Missikisayrittäjä Sunneva Sjögren on kohdannut paljon kuolemaa: ”Minua lohduttaa ajatus, että lähteneet kulkevat täällä kanssamme”
Missikilpailuja järjestävä Sunneva Sjögren on menettänyt monta läheistä ihmistä. Kun tuoreen aviomiehen Harrin ex-vaimo kuoli, Sunneva tiesi, mitä mies ja tämän nuoret pojat tarvitsevat.
Sunneva ja Harri Sjögren asuvat Savossa.
Missikilpailuja järjestävä Sunneva Sjögren on menettänyt monta läheistä ihmistä. Kun tuoreen aviomiehen Harrin ex-vaimo kuoli, Sunneva tiesi, mitä mies ja tämän nuoret pojat tarvitsevat.
Kaiken piti olla hyvin. Viikkoa aikaisemmin Miss Suomi -kilpailua luotsaava Sunneva Sjögren, nyt 48, ja hänen miehensä Harri Sjögren, 47, olivat tanssineet häitään.
Juhlahumua ei hälventänyt se, että tuore aviopari asui eri kaupungeissa tunnin välimatkan päässä toisistaan: Sunneva juuri täysi-ikäistyneen tyttärensä Isabellan kanssa Sulkavalla, Harri Mikkelissä poikiensa Miskan, 9, ja Veetin, 15, kanssa.
Yhteinen koti etsittäisiin jossain vaiheessa, mutta kiirettä tai pakkoa ei ollut. Seurustelua oli takana kolme vuotta. Kahden itsenäisen aikuisen suhteessa oli ollut paljon yhteistä aikaa, sillä Harrin pojat olivat isällä joka toinen viikonloppu ja yhtenä arkipäivänä. Sunnevan esikoistytär Alexandra asui jo omillaan, Isabella viihtyi kotona poikaystävänsä kanssa, joten Sunnevan oli helppo ajaa Harrin luo Mikkeliin tai irtautua kahdenkeskisille viikonloppulomille.
Häitä oli edeltänyt romanttinen kosinta Norjassa Sunnevan syntymäpäivänä.
– Kun tapasin Harrin, olin ollut yli viisi vuotta sinkkuna. Olin tottunut itsenäiseen elämään. Oli ihana tuntea, että en tarvinnut Harria mihinkään, mutta halusin olla hänen kanssaan, Sunneva kuvailee.
Harri sai puhelun, joka suisti maailman raiteiltaan
Viikko häiden jälkeen, elokuussa 2020, Harri sai puhelun, joka suisti maailman hetkeksi raiteiltaan. Hänen ex-vaimonsa isä soitti. Harrin poikien äiti oli joutunut tapaturmaan kotonaan, eikä selviytyisi.
– Puhelun aikana tajusin, että olin täysin uuden tilanteen edessä. Ensin piti kertoa pojille tapaturmasta. Seuraavana päivänä siitä, että äiti on kuollut. Se tuntui epätodelliselta, Harri muistelee.
Sunnevan kiireet Miss Suomi -finaalin järjestelyissä jäivät siihen, ja hän alkoi ohjata kolmikkoa kriisiterapiaan. Mennyt auttoi Sunnevaa järkytyksen keskellä toimimaan rauhallisesti.
– Minulla on ollut elämässäni isoja ja traagisia menetyksiä, joten tiesin, miten kannattaa toimia.
Vuonna 1998 Sunnevan Maunu-ukki oli ajamassa kotoa Sulkavalta Savonlinnaan, kun toinen auto ajoi hänen autonsa kylkeen. Ukki menehtyi. Sunnevalle isoisä oli aina ollut yhtä läheinen kuin oma isä.
