Julkkikset

Sydänongelmat pelästyttivät Antti Luusuaniemen: ”Vaiva on kroonistuva, joten se kannattaa ottaa tosissaan”

Antti Luusuaniemellä on monta rautaa tulessa. Hänellä on hyvä stressinsietokyky, mutta jossain raja tulee vastaan. – Kun töitä ja huolia on liikaa, sydän alkaa oireilla.

Teksti:
Annan Toimitus
Kuvat:
Sampo Korhonen

Antti Luusuaniemi muistelee lapsuuden kesiä.

Antti Luusuaniemellä on monta rautaa tulessa. Hänellä on hyvä stressinsietokyky, mutta jossain raja tulee vastaan. – Kun töitä ja huolia on liikaa, sydän alkaa oireilla.

Näyttelijä Antti Luusuaniemi on monessa mukana. Seuraavaksi hän haluaa saada rooleja ulkomailta.

”Minulla on mielestäni hyvä stressinsietokyky, mutta jossain raja tulee vastaan. Kun töitä ja huolia on liikaa, sydän alkaa oireilla. Ensimmäisellä kerralla rytmi­häiriöt pelästyttivät, totta kai. Kävin tutkimuksissa, ja minua kehotettiin lepäämään ja palautumaan. Vaiva on kroonistuva, joten se kannattaa ottaa tosissaan. Toistaiseksi palautumiseen on riittänyt se, että pyrin pitämään sunnuntain vapaata.

Minulla on monta rautaa tulessa. Pitkään nautin teatterityöstä. Sain isoja rooleja ja tunsin, että kehityn. Kymmenisen vuotta sitten havahduin siihen, että pelkkä teatteri ei riitä ruokkimaan kunnian­hi­moani. Olin jo tehnyt muutamia elokuva- ja tv-töitä ja aloin määrätietoisesti hakeutua niitä kohti.

Televisiossa näyttävimmät työni ovat olleet koomikon ja hurmurin roolit. Luotto­miehessä olen nössö perheenisä Tommi ja Sykkeessä playboy-kirurgi Max. Molemmat teen niin läheltä omaa persoonaani kuin suinkin kehtaan. Valmistautuessani Maxin rooliin pääsin Lilin lääkärivanhempien avulla osallistumaan sydänleikkaukseen Unkarissa. Se oli aika hurja kokemus. Siinä vaiheessa, kun lääkäri piteli pikku potilaan sydäntä kämmenellään, sanoin excuse me ja ehdin juuri ulos leikkaussalista ennen kuin pyörryin.

Vuonna 2016 havahduin siihen, ettei Suomessa ole kotimaisen elokuvan festivaalia. Jo seuraavana vuonna järjestin apujoukkoineni sellaisen vanhassa kotikaupungissani Hyvinkäällä. Kaksi vuotta sitten minut nimitettiin Nelosen kotimaisten elokuvien päälliköksi.”

”En koskaan edes katsonut valmista elokuvaa”

”Seuraavaksi haluan laajentaa reviiriäni ulkomaille. Minulla on tanskalainen agentti, ja lähetän säännöllisesti koenauhoja. Pari pientä roolia olen jo tehnytkin. Syksyllä kävin Amsterdamissa kuvaamassa The Apollo -elokuvaa, jossa esitän suomalaista musiikkimogulia.

Pari isoa roolia on mennyt sivu suun. Kymmenen vuotta sitten olin kahden joukossa ehdolla päärooliin isossa kansainvälisessä tuotannossa. Tein paljon töitä saadakseni sen ja suunnittelin jo elämääni sen mukaan. Kun lopulta tuli tieto, että rooli oli mennyt toiselle, itkin varmaan tunnin. Sen verran tappio kirpaisi, etten koskaan edes katsonut valmista elokuvaa.

Monien erilaisten työtehtävien takia päässä on välillä ruuhkaa. Mutta monipuolisuus tekee työstä myös niin kiinnostavaa, että siitä on vaikea irrottautua. Aina olisi käsikirjoituksia luettavana ja meilejä lähetettävänä. Pitää vain päättää, että nyt laitan koneen kiinni ja vietän aikaa perheen kanssa.”

Luit juuri lyhennelmän Annan jutusta, jonka on kirjoittanut Miia Siistonen. Jutussa Antti Luusuaniemi kertoo rakkaustarinastaan ja siitä, minkälaista jälkeä hänen äkkipikaisuutensa aiheuttaa. Lue koko juttu Annasta 2/2022 tai digilehdestä. Tilaa lehti tai osta digilehden lukuoikeus täältä!

X