Manageri Jukka Jalonen kirjoittaa, koska puhuminen on vaikeaa: ”Toivon, että naiset oppivat runojeni kautta tulkitsemaan meitä juroja apinoita”

Manageri Jukka Jalonen on itseoppinut runoilija, joka osaa sanoittaa etenkin puhumattomien miesten tuntoja. – Olen itse yksi heistä. Kirjoitan, koska en osaa sanoa ääneen.

Parikymmentä vuotta sitten vaan urheilumanageri ja yrittäjä Jukka Jalonen havahtui vanhusten huonoon kohteluun. Hän alkoi käydä hoivakodissa auttelemassa ja järjestämässä ohjelmaa asukkaille. Vei joulukirkkoon tai vain pihalle nauttimaan ulkoilmasta, jelppasi ruokailussa, jutteli mukavia. Ja kuunteli. Erityisesti sotaveteraanien muistelukset tekivät häneen vaikutuksen. Tarinat alkoivat saada päässä runon muodon, joten Jukka kirjoitti säkeet muistiin ja esitti ne myöhemmin vanhuksille itselleen. Osui ja upposi.

– Hoitajat kertoivat, että eräs muistisairas veteraani, joka ei ollut viiteen vuoteen sanonut sanakaan, puhkesi puhumaan runotuokion jälkeen. Myöhemmin omaiset pyysivät minua kirjoittamaan runon hänen muistotilaisuuteensa.

Lyyrikkona Jukka on itseoppinut. Ei kai muunlaisia olekaan, hän arvelee. Runo joko kumpuaa ihmisestä tai sitten ei. Hänestä niitä alkoi pulpahdella parikymmentä vuotta sitten, nykyään lähes päivittäin. Tietokoneen uumenissa on tallessa ehkä kolmisentuhatta runoa. Osa on aforisminomaisia ajatelmia, osa tajunnanvirtaa havainnoista, kohtaamisista ja kokemuksista. Omista puheistaankin hän saattaa inspiroitua. Se on hyvä, koska juttua Jukalla piisaa.

Hyvässä runossa on Jukan mukaan monta tasoa. Jokainen tulkitsee sen tavallaan. Riimirunoista hän ei piittaa.

– Mieluummin haen sanomaa ja syvyyttä kuin rimmaavia säkeitä.

”Runojen päähenkilö voi olla kuka tahansa mies”

Runoissa on paljon rakkauden etsintää ja epäröintiä. Nekään eivät kerro, ainakaan suoraan, Jukan omasta elämästä. Hän on ollut pitkään naimisissa, ja pariskunnalla on kaksi aikuista lasta. Mutta muita miehiä tekstit ovat jeesanneet. Eräskin kaveri, joka ei uskaltanut sanoa tyttöystävälleen rakastavansa tätä, tyrkkäsi tälle Jukan runoja: lue siitä, mitä minä ajattelen.

– Runojen päähenkilö voi olla kuka tahansa mies, joka ei osaa kuvata tunteitaan. Olen itse yksi heistä. Kirjoitan, koska en osaa sanoa ääneen. Toivon, että naiset oppivat runojeni kautta tulkitsemaan meitä hyvää tarkoittavia, juroja apinoita.

Lue lisää:

• Terveys

  Painon tunnetta tai kipua oikean kyljen alla? Kylkikipu johtuu usein yllättävästä syystä

• Julkkikset

  Kroonisen väsymysoireyhtymän kanssa kamppaileva ex-missi Maija Kerisalmi: ”Tuntuu, että ihmiset suhtautuisivat empaattisemmin, jos minulla olisi syöpä”

• Liikunta

  Miksi liikuntasuorituksen väliin jättäminen harmittaa, pelottaa tai jopa ahdistaa? Urheilupsykologin mukaan syy voi löytyä lapsuudesta

Sana on kiirinyt, ja Jukalta on alettu pyytää tilaustöitä erilaisiin merkkipäiviin. Runoillaan hän on lohduttanut myös syöpäsairasta ystävää ja omaisensa menettäneitä perheitä. Niin suuri on sanan voima.

– Ehkä minulla on vielä joskus musta vyö runoudessa.

Luit juuri lyhennelmän Annan jutusta, jonka on kirjoittanut Miia Siistonen. Jutussa Jukka Jalonen kertoo muun muassa siitä, miten hän melkein kuoli Saharaan. Lue koko juttu Annasta 23/2021 tai digilehdestä. Tilaa lehti tai osta digilehden lukuoikeus täältä!