Julkkikset

Sofi Oksanen kohtaa jatkuvasti raskauskyselyitä: ”Utelut lapsen hankkimisesta tuntuvat vanhanaikaisilta”

Kirjailija Sofi Oksanen käsittelee uudessa romaanissaan hedelmöitysbisnestä raadollisimmillaan. Hän ei ole koskaan kokenut oman lapsen kaipuuta, mutta sen hän tietää kokemuksesta, että äitiys nähdään edelleen itsestään selvänä osana naiseutta. – Raskausutelut alkoivat, kun menin naimisiin.

Teksti:
Sari Hannikainen
Kuvat:
Mirva Kakko

Kirjailija Sofi Oksanen kirjoittaa uudessa romaanissaan hedelmöitysbisneksestä.

Kirjailija Sofi Oksanen käsittelee uudessa romaanissaan hedelmöitysbisnestä raadollisimmillaan. Hän ei ole koskaan kokenut oman lapsen kaipuuta, mutta sen hän tietää kokemuksesta, että äitiys nähdään edelleen itsestään selvänä osana naiseutta. – Raskausutelut alkoivat, kun menin naimisiin.

Kirjailija Sofi Oksaselta ilmestyy tänään kuudes romaani, Koirapuisto. Sen takia hän on haastattelussa eikä kotona Kalliossa parantelemassa flunssaista oloaan.

– Varmaan pitäisi joskus levätäkin, mutta en ymmärrä, mitä se tarkoittaa. Kun tarinat ovat työtä, miten poistaisin sen itsestäni? Jos luen jotakin, teen työtä. Jos katson tv-sarjaa, sekin on työtä. Minun pitäisi muuttaa koko olemassaoloni.

– Mutta on minullakin rajat. Ulkomailta minua on pyydetty kirjailijavierailulle esimerkiksi joulupäiväksi. Silloin olen sanonut, että kuulkaas Suomessa ei ole yhtään toimistoa silloin auki eikä ole minunkaan.

Sofi uppoutui uutta romaaniaan kirjoittaessaan hedelmöitysbisneksen raadolliseen todellisuuteen. Ukrainaan, Tallinnaan ja Helsinkiin sijoittuva Koirapuisto on romaani naisista, jotka myyvät munasolujaan ja vuokraavat kohtujaan heille, jotka ovat valmiita tekemään mitä tahansa saadakseen lapsia.

Romaani on myös kotiinpaluutarina. Ne kerrotaan usein sodasta palaavien miesten näkökulmasta, Sofi halusi kirjoittaa sellaisen naisen kautta. Itä-Ukrainassa käydään edelleen sotaa.

Ukrainan-matkoillaan hän tapasi naisia, joiden kehosta oli tullut kauppatavaraa, ja sosiaalityöntekijöitä, jotka auttoivat heitä. Toistuvat hormonilääkitykset ja raskaudet vahingoittavat niin fyysistä kuin henkistäkin terveyttä.

– On kiinnostavaa, miten on päässyt kehittymään lääketieteen ala, jossa ei ole yhtenäistä kansainvälistä säätelyä. Naisen oikeus lapseen on ehkä suurimpia oikeuksia, mitä voi olla. Se voi olla isompi kuin toisen naisen oikeus omaan kehoonsa.

Utelut lapsista tuntuvat kiusallisilta

Sofilla ei ole lapsia, eikä hän ole kokenut kaipuuta omaan lapseen. Mutta avioiduttuaan kahdeksan vuotta sitten hän huomasi, että äitiys nähdään edelleen itsestään selvänä osana naisena olemista.

– Minulta udellaan jatkuvasti, koska hankin lapsia. Se alkoi, kun menin naimisiin. Eräs kirja-alan työntekijäkin sanoi minulle silloin, että kyllä kustantaja huolehtii asioista nyt. Hän tarkoitti sillä sitä, että voin keskittyä huolehtimaan lapsista. Menin hämmästyksestä sanattomaksi. Olin pitänyt kirja-alaa tasa-arvoisena.

– Ihmiset ajattelevat, että naimisissa oleminen oikeuttaa raskausutelut. Kysyttäessä olen kertonut, että olen vapaaehtoisesti lapseton, mutta utelut lapsen hankkimisesta tuntuvat vanhanaikaisilta ja kiusallisilta. Miehet eivät joudu vastaamaan sellaisiin. Miksi julkisessa ammatissa toimivan naisen ruumiin toimintojen pitäisi olla julkisia?

Luit juuri lyhennelmän Annan kansijutusta 38/2019. Siinä Sofi kuvailee itseään sanalla intohimoinen: miten se näkyy hänen elämässään? Mitä hän tekee, kun ei kirjoita? Nuori Sofi nosti esiin kokemansa seksuaalisen ahdistelun: onko mikään hänen mielestään muuttunut Me too -liikkeen jälkeen? Millaista ikärasismia Sofi on kohdannut? Entä miten ikä on muuttanut häntä? Lue lisää Annan numerosta 38/2019 tai digilehdestä! Voit tilata digilehden täältä!

X