Suomalaiset sukujuuret omaava imaami Sherin Khankan haluaa helpottaa naisten oikeutta erota: ”Meillä naisimaameilla on siihen mahdollisuus”

Tanskalainen imaami Sherin Khankan haluaa uudistaa islaminuskoa esimerkiksi myöntämällä naisille avioeroja. Vastikään eronneena hän itse odottaa vielä yhteisönsä reaktiota omaan avioeroonsa.

Perhe on osittain koolla hotellin aulabaarissa. Tanskalainen imaami Sherin Khankan, 43, on saapunut Suomeen antamaan haastatteluja Nainen on islamin tulevaisuus -kirjansa tiimoilta. Hänellä on seuranaan suomalainen mutta Tanskassa asuva äitinsä Irja ja kaksi tytärtään Aisha, 14, ja Helima, 7. Pojat Gabriel, 9, ja Salaheddin, 10, jäivät tällä kertaa Kööpenhaminaan.

Sherinin äiti muutti nuorena Kööpenhaminaan ja meni naimisiin syyrialaistaustaisen miehen kanssa. Tanskassa syntynyt Sherin ei puhu suomea, mutta lapsena hän vietti usein kesälomia äidinäidin maatilalla Itä-Suomessa.

– En ole ollut täällä moneen vuoteen, joten olen hyvin onnellinen. Pääsen pitkästä aikaa tapaamaan suomalaisia sukulaisiani, hän sanoo.

Pohjoismaiden ensimmäinen naisimaami on myös feministi

Luterilaisen äidin ja ei-uskonnollisen isän tyttärestä varttui feministi, joka uudistaa islamia. Hän on pohjoismaiden ensimmäinen naisimaami, ja 2016 hänen aloitteestaan perustettiin Kööpenhaminaan Mariam-moskeija, jossa uskonnolliset johtajat ovat naisia. Siellä hän johtaa rukouksia, vihkii pariskuntia, antaa sielunhoitoa ja myöntää avioeroja. Sherinin luokse tulee vihittäviksi pariskuntia jopa ulkomailta asti. Tällä hetkellä jonossa on 20 paria.

Mikä on musliminaisen asemaan liittyvä suurin haaste tänä päivänä?

– Se, että niin moni imaami ei suostu vihkimään heitä toiseen uskontoon kuuluvan miehen kanssa. Naiset joutuvat tappelemaan perheittensä kanssa vuosikausia, vaikka kyse on perustavanlaatuisesta oikeudesta.

Edelleen on myös hyvin yleistä, että imaami kieltäytyy myöntämästä naiselle eroa – vaikka tämä eläisi väkivaltaisen miehen kanssa.

– Tämä asia meidän on muutettava, ja meillä naisimaameilla on siihen mahdollisuus, Sherin sanoo.

Musliminaisen oikeus avioeroon on yksi yhdeksästä teesistä, joista Sherin kirjoittaa lähiaikoina ilmestyvässä manifestissaan. Muita ovat esimerkiksi naisen oikeus toimia uskonnollisena johtajana ja sukupuolten väliseen tasa-arvoon perustuva Koraanin uudelleenluenta.

– Olen järjestämässä konferenssia Islamilaisen teologian keskuksen kanssa Münsterissä Saksassa. Tarkoituksena on käydä naisimaamien ja islamin tutkijoiden kanssa läpi näitä yhdeksää teesiä ja lähettää ne sitten maailmalle.

Avioerosta Sherinillä on kokemusta itselläänkin. Hän on eronnut vastikään tanskalaisesta, pakistanilaistaustaisesta miehestään ja sanoo, ettei moni tiedä siitä vielä Tanskassa. Aika näyttää, saako hän muslimiyhteisöltä kritiikkiä.

– Vartuin onnellisessa perheessä, ja vanhempani ovat edelleen yhdessä. Oikeastaan on hyvä, että olen joutunut kohtaamaan surua. Nyt tiedän, miltä tuntuu menettää läheinen. Ero on eräänlainen kuolema, mutta mitä vanhemmaksi ihminen tulee, sitä enemmän on opittava menettämisen taitoa.

”Kaipasin juuriani, sitä, että kuuluisin johonkin suurempaan”

Yhteisöllisyys on islamilaisista arvoista Sherinille tärkein.

– Minulla on aina ollut vahva yhteisön kaipuu, koska meillä ei ollut sukulaisia Tanskassa. Kaipasin juuriani, sitä, että kuuluisin johonkin suurempaan. Siksi olen luonut oman, laajennetun perheeni Mariam-moskeijassa ja Exitcirklenissä.

Exitcirklen on vertaistukiryhmä, jossa henkistä väkivaltaa kokeneet naiset voivat jakaa kokemuksiaan. Sherin tietää aiheesta itsekin, sillä kirjassaan hän kertoo olleensa nuorena parisuhteessa, jossa häntä alistettiin henkisesti.

Yhteisö voi tukea mutta myös syrjiä ja alistaa. Sherin pyrkii oman aktivisminsa kautta tukemaan ihmisiä, joilla on vaikeuksia omien yhteisöjensä kanssa. Yhteisöistä tärkein on perhe, jossa yhteisölliset taidot opitaan.

– Me emme valitse perheitämme, joten hyvään perheeseen syntyminen on kuin lottovoitto. Minulla oli onnea, koska vanhempani rakastavat toisiaan. Se on suurin lahja, jonka vanhemmat voivat lapsilleen antaa.

Sherinin mielestä nuoret kärsivät nykyisin kovista suorituspaineista. Siksi hän ihailee äitinsä kasvatusmetodia.

– Hän kasvatti meitä kasvattamatta meitä. Hänellä ei ollut odotuksia minua eikä sisartani kohtaan. Toivon, että osaisin kohdella lapsiani niin, että heidän ei tarvitsisi alkaa toteuttaa toiveitani. Sain aina olla oma itseni. Se on vapautta. Sen perin äidiltäni, joka peri sen omalta äidiltään.