Marja Kihlström Annassa
– Astrologi sanoi, että tähtikartassani näkyy käärme.
Julkkikset

Seksologi Marja Kihlström ihmettelee, miksi naiset kontrolloivat toistensa seksuaalisuutta: ”Usein suurin haaste on olla omissa silmissään hyväksytty ja riittävä”

Seksologi Marja Kihlström uskaltaa puhua avoimemmin kuin moni muu. Hän julistaa hyvän seksin ilosanomaa mutta paljastaa myös omia haavojaan. – Se, minkä meille mediassa uskotellaan olevan seksuaalisesti kiinnostavaa, ei vastaa ihmisten haluja. Ihmiset kiihottuvat hyvin erilaisista asioista, Marja sanoo.
Teksti: Tyyne Pennanen Kuvat: Sampo Korhonen

Tämä on runkkaussormeni, seksologi Marja Kihlström, 35, sanoo ja näyttää vasenta keskisormeaan. Siinä kiemurteleva käärme on yksi tatuoinneista, joita hän alkoi ottaa viime kesänä. Suurin osa niistä on hänen pitkissä sormissaan.

Vasemman nimettömän sydän symboloi rakkautta, oikean keskisormen kolme pistettä matkaa ja timanttia muistuttava pimppi sitä, miten arvokas nautinnon lähde vulva naiselle on.

Käärme symboloi Marjalle seksuaalisuutta ja uuden luomista.

– Astrologi sanoi, että tähtikartassani näkyy käärme. Minunkin on käärmeen lailla luotava säännöllisesti nahkani, kymmenen vuoden välein. Minulla on voimakas pakko tehdä aina jotakin uutta, hän sanoo.

Marja Kihlström: ”Mielestäni ei ole valtiosalaisuus kertoa, että minulla on ihanaa seksiä mieheni kanssa”

Viime vuosina Marja on totisesti täräyttänyt uutta pöytään. Erityistason seksuaaliterapeuttina (NACS) työskentelemisen lisäksi hän on kirjoittanut tietokirjoja ja lähtenyt reippaasti julkisuuteen. Hän on Sex Tape Suomi ja Naked Attraction Suomi -tv-ohjelmien juontaja ja sosiaalisen median vaikuttaja. Puhu muru -blogissaan ja Instagram-tilillään hän valistaa seksuaaliasioista mutta kertoo myös avoimesti elämästään äitinä, tyttärenä, vaimona. Hän ei häpeä kertoa esimerkiksi seksielämästään miehensä Murun eli Matti Kihlströmin, 43, kanssa.

– Kertomalla elämästäni haluan näyttää, että asiantuntijakin on inhimillinen. Hänkin riitelee parisuhteessaan, hänellekin saattaa syntyä yllätysvauva tai hänkin voi saada sukupuolitauteja. Näiden asioiden kanssa voi oppia elämään, Marja sanoo.

Kaikkia tämä ei ole miellyttänyt. Loppuvuonna Helsingin Sanomat uutisoi seksologien välisistä riidoista. Jutun mukaan alalla kiistellään siitä, kuka saa puhua seksuaalisuudesta julkisuudessa ja millainen koulutus seksologeilla on oltava. Jotkut ilmaisivat huolensa alan viihteellistymisestä. Osa seksuaaliterapeuteista rinnastaa terapiasuhteen psykoterapeutin ja asiakkaan väliseen suhteeseen. Psykoterapeutti ei puhu omista asioistaan, koska lähtökohta on käsitellä asiakkaan kokemusta. Tässä yhteydessä jutussa viitattiin Marjaan, joka on julkisuudessa kertonut yksityiselämästään.

– Mielestäni ei ole valtiosalaisuus kertoa, että minulla on ihanaa seksiä mieheni kanssa, hän sanoo.

Entä missä hänen rajansa menevät – onko jotain, mistä hän ei puhuisi?

– Jos en ole itse vielä käsitellyt jotakin ­asiaa. Jos olisi aviokriisi, olisin hiljempaa. Kun asiat on käsitelty, niistä voi aina puhua julkisestikin.

Hän vertaa itseään Kari Kanalaan, Pippa Laukkaan ja Emilia Vuorisalmeen, jotka ovat julkisuudessa persoonansa kautta esillä olevia asiantuntijoita. Marjan mielestä kriittisten kollegojen tulisi ymmärtää, että seksologiaan kuuluvaa työtä voi tehdä eri tavoin.

