Julkkikset

Sir Elwoodin hiljaisten värien Juha Lehti haki apua alkoholiongelmaansa lapsen saatuaan: ”Perhe kärsi, kun ei voinut luottaa minuun”

Muusikko Juha Lehti eli pitkän, kostean nuoruuden ja uskoi, ettei perhe-elämä sopisi hänen kaltaiselleen erikoismiehelle. Liki viisikymppisenä Juhasta tuli isä. Sen jälkeen oli laitettava korkki kiinni ja koko elämä uusiksi.

Teksti:
Annan Toimitus 
Kuvat:
Niclas Mäkelä

– Viimein uskalsin pyytää apua. Se vaati nöyrtymistä.

Muusikko Juha Lehti eli pitkän, kostean nuoruuden ja uskoi, ettei perhe-elämä sopisi hänen kaltaiselleen erikoismiehelle. Liki viisikymppisenä Juhasta tuli isä. Sen jälkeen oli laitettava korkki kiinni ja koko elämä uusiksi.

Että tämänkin päivän sai kokea. Sauvakävelylenkiltä huoltoaseman kahvilaan saapunut Juha Lehti pitää innokkaan puheenvuoron inkiväärin niveliä parantavasta vaikutuksesta. Hän kertoo myös tilanneensa Saksasta ”kukkaruukullisen” erikoisvahvaa C-vitamiinia, jota sekoittaa aamuisin mehun tai jogurtin joukkoon. Puheen lomassa mies nakkelee suuhunsa nikotiinipurkkaa.

Siis Juha Lehti! Vanhan liiton boheemi ja baarikärpänen, joka muinoin viihtyi tuoppi kourassa tupakansavun keskellä. Mitä oikein on tapahtunut?

Moni on epäillyt miehen ”pamahtaneen hihhuliksi”. Itse hän sanoo vain kasvaneensa viimein aikuiseksi. Juha eli pitkän nuoruuden, todella pitkän. Se jatkui liki viisikymppiseksi. Mielikuvissaan hän oli villi ja vapaa yksinäinen ratsastaja, jonka pirtaan ei sopinut paikoilleen asettuminen ja perheen perustaminen. Hänhän tuottaisi väistämättä vain pettymyksen.

Sitten Lehti kääntyi, kirjaimellisesti.

Läheisten huomautuksille päihteiden käytöstä Juha viittasi kintaalla. Alkoholiongelma, minullako?

Lopulta ”taiteilijaelämä” alkoi vaatia veronsa. Painoa oli kertynyt luvattoman paljon, verenpaine ja maksa-arvot huitelivat kor­keuksissa. Ikätovereita alkoi kaatua viereltä. Kävi selväksi, että jos meno jatkuu entiseen malliin, kroppa ei kestä kovin pitkään. Juha yritti rimpuilla irti alkoholista omin voimin, onnistumatta.

– Viimein uskalsin pyytää apua. Se vaati nöyrtymistä.

Vertaisryhmän tuella raittiutta on nyt takana kahdeksan vuotta.

– Uskon, että minulle osoitettiin näitä uusia mahdollisuuksia. Oli itsestäni kiinni, tartunko niihin.

Isä Juhasta tuli 47-vuotiaana. Alussa vauvanhoito sujui onnen huumassa. Puoliso Mia sai nukkua, kun yökukkuja Juha valvoi pinnasängyn ääressä. Aamulla vaihdettiin vuoroa. Mutta ei muutos boheemitaiteilijasta perheenisäksi ihan kivuitta käynyt.

– Olin tottunut toimimaan itsekkäästi ja impulsiivisesti. Nyt täytyi ottaa huomioon kaksi muuta ihmistä. Oli opeteltava suunnittelemaan menojaan ja kertomaan niistä ajoissa.

Uudenlaisiin aikatauluihin totuttelu vei sekin aikansa. Joskus Elviira odotteli viimeisenä hakijaa tarhasta, kun iskä oli unohtunut omiin hommiinsa. Muutamasta kerrasta Juha oppi olemaan huolellisempi.

– Kun tuollainen pieni ihminen luottaa sinuun, hänelle ei halua aiheuttaa hätää ja pettymystä.

Perhearkea piti yhä välillä paeta kapakkaan. Se luonnollisesti aiheutti kitkaa kotona. Kymmenisen vuotta sitten Juha päätti, että on valmis jättämään Kallion. Pariskunta tarttui harppiin ja piirsi ympyrän kuudenkymmenen kilometrin säteelle Helsingistä. Ympyrän sisään osui Lohja.

Juha Lehti: ”Lopulta minussa heräsi pesänsuojeluvietti”

Raitistumisen alkuvaiheessa Juha sanoo usein potkineensa turhautuneena seiniä. Hän tunsi olevansa eristyksissä, kuin häkissä. Juominen oli liittynyt vahvasti sosiaaliseen elämään, ja iltaisin hän alkoi kaivata seuraa. Lohjalle muuton jälkeen entinen koti Kalliossa oli jäänyt työhuoneeksi. Sinne Juha Lehti teki retkiä, joilta ei aina palannut luvattuun aikaan.

– Perhe tietysti kärsi, kun ei voinut luottaa minuun. Lopulta minussa heräsi pesänsuojeluvietti. Tajusin, että minun täytyy nyt hoitaa tämä oikein. Muuten tulen myöhemmin olemaan hyvin pettynyt itseeni.

Ensimmäiset vuodet raitistumisen jälkeen Juha sanoo kulkeneensa rinta rottingilla: Hey, I’m back! Sitten tuli pudotus. Meni viikkoja, jopa kuukausia, jolloin hän ei kyennyt nousemaan sängystä. Laulujakaan ei syntynyt. Tuntui, että kaikki on jo sanottu.

Lääkäri diagnosoi masennuksen, jonka Juha arvelee liittyneen alkoholista luopumiseen. Kun keho alkaa puhdistua myrkyistä, aivokemiat muuttuvat. Flashbackeja voi tulla pitkänkin ajan jälkeen. Kaksi vuotta sitten Juha lopetti myös tupakoinnin.

Baarielämän tilalle on nyt löytynyt tervehenkisempiä harrastuksia, kuten sauvakävely, punttisali ja avantouinti. Myös monet lähiystävät ovat päihteettömiä.

– Kieltämättä joskus kaipaan nousuhumalaa. Sitä hetkeä, jolloin aivokemiallinen tila rohkaisee laukomaan vitsejä ja avautumaan vaikeista asioista. Enää en ole seurassa suuna päänä, maltan myös kuunnella.

Luit juuri lyhennelmän Annan jutusta, jonka on kirjoittanut Miia Siistonen. Jutussa Juha Lehti  kertoo muun muassa miesluolan tarpeesta ja pitkän parisuhteen tuomasta onnesta. Lue koko juttu Annasta 45/2020 tai digilehdestä. Tilaa lehti tai osta digilehden lukuoikeus täältä!

X