Neljä vuotta myöhemmin Sunnevan pikkuveli, ukin mukaan aikanaan nimetty Maunu ajoi samaa maantietä kavereidensa kanssa kouluun. Aamuaurinko häikäisi ensimmäisillä säteillään, eikä veli nähnyt edessä olevaa kaivinkonetta. Jarrutusjäljet tiessä jäivät todistamaan menetystä. Juuri 18 vuotta täyttänyt pikkuveli ja tämän etupenkillä istunut ystävä menehtyivät.
– Pikkuveljen kuollessa olin jo kerran käsitellyt sen trauman, että autokolarissa voi kuolla. Mutta ei se suruun auttanut. Odotin tuolloin Isabellaa ja muistan, kun vauvanvaatteita pyykätessä mietin, että miksi tätä edes teen. Kaikki tärkeät ihmiset viedään minulta kuitenkin.
Sunneva koki samaan aikaan ristiriitaisia tunteita: äärimmäistä onnea syntyvästä lapsesta ja tukahduttavaa surua pikkuveljestä. Terapia auttoi saamaan kiinni elämänilosta, joka on perua Sunnevan lapsuudenkodista.
Ennen kuin perhe oli toipunut veljen poismenosta, todettiin Sunnevan isällä ALS, joka vei työelämässä täysillä mukana olleen 55-vuotiaan yhdeksässä kuukaudessa.
– Poismenot ovat opettaneet minut pois vihasta ja katkeruudesta. Ne jäivät sinne kaivinkoneen alle. En halua käyttää niihin enää sekuntiakaan arvokkaasta ajastani. Kun jotain odottamatonta tapahtuu, en enää mieti, miksi näin kävi. Se ei auta mitään.
Sunneva Sjögren: ”Sydän pakahtui poikien puolesta”
Bonuslasten äidin kuollessa Sunneva oli kuitenkin uudessa tilanteessa.
– Sydän pakahtui poikien puolesta. Oli mietittävä miljoona asiaa uusiksi, ja pää yritti jäsentää, mistä pitäisi aloittaa.
Selkeintä parille oli heti alusta lähtien olla tukena poikien surussa.
– Heidän surunsa on ollut tasaista. Aluksi varsinkaan pienempi ei ymmärtänyt asian lopullisuutta, Harri miettii.
– Olen onnellinen, että Sunneva oli elämässämme. Olemme jutelleet porukassa paljon. Ilman Sunnevaa olisin miettinyt, että kyllä me äijien kesken selvitään, enkä olisi osannut hakeutua kriisiterapiaan, josta oli meille apua.
Koronan ja etäkoulun vuoksi pojat olivat asuneet aiempaa enemmän myös isällään, mutta äidin kuoltua pojat jäivät isälleen lopullisesti. Sunneva järjesteli omia asioitaan niin, että hän pystyi olemaan mukana perheen arjessa enemmän kuin ennen.
Sunneva reissaa Miss Suomi -kilpailuiden pääjärjestäjänä paljon Helsingissä. Meno- ja tulomatkoilla hän pysähtyy arkisin yöksi Mikkeliin Harrin ja poikien luokse. Viikonloput perhe pyrkii olemaan aina töiden salliessa yhdessä.
– Koko suhteemme ajan on ollut helpointa, että minä liikun. Poikien äidin kuoleman jälkeen olen halunnut olla aina heidän tavoitettavissaan. Siinä täytyy olla hienotunteinen. Olen mennyt intuitiolla. Tulen paikalle vaikka Afrikasta, jos tarve vaatii. Mutta jos on tuntunut, että pojat tarvitsevat aikaa isänsä kanssa, olen antanut tilaa.
Harrin mukaan Sunneva on aina poikien mielestä tervetullut.
– Pojat ovat sanoneet, että on kivempi, kun Sunneva on täällä. Silloin tehdään enemmän kaikkea, Harri naurahtaa.
Tekeminen tarkoittaa Sjögrenien tapauksessa yhdessä kokkailua pitkän kaavan mukaan, metsäretkiä ja kesällä Sunnevan kodissa Saimaan rannalla uimista ja sup-lautailua.