– Olen lähtenyt tietoisesti julkisuuteen, koska seksuaalisuuteen liittyvä tieto kuuluu meille kaikille. Tällä tavalla voin kertoa siitä kymmenille-, jopa sadoilletuhansille ihmisille, hän sanoo.

”Ketään ei esimerkiksi tarvitse halata, jos ei itse niin halua, ei edes isovanhempia”

Miten saada orgasmi, tai jopa monta orgasmia peräkkäin? Muun muassa näitä asioita Marja Kihlström käsitteli edellisessä kirjassaan Iso O – matkaopas huipulle.

Tuoreessa kirjassaan Oikeilla nimillä – seksuaalikasvatusopas aikuisille hän puolestaan neuvoo, miten puhua seksuaalisuudesta lapsille ja nuorille. Kirja sopii niin vanhemmille kuin isovanhemmillekin – heiltäkin lapset saattavat kysyä intiimejä kysymyksiä.

– Tärkeintä on, että aikuinen pohtii ensin, mitä seksuaalisuus on hänelle, ja antaa sitten lasten kysyä.

Joitakin asioita on tärkeä kertoa kysymättäkin. Kuten sen, että lapsella on aina oikeus omiin rajoihinsa. Itse saa päättää, kuka omaan kehoon koskee.

– Ketään ei esimerkiksi tarvitse halata, jos ei itse niin halua, ei edes isovanhempia.

Lapsena ja nuorena opittu käsitys seksuaalisuudesta heijastuu aikuiselämään. Suurin harhaluulo seksuaalisuuteen liittyen on se, että se koskisi vain seksiä.

– Seksuaalisuus on osa ihmisyyttä, sitä miten me olemme ja saamme ilmaista itseämme, Marja Kihlström sanoo.

”Kateudessa on paljon kyse sisäisestä kokemuksesta”

Yksi seksuaalisuuteen liittyvä asia on kehorauha. Viime vuosina on puhuttu paljon siitä, millä tavoilla miehet saavat naisten ulkonäköä kommentoida. Vähemmän on puhuttu siitä, miten naiset kontrolloivat toistensa seksuaalisuutta.

Marja nosti aiheen esiin viime kesänä Instagramissa, jossa hänellä on tällä hetkellä 29 000 seuraajaa. Hän julkaisi kuvan itsestään stringibikineissä (bikinien alaosa, joka paljastaa pakarat) ja kertoi, että pyllybiksuja käyttävä nainen voi joutua rannalla ”slutshamingin” eli huorittelun kohteeksi. Haukkujina ovat naiset.

”Jos jotain sanot rannalla tai uimahallissa toisen kehosta – niin KEHU! Sano EI slutshamingille ja kyllä mä vaan sanon, et naisien pitäisi pitää yhtä. Antaa lupa toisilleen nauttia kehoista just omilla tavoillaan”, Marja kirjoitti. Hän on käyttänyt stringibikineitä vuosia ja saanut itsekin naisilta kummastelevia katseita ja ikävän kommentin. Niin, miksi juuri naiset tuohtuvat paljaista pakaroista? Marjan mielestä siihen voi olla syynä kulttuurissamme oleva jako ”hyviin” ja ”huonoihin” naisiin mutta myös kateus, joka peittää alleen muita tunteita.

– Kateudessa on paljon kyse sisäisestä kokemuksesta, siitä, miten saa olla ja kenen silmissä kokee olevansa hyväksytty. Usein suurin haaste on olla omissa silmissään hyväksytty ja riittävä.

Kateudelle voi kuitenkin tehdä jotakin, jos sen tunnistaa. Sen voi esimerkiksi yrittää kääntää ihailuksi.

– Voi ajatella, että ihailee juuri tuollaista pyllyä ja saa siitä treeni-intoa.

Voi myös pohtia, että kadehtiiko ”täydellisen” pepun sijaan toisen rohkeutta pukeutua paljastavasti. Onko itse saanut tuoda seksikkyyttään esiin haluamallaan tavalla?

– Joku voi ajatella, että miksi tuo uskaltaa pukeutua noin, kun en itse saa tai uskalla.

