Työelämään palannut kahden sijaislapsen äiti Satu Taiveaho kertoo, kuinka perheen elämää kuormittavat sijaisvanhemmuuteen liittyvät viralliset tapaamiset.
Satu Taiveaho avautuu sijaisvanhemmuuden rankkuudesta Kotiliedessä: ”Parisuhde on nyt kakkossijalla, lapset ovat ehdoton ykkönen”
Kahden pienen sijaislapsen äiti Satu Taiveaho kertoo Kotilieden haastattelussa, ettei sijaisvanhemmuus ole ruusuilla tanssimista. Vaikka välillä arki on rankkaa, se myös palkitsee. ”Lapset ovat elämäni tärkein juttu”, Taiveaho kuvailee.
Työelämään palannut kahden sijaislapsen äiti Satu Taiveaho kertoo, kuinka perheen elämää kuormittavat sijaisvanhemmuuteen liittyvät viralliset tapaamiset.
Kahden pienen sijaislapsen äiti Satu Taiveaho kertoo Kotilieden haastattelussa, ettei sijaisvanhemmuus ole ruusuilla tanssimista. Vaikka välillä arki on rankkaa, se myös palkitsee. "Lapset ovat elämäni tärkein juttu", Taiveaho kuvailee.
Satu Taiveaho, 41, kertoo uusimman Kotiliesi-lehden haastattelussa sijaisvanhemmuuden rankkuudesta.
Sadulla ja Antti Kaikkosella on kaksi sijoituslasta, nyt 3-vuotias poika ja 5-vuotias tyttö. Poika tuli perheeseen 10 kuukauden iässä, tyttö kolmevuotiaana.
Työelämään vastikään palannut Satu tekee tällä hetkellä lyhennettyä työviikkoa: nuorimmaisen täytettyä kolme molemmat lapset menivät päiväkotiin. Vaikka perjantait ovat Sadulla vapaita, se ei kuitenkaan tarkoita leppoisia leikkipäiviä lasten kanssa, vaan kokouksia muun muassa sosiaaliviranomaisten kanssa.
– Perjantaimme kuluvat yleensä siihen, että istumme lasten kanssa heidän asioihinsa liittyvissä palavereissa ja tapaamisissa. Meidän arjessamme on sijaisvanhemmuuden takia enemmän järjesteltävää kuin normaalissa arjessa olisi muuten, Satu Taiveaho kuvailee.
Tämä on Sadun mielestä raskain pala sijaisvanhemmuudessa.
– Elämäämme ja aikataulujamme säätelevät valtavan paljon muut tahot. Välillä lapsiin liittyvät tapaamiset menevät mielestäni lapsen edun ohi.
Taiveaho: sijoitetut lapset ovat kokeneet kovia
Satu Taiveho toimii myös Uudenmaan sijaisperheet ry:n puheenjohtajana, sillä hän haluaa olla tukemassa muita samassa tilanteessa olevia perheitä.
– Sijaisvanhemmuus ei ole ruusuista, enkä halua antaa siitä sellaista kuvaa, Satu sanoo.
– Suurin osa sijoitetuista lapsista on kokenut todella kovia.
Sijoitetulla lapsella on usein rankkoja traumakokemuksia, vuorovaikutussuhteen ongelmia ja kiintymyssuhdehäiriöitä.
– Jokainen voi kuvitella, mitä jälkiä jää lapseen, jos häntä siirrellään paikasta toiseen ja ihmiset ympärillä vaihtuvat tiuhaan.
Satu kuitenkin muistuttaa, että vaikka sijaisvanhemman arki on uuvuttavaa, se myös palkitsee.
– On hienoa, kun pystyy selviämään vaikeiden asioiden yli ja antamaan lapselle turvaa. Jokainen päivä ja jopa tunti rakkautta ja läheisyyttä kovia kokeneelle lapselle on upea saavutus.
