalla on kaksi poikaa, 10- ja 3-vuotiaat.
Julkkikset

Rakkauden parantavaan voimaan uskova näyttelijä Vera Kiiskinen, 46: ”Myötätunnon oppimiseen tarvitaan koko elämä”

– Vasta sitten, kun on sinut menneisyytensä kanssa, on mahdollista luopua vihasta ja uhrina olemisesta, sanoo Vera Kiiskinen. Omia kriisejään hän kertoo selvitelleensä paitsi kirjoittamalla myös terapiassa.
Teksti: Sanna Wirtavuori Kuvat: Marjo Tynkkynen/Otavamedia

Tämä on erinomainen ikä, sanoo näyttelijä Vera Kiiskinen, 46.

Vielä joitakin vuosia sitten Veralla oli monenlaisia paineita, mutta nyt mieli on hyvä ja rauhallinen.

– Alan vähitellen tuntea itseni, enkä ole enää itseäni kohtaan armoton. Tässä iässä voin jo hyväksyä, että näillä mennään, hän sanoo.

Istumme pienessä ravintolassa Helsingin Munkkiniemessä, Veran kodin lähellä, ja juttelemme tulevasta ensi-illasta.

Vera on käsikirjoittanut ja ohjannut näytelmän parisuhdekriisistä, sillä ihmisten väliset suhteet ja ristiriidat kiinnostavat häntä. Hänellä on itselläänkin kokemusta kriiseistä ”vaikka minkä verran”. Näytelmässä perheidylli romahtaa, kun vaimo odottaa pariskunnan toista lasta.

– On liian helppo leimata toinen puoliso syylliseksi ja toinen uhriksi. Tosiasiassa elämä ei ole mustavalkoista, eikä ulkopuolinen voi tietää, mitä on ollut pielessä jo ennen kriisiä, hän sanoo.

Omista kokemuksistaan hän ei halua kertoa julkisuudessa.

– Mutta olen pohtinut paljon sitä, kuinka ihmiset reagoivat kriisitilanteissa, hän sanoo.

Psykoterapia opetti puhumaan ongelmista

Puhumattomuus on Veran mielestä syvällä suomalaisessa parisuhdeperinteessä. Se opitaan omilta vanhemmilta.

– Itse olen käynyt läpi pitkän psykoterapian, ja olen oppinut hakemaan apua niin omiin kuin parisuhteenkin ongelmiin. Olen tottunut selvittelemään tunteitani ja ajatuksiani, ja sen mallin haluan myös siirtää lapsilleni. Puhuminen auttaa, Vera sanoo.

Hänen mielestään pitää yrittää kääntyä toista ihmistä kohti.

– Teot ovat tärkeitä, mutta pitää myös sanoa tunteensa ääneen. Rakkaus voi parantaa. Se voi auttaa kaukaakin juontuvissa vaikeuksissa. Suhteen ongelmat aiheuttaa usein se, että tunteista puhutaan liian vähän. Tehdään kumppanin kanssa yhdessä asioita mutta ei sanota ääneen, mitä halutaan ja tunnetaan.

Parisuhde nostaa käsittelyyn asioita menneisyydestä

Usein parisuhteessa esiin nousee käsittelemättömiä asioita menneisyydestä, sellaisia kuin kotoa opitut mallit tai lapsuuden kokemukset.

– On kohtuutonta, jos puoliso joutuu kestämään kaikki ne vihan ja pettymyksen tunteet, jotka pohjimmiltaan kohdistuvat omiin vanhempiin, hän sanoo.

Veran näkemyksen mukaan ihminen pystyy kasvaessaan aikuiseksi antamaan anteeksi omille vanhemmilleen tai vähintäänkin ymmärtämään heitä.

– Vasta sitten, kun on sinut menneisyytensä kanssa, on mahdollista luopua vihasta ja uhrina olemisesta. Sitten ei tarvitse enää toistaa samoja virheitä ihmissuhteissa ja hakata päätään seinään uudestaan ja uudestaan.

”Myötätunnon oppimiseen tarvitaan koko elämä”

Syyllisyydestä ja häpeästä kärsivät Veran mukaan yhtä lailla miehet kuin naisetkin. Hän toivoo, että näytelmä herättää keskustelua ja auttaa ihmisiä, jotka räpiköivät hämmentyneinä parisuhteissaan. Hän ei halua moralisoida eikä tuomita ketään vaan pikemminkin armahtaa.

– Kyse on myötätunnosta. Sen oppimiseen tarvitaan koko elämä, hän tiivistää.

Sanot, Vera, että olet itsekin kokenut kriisejä. Kuinka paljon näytelmän naispäähenkilössä on sinua itseäsi?

– Ainakin olen itsenäinen kuten näytelmän päähenkilökin. Hyvässä ja pahassa.

Vera kokee olleensa usein se, joka auttaa ja tukee muita mutta jolle ei tule mieleenkään pyytää apua, kun sitä itse tarvitsee. Vera on ollut muusikkomiehensä kanssa 14 vuotta ja sanoo olevansa aiempaa vahvempi.

– Vahva nainen uskaltaa ilmaista oman tarvitsevuutensa. Nykyään uskallan jo olla heikko ja tarvita toista.

Ikä on auttanut katsomaan asioita hiukan kauempaa. Kaikkia ongelmia ei enää tarvitse ottaa niin vakavasti. Näytelmässäkin voidaan myös nauraa kipeille asioille.

– Mitä paremmin ihminen tuntee itsensä, myös tummat puolensa, sitä helpompi hänen on käsitellä vaikeita asioita myös parisuhteessa.

Onko tarinallasi onnellinen loppu, onko päähenkilö selviytyjä?

– Ainakin hän on toiveikas. Elämä kantaa.

Lue myös:

Michael Monroe: ”Yksikään nainen ei voi väittää, että hänellä olisi minun lapseni”

Mitä tehdä, jos puoliso ei suostu pariterapiaan – asiantuntijan 3 vinkkiä

Romanttinen yllättäjä, takertuja, pihtari… tällaisia puolisoja eri horoskooppimerkit ovat

X