”Ihmiset kiihottuvat hyvin erilaisista asioista”

Joskus rohkeuden puute voi johtua kontrolloivasta kumppanista, mutta useammin taustalla voi olla varhaisempia kokemuksia lapsuudenperheessä ja siinä, miten vanhemmat tai yhteisö ovat suhtautuneet kehollisuuteen.

Kun äiti käskee teinitytön pukemaan ylleen pidemmän hameen tai poven peittävän paidan, on hiuksenhieno raja siinä, onko kyse suojelemisesta, rajoittamisesta vai kateudesta.

Pienistä vihjeistä lapset ja nuoret oppivat häpeämään omaa seksuaalisuuttaan ja kehoaan. Äitien kateus tyttäriään kohtaan on tabu. Marja yritti kerran herättää siitä keskustelua Instagramissa, mutta vastassa oli hiljaisuus.

– Se on vaikea aihe, Marja sanoo.

Itse hän on jo pystynyt tunnistamaan, että tämän tematiikan kanssa hän saattaa joutua tekemään töitä tulevaisuudessa. Kun 5-vuotias tytär puki ylleen äitinsä kesämekon, Marja näki, miten upea nainen tyttö jonain päivänä on.

– Silloin häntä katsotaan, eikä enää minua. Koenko silloin, että olen näkymätön?

Mutta mietitään vielä hetki niitä pakaroita. Ehkä kateus kumpuaa olettamuksesta, että ”täydelliset” pakarat herättävät miesten himot? Jos itsellä olisi samanlainen peppu, saisi olla todella haluttu ja harrastaa maailman parasta seksiä.

No, ihan näin se ei mene.

– Se, minkä meille mediassa uskotellaan olevan seksuaalisesti kiinnostavaa, ei vastaa ihmisten haluja. Ihmiset kiihottuvat hyvin erilaisista asioista, Marja sanoo.

”Olin isälle pitkään vihainen siitä, että hän hylkäsi minut.”

Hän on tavannut naisia, jotka vastaavat median luomaa ihannekuvaa, ja silti näiden naisten seksuaalisuus on ollut solmussa. Joskus hän on tavannut naisia, jotka ovat kaukana stereotyyppisestä naiskuvasta, mutta heidän kokemuksensa itsestään on juureva ja väkevä.

– Heissä on sellainen vitun voima.

Marja Kihlström huomasi jo varhain osaavansa puhua nuorille luontevasti seksistä

Missä lienee Xanadu, jossa Marjan kaltaisia nautinnon papittaria varttuu?

Karkkilassa.

Perhe muutti sinne Helsingistä, kun Marja oli 5-vuotias. Äiti työskenteli nuoriso-ohjaajana, isä sähkömiehenä. Pikkuveli on kaksi vuotta nuorempi.

8-vuotiaana Marja alkoi harrastaa koripalloa ja nousi myöhemmin tyttöjen maajoukkueeseen. Hän pelasi yli kolmekymmentä maajoukkueottelua.

– Olin pitkään Suomen viiden parhaan pelaajan joukossa, sillä olin aina aloitusviisikossa. Olen varsin kilpailuhenkinen, Marja sanoo ja väläyttää hymyn.

– En ollut taitavin, mutta olin mieleltäni vahva. On huippulahjakkaita pelaajia, ja sitten on niitä, joilla on kova tahtotila ja motivaatio. Minä olin sellainen.

Marja Kihlström Annassa

– Ihmiset kiihottuvat hyvin erilaisista asioista

Lukioiässä hän uupui kovaan treenitahtiin. Hän kävi urheilulukiota, kilpaili nuorten maajoukkueessa, pelasi ja treenasi A-junioreiden ja naisten joukkueissa ja asui jo omillaan. Hän nakkasi tossut naulaan.

– Kellään ei ollut kokonaiskuvaa siitä, miten paljon tein töitä.

Lukion viimeisellä luokalla hän kokeili mallin töitä ja oli vuoden mallitoimiston listoilla. Piipahdus mallimaailmassa ei ollut voimaannuttava kokemus.

– Minulla oli lihaksikas urheilijan kroppa, ja yhtäkkiä olisi pitänyt hankkiutua lihaksista eroon. Minua käskettiin laihduttamaan, ja pukukopissa aloin verrata itseäni muihin tyttöihin.

