Julkkikset

Piispa Teemu Laajasalo on huomannut, että ihmiset ovat samanlaisia kuolemanpelon edessä: ”Jokainen kaipaa turvaa ja toivoa”

Teemu Laajasalo uskoo, että kärsimyksen jälkeen koittaa toivon ja ilon aika. Pääsiäisenä hän lohduttaa ihmisiä virtuaalisesti ja varaa kotiinsa kasan suklaamunia.

Teksti:
Sanna Wirtavuori
Kuvat:
Jani Laukkanen

Helsingin piispa Teemu Laajasalon, 45, kirja Kyllä tämäkin voidaan suvaita julkaistaan syksyllä. Teemu Laajasalo on naimisissa, ja hänellä on kolme kouluikäistä lasta.

Teemu Laajasalo uskoo, että kärsimyksen jälkeen koittaa toivon ja ilon aika. Pääsiäisenä hän lohduttaa ihmisiä virtuaalisesti ja varaa kotiinsa kasan suklaamunia.

Kuinka arkesi on muuttunut pandemiatilanteessa, Teemu Laajasalo?

Todella paljon. Monet julkiset tehtävät ovat peruuntuneet, ja seurakuntien työ on muuttunut radikaalisti. Nimensä mukaisesti tar­joamme seuraa, mutta nyt sitä saa ensisijaisesti etänä.

Tällä hetkellä on haastavaa huolehtia esimerkiksi hautajaisista ja auttaa ihmisiä heidän henkilökohtaisissa kriiseissään yleisen kriisin keskellä.

Miten yksityinen arkesi on muuttunut?

Vaimoni tekee etätöitä, ja lapsemme käyvät etäkoulua. Minäkin olen tavallista enemmän kotona. Elämämme on yhtä haastavaa kuin muillakin perheillä näinä aikoina.

Voiko poikkeusoloista seurata mitään hyvää?

Pysähdys panee miettimään elämän suuria kysymyksiä ja paljastaa esimerkiksi sen, että olemme kahtiajakautumisesta huolimatta samassa veneessä.

Väristä ja varallisuudesta riippumatta ihmiset ovat kuoleman ja sen pelon edessä aika samanlaisia. Jokainen kaipaa turvaa ja toivoa.

Teemu Laajasalo, millainen on piispan pääsiäinen?

Tänä vuonna se on erityinen. ­Pidän pääsiäisyön messun tyhjässä Tuomiokirkossa, ja seurakunta katsoo ja kuuntelee sitä verkon välityksellä.

Ajattelen, että pääsiäinen on joka ta­pauksessa ja sen sanoma säilyy. Viesti on, että kärsimyksen jälkeen on toivoa ja iloa.

Entä kotona, valit­setko mieluummin mämmin vai suklaa­munat?

Ehdottomasti jälkimmäisen. Ja suklaata pitää olla paljon. Hurskas kristitty viettää pääsiäistä viisikymmentä vuorokautta, joten on tärkeää, ­että suklaamunia on riittävästi.

Teemu Laajasalo, oletko paastonnut ennen pääsiäistä?

Kyllä, montakin kertaa ja vaihtelevalla menestyksellä! Olen paastonnut muun muassa syömisestä, puhumisesta ja milloin mistäkin.

Tänä vuonna olen paastonaikana rukoillut entistä enemmän.

Kuinka lohdutat ihmisiä tänä pääsiäisenä?

Teknisellä tasolla yritän vakuuttaa, että me elämme vakaassa yhteiskunnassa ja meillä on hyvät viranomaiset, joihin voimme luottaa.

Toisella tasolla uskon lastenlaulun ­sanoin, että me olemme turvassa Jumalan kämmenellä. Luotan siihen, että asiat menevät hyvin.

Tuleva kirjasi puhuu ­suvaitsevaisuudesta. Teemu Laajasalo, mitä sinä et voi suvaita?

Niitä asioita on monta. Minun on hankala suvaita esimerkiksi entisiä konservatiiveja, joista on tullut fanaattisia liberaaleja. Siinä on sellaista raitistuneen alkoholistin ehdottomuutta.

Teemani on tavallaan kohtuuden ylistys. Kohtuus ei tarkoita minulle keskinkertaisuutta eikä suvaitsevaisuus välinpitämättömyyttä.

Luetko omille lapsillesi iltarukouksen?

Ehdottomasti, joka ilta. Valitsimme sen aikoinaan yhdessä, ja se on vanha tuttu Rakas Jeesus siunaa meitä. Rukouksen jälkeen teen ristinmerkin.

Lue lisää:

Koomikon ja piispan yllättävä ystävyys: huumori auttaa Joonas Nordmania ja Teemu Laajasaloa käsittelemään elämää

X