Lapset tulevat ykkösenä
Vaikka sijaisvanhemmuus ei aina ole ruusuista, Taiveho kertoo olevansa äärimmäisen onnellinen äitiydestään.
– Nämä pienet tuhisijat ja sylissä kiehnääjät ovat maailman ihanimpia. Olen onnellinen, että olen päässyt osalliseksi tästä kaikesta.
Kotilieden haastattelussa Satu kertoo, ettei hänellä ja kansanedustajana työskentelevällä Antilla ei ole juurikaan kahdenkeskistä aikaa.
– Parisuhde on nyt kakkossijalla, lapset ovat ehdoton ykkönen. Meillä ei ole tarvetta lähteä kahdestaan ravintoloihin kynttiläillallisille. Mieluummin teemme asioita perheenä, kaikki yhdessä, Satu kuvailee.
– Lapset ovat elämäni tärkein juttu, muu on toissijaista. Kaikki asiat on arvioitava heidän etunsa näkökulmasta.
Niille sijaisvanhemmille, joille sijoitetut lapset ovat ainoita, voi olla erityisen vaikeaa asettua jaetun vanhemmuuden asetelmaan. Sijoitetut lapset eivät kuitenkaan ole vain sijaisvanhempiensa lapsia. Eivät, vaikka sijaisvanhemmat hoitavat täysin korvaamatonta tehtävää, turvaavat perusturvallisuuden rakentumista ja samalla hoitavat jo syntyneitä kiintymyssuhdetraumoja. Hyvä sijaisvanhempi arvostaa biologista vanhempaa silloinkin kun tämä ei sitä suoraviivaisesti ajatellen ansaitse. Tämä asenne koituu pitkässä juoksussa lapsen eduksi.
Niille sijaisvanhemmille, joille sijoitetut lapset ovat ainoita, voi olla erityisen vaikeaa asettua jaetun vanhemmuuden asetelmaan. Sijoitetut lapset eivät kuitenkaan ole vain sijaisvanhempiensa lapsia. Eivät, vaikka sijaisvanhemmat hoitavat täysin korvaamatonta tehtävää, turvaavat perusturvallisuuden rakentumista ja samalla hoitavat jo syntyneitä kiintymyssuhdetraumoja. Hyvä sijaisvanhempi arvostaa biologista vanhempaa silloinkin kun tämä ei sitä suoraviivaisesti ajatellen ansaitse. Tämä asenne koituu pitkässä juoksussa lapsen eduksi.
Kommentit
Niille sijaisvanhemmille, joille sijoitetut lapset ovat ainoita, voi olla erityisen vaikeaa asettua jaetun vanhemmuuden asetelmaan. Sijoitetut lapset eivät kuitenkaan ole vain sijaisvanhempiensa lapsia. Eivät, vaikka sijaisvanhemmat hoitavat täysin korvaamatonta tehtävää, turvaavat perusturvallisuuden rakentumista ja samalla hoitavat jo syntyneitä kiintymyssuhdetraumoja. Hyvä sijaisvanhempi arvostaa biologista vanhempaa silloinkin kun tämä ei sitä suoraviivaisesti ajatellen ansaitse. Tämä asenne koituu pitkässä juoksussa lapsen eduksi.
Kommentit
Niille sijaisvanhemmille, joille sijoitetut lapset ovat ainoita, voi olla erityisen vaikeaa asettua jaetun vanhemmuuden asetelmaan. Sijoitetut lapset eivät kuitenkaan ole vain sijaisvanhempiensa lapsia. Eivät, vaikka sijaisvanhemmat hoitavat täysin korvaamatonta tehtävää, turvaavat perusturvallisuuden rakentumista ja samalla hoitavat jo syntyneitä kiintymyssuhdetraumoja. Hyvä sijaisvanhempi arvostaa biologista vanhempaa silloinkin kun tämä ei sitä suoraviivaisesti ajatellen ansaitse. Tämä asenne koituu pitkässä juoksussa lapsen eduksi.
Virkistä viikkoasi Annalla!
Katso tarjous