”Minulle ohjattiin nuoria, kun oli jotakin seksuaalisuuteen liittyvää”

Marja kertoo joutuneensa työstämään kehonkuvaansa pitkään mallikokeilun jälkeen. Hän on 180 senttimetriä pitkä eikä sovi muutenkaan siron naisen ideaaliin. Kuten moni muukin pitkä nainen, hän on joutunut kuulemaan paljon kommentteja koostaan.

– Nykyisin en enää välitä ja kengissäkin saa olla korkoa, hän sanoo.

Lukion jälkeen Marja opiskeli yhteisöpedagogiksi Mikkelin ammattikorkeakoulussa ja meni töihin Espoon nuorisopoliklinikalle.

– Minulle ohjattiin nuoria, kun oli jotakin seksuaalisuuteen liittyvää. Osasin luontevasti puhua niistä asioista.

Kun hän näki kaksi seksuaaliterapeuttia, Kristiina Hannilan ja Aune Karhumäen, työssään, omakin ammatinvalinta ratkesi.

– He puhuivat niin hyvin nuorten kanssa, että päätin viiden vuoden kuluttua tehdä samaa työtä kuin he.

”Se oli turvallinen kokemus minulle ja paransi isän jättämää haavaa”

Kiinnostus urheiluun ja esiintymiseen periytyy isältä, jota Marja palvoi lapsena. Tunne oli molemminpuolinen.

– Minulla oli todella hyväksytty olo. Hän kehui aina, kuinka kaunis olen, mutta myös suorituksiani. En ollut hänen puheissaan kiiltokuva, vaan tekijä.

Taidon kuunnella hän sanoo omaksuneensa äidiltään.

– Hän näkee kaikissa ihmisissä jotain hyvää. Ihmiset aina kertoivat hänelle asioitaan.

Äidin kanssa Marja pystyi puhumaan seksuaalisuudestakin. Äiti opetti rajat ja arvostuksen itseään kohtaan.

Vanhemmat erosivat, kun Marja oli ala-asteella. He olivat riidelleet, joten Marja oli jo silloin sitä mieltä, että ero on hyvä asia. Vaikeinta vanhempien erossa oli kuitenkin se, että isä katosi eikä pitänyt yhteyttä Marjaan. Se sattui.

Yläasteella Marja rakastui ensimmäisen kerran ja seurusteli poikaystävänsä kanssa viisi vuotta.

– Se oli turvallinen kokemus minulle ja paransi isän jättämää haavaa.

Meni 15 vuotta ennen kuin Marja suostui tapaamaan isänsä. Suhde on edelleen monimutkainen.

– Olin isälle tosi pitkään vihainen siitä, että hän hylkäsi minut. Vasta aikuisena olen alkanut ymmärtää hänen syitään.

Marja on kirjoittanut Iso O -kirjassaan, että hän on pelännyt hylätyksi ja petetyksi tulemista parisuhteissaan. Vasta Matin kanssa hän on päässyt peloistaan eroon.

He ovat olleet yhdessä pian 12 vuotta, ja heillä on poika ja kaksi tytärtä. Perheen poika on Marjan varhaisemmasta suhteesta, mutta Matti otti pojan omakseen heti alusta lähtien.

Marja sai esikoisensa yksin, 22-vuotiaana. Poika oli yllätysvauva.

– Kun huomasin olevani raskaana, soitin äidille, ja hän sanoi heti, että kyllä me tästä selvitään. Hän on aina minun puolellani kaikessa.

Marja Kihlström tähtää ulkomaille: ”Alan tänä vuonna prepata englantiani, jotta voisin työskennellä myös ulkomailla”

Marjan julkinen työ alkoi viitisen vuotta sitten, kun hän aloitti bloggaamisen. Missä hän näkee itsensä kymmenen vuoden kuluttua? Silloinhan käärmenainen on luultavasti luonut nahkansa uudestaan.

– Todennäköisesti olen tehnyt kansainvälisen breikkauksen, hän vastaa. – Alan tänä vuonna prepata englantiani, jotta voisin työskennellä myös ulkomailla.

Marjan haaveissa on sekä päästä tekemään tv-töitä että saada kirjojaan käännetyksi. Hän aikoo myös kirjoittaa lisää ja opiskella joogaopettajaksi.

Molempiin etusormiin on tatuoitu pienet nuolen kaltaiset väkäset. Ne kuvastavat sitä, että Marjan suunta on aina eteenpäin.

X