Tommi Korpela: ”Pitkässä suhteessa on tärkeää, että kumpikin luottaa ja antaa tilaa toiselle”

Näyttelijä Tommi Korpelasta on elämänsä vahvojen naisten ansiosta kasvanut mies, joka ottaa tasa-arvon itsestäänselvyytenä. Liitto näyttelijä Elina Knihtilän kanssa on kestänyt 25 vuotta. – Minä tarvitsen Elinaa kovasti. Ihan kaikkeen, Tommi sanoo.

Näyttelijä Tommi Korpela, 49, on paljasjalkainen helsinkiläinen, kaupungin kasvatti.

– Vanhempani menivät nuorina naimisiin ja erosivat, kun olin kolmivuotias. Jäin asumaan äidin kanssa Helsingin keskustaan, Tommi sanoo.

Äiti oli töissä mainosalalla, jossa työpaikka vaihtui usein. Samalla vaihtuivat myös työsuhdeasunto ja Tommin koulu – peräti seitsemän kertaa.

– Se tarkoitti, että minun piti sopeutua aina uuteen sosiaaliseen kuvioon ja porukkaan. Vaikka olin aika ujo poika, osasin luovia ja totuin esittämään mitä milloinkin tarvittiin. Ehkä sillä on ollut jokin merkitys ammatinvalintaan, mene ja tiedä, Tommi kertoo.

Äidin mentyä uusiin naimisiin Tommi sai kymmenvuotiaana pikkuveljen. Kun toinenkin liitto päättyi eroon, äidistä tuli kahden pojan yksinhuoltaja.

– Äiti on vahva nainen, jolta opin jo lapsena käytännön feminismiä. En ole koskaan nähnyt muuta vaihtoehtoa kuin kannattaa tasa-arvoa sekä perhe- että muussa elämässä. Olen siitä äidilleni kiitollinen. Äidiltä opin myös vastuunkantoa ja itsenäistä ajattelua – että jos hölmöilet, äiti ei tule auttamaan.

Kohtalo toi Tommi Korpelan elämään sekä ammatin että puolison

Lukion jälkeen Tommin tulevaisuudensuunnitelmat olivat hataria. Armeijan jälkeen arjen täyttivät keskikalja ja kahviloissa istuminen.

– Kun näin Hesarissa ilmoituksen Lahden kansanopiston näyttämötaiteen linjasta, päätin hakea sinne, keinona päästä pois tutuista kuvioista. Näytteleminen oli siihen asti ollut minulle vain kaukainen haave, ei mikään vaihtoehto.

Hakemus osoittautui kohtalon sormeksi: näyttelijä Tommista tulisi. Lahden jälkeen ovet aukesivat freelancereiden vuotta aiemmin perustamaan Q-teatteriin ja näytelmään Skavabölen pojat. Siitä tuli menestys, klassikko, josta puhutaan vielä tänä päivänäkin.

Q-teatterissa Tommi tapasi tulevan kumppaninsa Elina Knihtilän. Teatterikorkeakoulun aloitti ensin Tommi ja vuotta myöhemmin Elina.

Loppu onkin suomalaista teatteri-, tv- ja elokuvahistoriaa. Tommi ja Elina ovat tehneet tahoillaan pitkän, arvostetun ja moneen kertaan palkitun uran.

Tommi Korpela on palkittu kolmesti miespääosaesittäjän Jussi-palkinnolla. Yhtä monta on vain kahdella näyttelijälegendalla Tauno Palolla ja Lasse Pöystillä. Ei tarvitse olla kummoinenkaan ennustaja arvellakseen, että Tommi nousee Jussi-ehdokkaaksi myös pysäyttävästä Ikitien roolistaan.

– Jussit ovat hienoja tunnustuksia, ja toki näyttelijä valehtelee, jos väittää, ettei niillä ole merkitystä. Mutta ei niistä ole maaliksi. Tässä ammatissa ei olisi mitään järkeä, ellei koko ajan pyrkisi mahdollisimman hyvään lopputulokseen.

Viime vuosina Tommi on tehnyt pääasiassa elokuva- ja tv-töitä – tänäkin vuonna on kuvattu neljää elokuvaa ja yhtä tv-sarjaa – ja Elina hoitanut näyttämötaiteen professuuria Teatterikorkeakoulussa samalla elokuva- ja tv-rooleja tehden.

Erilaisten ihmisten pitkä liitto

Voimakaksikko on pitänyt yhtä yli 25 vuotta – oliko sielujen sympatia selvää jo ensitapaamisella?

Tommia hymyilyttää.

– Ei se lähtenyt mitenkään nappiin, kyllä siinä puolin ja toisin vähän smyygailtiin. Mutta kai se siitä sitten alkoi selvenemään, kun vieläkin yhdessä ollaan.

– Olemme aika erilaisia. Elina on aina ollut sosiaalinen, halunnut vaikuttaa ja kantaa vastuuta, minä välttelen jopa kauppareissuja ja Q-teatterin vuosikokouksia. Haluan kyllä ottaa kantaa asioihin, mutta minulle on turvallisempaa yrittää tehdä se työni kautta.

”Tarvitsen Elinaa kaikkeen”

Vaikka Tommi itse välttelee barrikadeille nousemista, hän on ylpeä Elinan rohkeudesta ja siitä, miten tämä hoitaa professorin tehtäväänsä.

– Se on niin totaalista haastavien tyyppien ja ongelmien kanssa painimista, että itse en sellaiseen vastuuseen ja paineeseen pystyisi. Koulussa opiskelee nyt sukupolvi, jolla on täysin uudet käsitykset sukupuolesta ja tasa-arvosta. Monille heistä jopa Elina, patamusta feministi, edustaa sovinismia.

– Elina on feminismissään sydänjuuriaan myöten, eikä se tarkoita somepäivityksiä vaan konkreettista toimintaa. Kunnioitan sitä suuresti. Hänen uraansa ei ole todellakaan helpottanut se, että hän on ns. hankala nainen.

Elinan työ haasteineen tulee kotiinkin, mutta se on Tommin mielestä vain hyvä asia.

– Luutuneiden asenteiden kyseenalaistaminen, uudet ideat ja ajattelumallit ovat parasta, mitä näyttelijä voi kohdata. Itse aloitin aikana, jolloin elettiin vahvojen, vihaisten miesohjaajien valta-aikaa. Joskus sai jopa pelätä, että niiltä saa turpaan. Nyt eletään täysin uutta nuorten, vahvojen naistekijöiden aikaa. Turpaan tulee nytkin mutta vain taiteellisesti ja älyllisesti.

Tommi Korpela on iloinen siitä, että hän ja Elina ovat pitkään suhteeseen vääjäämättä kuuluvista mutkista huolimatta pysyneet yhdessä.

– Minä tarvitsen Elinaa kovasti. Ihan kaikkeen.

– Eikä tässä mitenkään kituuteta, Tommi hymyilee.

– Pitkässä suhteessa on tärkeää, että on omaa aikaa ja kumpikin luottaa ja antaa tilaa toiselle.

Juttu on katkelma Annan numeron 38 jutusta. Tilaa lehti tai osta digilehden lukuoikeus täältä!