Julkkikset

Suomalaiselokuvan synkkä tarina kosketti maailmantähti Sidse Babett Knudsenia: ”En halua vähään aikaan tehdä sellaista uudestaan”

Traaginen tarina houkutteli maailmantähti Sidse Babett Knudsenin, 48, suomalaiselokuvaan. Mutta siinä tulikin riittävästi synkistelyä vähäksi aikaa.

Teksti:
Mervi Alatalo
Kuvat:
Heli Hirvelä/ Otavamedia

Sidse Babett Knudsen kiertää työskennellessään maailmaa, mutta teinipojan äidin koti pysyy Tukholmassa.

Traaginen tarina houkutteli maailmantähti Sidse Babett Knudsenin, 48, suomalaiselokuvaan. Mutta siinä tulikin riittävästi synkistelyä vähäksi aikaa.

Kun appelsiinimehu ja siihen sekoitettava tanakka tujaus inkivääriä on tilattu, on paras varmistaa nimiasiat, eli kenen kanssa tässä nyt oikein istutaan. Ulkomaalaisissa lehtijutuissa on nimittäin ollut kirjavia käytäntöjä. Mutta Sidse ja Babett ovat siis etunimiä ja Knudsen on sukunimi. Ja Sidse lausutaan ilman d:tä, i on ehkä puolitoista suomalaista vokaalia pitkä. Si:ise.

– Sidse on vanha viikinkinimi. Ja Babett on peräisin Karen Blixenin novellista Babetten pidot, kööpenhaminalaistähti selventää.

Loistavaa. Ja hauska tutustua Sidse Babett Knudsen. Tutustumisaikaa on reilu puolituntinen, ennen kuin Sidse Babettin lento takaisin Tanskaan lähtee.

– Kannattaa muistaa, että olen vanha nainen, joka hermostuu, jos aikataulu kiristyy liikaa.

”En halua rypeä synkkyydessä”

Näyttelijä on ollut Suomessa markkinoimassa Ikitie-elokuvaa, jossa hän esittää naispääosaa Tommi Korpelan rinnalla. Tätä ennen tunsimme hänet parhaiten tv-sarjasta Vallan linnake, jossa Sidse Babett näytteli Tanskan pääministeriä. Kaikkien yllätykseksi pienen pohjoisen maan poliittisista kuvioista kertovasta sarjasta tuli kansainvälinen jättimenestys, joka teki pääosien esittäjistä tähtiä. Sidse Babettkin on näytellyt sen jälkeen Tom Hanksin rinnalla Dan Brown -filmatisoinnissa Inferno ja HBO:n suositussa Westworldissa.

Ja nyt sitten suomalais-virolaisessa elokuvassa. Eikö menestyvän ihmisen pitäisi tavoitella aina vain isompia ja isompia asioita?

– Voi, en ajattele lainkaan niin, että kulkisin jotain tiettyä polkua kohti tiettyä asemaa. Haluan vaihtaa suuntaa riittävän usein. Se pitää minut hereillä. En halua jumittua ajattelemaan, mitä minulta kenties odotetaan.

Sidse Babett Knudsen ja Tommi Korpela
Sidse Babett Knudsen näytteli Ikitie-elokuvassa amerikkalaista Saraa, Tommi Korpela Neuvostoliittoon pakenevaa Jussia.

Ikitiessä näyttelijää kiinnosti paitsi suomalaiseen elokuvantekemiseen tutustuminen myös traaginen tarina Neuvostoliiton alkuvuosilta.

– Tarina liikutti minua kovin. En ollut koskaan tehnyt mitään niin traagista ja synkkää, enkä vähään aikaan halua tehdä uudestaan. Sellaiseen tunnelmaan ei saa jäädä liian pitkäksi aikaa rypemään. Minusta tulisi liian surullinen.

Tiedätkö, me suomalaiset rakastamme Tommi Korpelaa.

– Voi, niin minäkin. Hän on todella suloinen, vastuullinen ja yhteistyökykyinen. Kun on riittävän hyvä, ei tarvitse pelata valtapelejä.

”Rakastan Kööpenhaminaa”

Ikitie kuvattiin toissa kesänä Virossa. Sidse Babett on näytellyt viime vuosina niin Hollywoodissa, Ranskassa kuin Englannissakin. Koti on ja pysyy Kööpenhaminassa, missä hän on asunut koko ikänsä.

– Kun palaan kotiin, hyppään pyöräni selkään ja kierrän tarkistamassa, että kaikki minulle rakkaat paikat ovat tallella. Sitten haluan nähdä vettä ja poljen meren rantaan.

Sidse Babettin historia on Kööpenhaminassa, ja juuri se tekee kaupungista kodinomaisen.

– Rakastan sitä, että kadulla kävellessäni kohtaan koko ajan tuttuja. Kas, siinä vanhan koulukaverin äiti, jota en ole nähnyt 30 vuoteen. Ai, eläkkeellä ja uusi koira. Ja siinä tuttu kaupan kassa. Ai, nyt töissä uudessa liikkeessä.

Näyttelijän poika on tällä hetkellä 13-vuotias.

– Ihan hyvä ikä.

Sen syvemmälle ihmissuhteisiinsa Sidse Babett ei ulkopuolisia laske. Se hänelle suotakoon.

”Pelkään muutoksia”

Mitä Sidse Babett mahtaa pelätä?

– Pelkään sitä, että asiat muuttuvat. Ja sitä, että huomaan olevani ihminen, joka ei antaisi asioiden muuttua.

Kerro lisää.

– On todella outoa ajatella, että nykylapset kasvavat hoitamaan asiansa ruudun välityksellä. Kun minä olin pieni, postissa piti katsoa ihmistä silmiin, samoin kaupassa ostoksilla ja kadulla eksyneenä. Sitä oli päivittäin katsekontaktissa ventovieraiden kanssa. Pelkään ihmisten puolesta. Pelkään, että osa vaistoista ja herkkyydestä katoaa. Ja mitä sitten tapahtuu ihmisyydelle? Äh, nyt kuulostan ihan 85-vuotiaalta, joka valittaa, että kaikki oli paremmin omassa nuoruudessa.

On aika laskea Sidse Babett lennolle. Hän aikoo lukea.

– Esitän näyttelijää, mutta oikeasti olen lukija. Nyt on menossa Margaret Atwood -kausi. Luin jo neljä kirjaa, viides on menossa.

X