Julkkikset

Tällaiselta näyttää eläkeläisen Minna Tervamäen jumppatuokio – ”Toivon, että leikki säilyy elämässäni aina”

Tanssija Minna Tervamäki on huomannut, ettei voltteja kannata tehdä lämmittelemättä. Tämän valokuvan hän poimii yhtenä elämänsä tärkeimmistä.

Teksti:
Riikka Heinonen
Kuvat:
OM-arkisto, Minna Tervamäen kotialbumi

Tanssija Minna Tervamäki on huomannut, ettei voltteja kannata tehdä lämmittelemättä. Tämän valokuvan hän poimii yhtenä elämänsä tärkeimmistä.

“Liike, leikki ja luovuus ovat itselleni sekä henkisesti että fyysisesti tärkeitä asioita. Minulla on voimakas tarve tehdä kehollani hauskoja temppuja, joten siinä mielessä olen vähän kuin apina.

Mieheni otti tämän kuvan viime kesänä Málagassa, kun roikuin kahdeksanvuo­tiaan tyttäreni kanssa kiipeilypaikan renkaissa. Meillä on kotonakin voimistelurenkaat katossa, ja minä ja tyttäreni roikumme niissä vuoron perään.

Kaikenlainen riippuminen, roikkuminen, kieppuminen ja kiipeäminen on ollut minulle aina luontaista. On ihmeellistä nähdä samat piirteet lapsessani. Tyttäreni harrastaa tanssia, ja aiemmin hän myös voimisteli. Kurinalaista tekemistä tärkeämpää on silti leikinomainen höntsäily, temppuilu ja liikkuminen arjessa.

– Koska minua ei saa Espanjassa golfkentälle, mietimme, mitä liikunnallista voisimme tehdä yhdessä perheenä. Lähdimme kiipeilyhallille, ja siellä olikin älyttömän hauskaa, tanssija Minna Tervamäki kertoo.
– Koska minua ei saa Espanjassa golfkentälle, mietimme, mitä liikunnallista voisimme tehdä yhdessä perheenä. Lähdimme kiipeilyhallille, ja siellä olikin älyttömän hauskaa, tanssija Minna Tervamäki kertoo.

Lapsen rinnalla saa luvan kanssa palata lapsuuden temppuilujen pariin. Olen kiitollinen siitä, että kroppani on sellaisessa kunnossa, että voin temppuilla. Olen ammattitanssijana pistänyt kehoni aikamoisen ruljanssin läpi ja toipunut monista vammoista, joten voisi hyvin olla, etten pystyisi tekemään nyt mitään.

Tekemistäni rajoittaa vain ylikunto, johon tuppaan saamaan itseni. Nautin liikkumisesta niin valtavasti, että tekeminen menee helposti yli ja unohdan palautumisen tärkeyden.

Onneksi olen oppinut sen, etten enää lähde trampoliinille tekemään volttia lämmittelemättä, koska siinä touhussa menevät SI-nivelet ja niska jumiin. Aiemmin saatoin rynnätä trampoliinille tai renkaisiin kylmiltäni kokeilemaan juttuja, jotka pystyin parikymppisenä tekemään tuosta vain.

Toivon, että luovuus, leikki ja liikunnan ilo säilyisivät elämässäni aina. Perheessämme nämä asiat näkyvät spontaaneina kotikaraokesessioina, hetkinä tanssipelin parissa ja piipahduksina ulkoliikuntapaikoille kesken ulkoilun. Liikkuminen on tapamme olla, ja kotonamme kompastuu liikuntavälineisiin.

Vaikka olen eläköitynyt Kansallisbaletista, tanssi on edelleen osa elämääni. Teen yhä koreografioita, treenaan, tanssin ja esiinnyn.”

Minna Tervamäen, 54, ja kuvataiteilija Hannaleena Heiskan näyttelykokonaisuus on esillä Espoon modernin taiteen museo EMMAssa syyskuuhun asti. Juttu on julkaistu Elämäni kuva -palstalla Annassa 20/2021.

X