Sunneva elää uudelleen pienten lasten arkea
Äidin kuoleman jälkeen vastuu poikien kasvatuksesta ja pienemmistä asioista siirtyi kokonaan Harrille ja myös Sunnevalle. Sopeutumisessa auttoi se, että toisen lapset olivat tulleet tutuiksi kolmen vuoden yhdessäolon aikana.
Pari arvelee, että lasten ikäero ja eri sukupuolet ovat vaikuttaneet siihen, ettei lasten välillä ole ollut kateutta tai kilpailuasetelmaa.
– Vastuun siirtyminen kokonaan meille on ollut tietysti suurin muutos. Tyttäreni ovat ottaneet entistä vahvemmin isosiskon roolin, ja he ovat olleet myös lapsenvahteina. Tilanteeseen nähden kaikki on mennyt hyvin, Sunneva arvelee.
Käytännössä vastuun ottaminen on tarkoittanut Sunnevalle isompien asioiden lisäksi myös pienempiä juttuja: hän vastaa poikien vaatehankinnoista ja yrittää suunnitella perheelle myös yhteistä kivaa tekemistä.
– Harrin kuopus on omaa esikoistani yli kymmenen vuotta nuorempi, joten nyt teen toiseen kertaan samoja reissuja huvipuistoihin. Mutta onhan siitä apuakin, että käy toista kierrosta samoja vaiheita läpi, hän miettii.
Ikäkin on tuonut varmuutta.
– Murrosikäisen kohdalla osaa ottaa asiat paremmin vastaan ja ymmärtää, että tuo liittyy ikään, ei vaikka minuun. Se auttaa pysymään tilanteen yläpuolella ja olemaan lempeämpi ja ymmärtäväisempi.
– Olen aina ollut mielestäni hyvä menemään lapsen tasolle. Minusta lasten kuuluu saada olla lapsia. Heidät on otettava iästä riippumatta keskusteluihin mukaan.
Onnellisin Sunneva on siitä, että suruvuoden aikana pojat ovat uskaltaneet näyttää hänelle tunteitaan. Isoimmat luottamuksenosoitukset hän on saanut poikien kanssa keskustellessaan.
– Harri on iltauninen, joten pojat hakeutuvat puhumaan minun kanssani hänen mentyään nukkumaan. Tietysti äidinikävä on ollut välillä kova. Puhun veljestäni enkelinä ja siitä, että minua on auttanut ja lohduttanut ajatus, että lähteneet kulkevat täällä meidän kanssamme. Toivon, että se ajatus on auttanut myös poikia.
– Olen tehnyt selväksi, että en voi korvata tai korvaa heidän äitiään, mutta tiedostan, että olen tällä hetkellä ainoa äitihahmo heille.
Kaikki lähti Tinder-treffeiltä
Kriisitilanteessa pari on osannut arvostaa niitä puolia, joihin toisissaan ihastui Tinder-treffeillä ABC-huoltoasemalla elokuussa 2017. Pitkään sinkkuna ollut Sunneva oli ladannut ystävänsä painostuksesta deittisovelluksen vasta muutamaa viikkoa aikaisemmin. Tinder-treffit olivat hänen elämänsä toiset. Harri oli eronnut pitkän erotyön jälkeen lopullisesti edellisenä keväänä.
– Ihastuin Sunnevan positiivisuuteen. Edellisissä suhteissa oli ollut sellaista kyynisyyttä, johon olin itsekin helposti lähtenyt mukaan. Sunnevan kanssa oli heti helppo ja luonteva keskustella.
Sunneva ihastui Harrin rauhallisuuteen.
– Näin Harrista heti, että hän on aito tyyppi, jolla on jalat maassa. En etsinyt mitään ja olin jo miettinyt, että näinköhän kukaan enää itsenäisen naisen elämääni mahtuu. Puhuimme kolmen tunnin treffien aikana hyvinkin syvällisesti ja perinpohjaisesti. Taisin jo samana iltana heivata Tinderin pois.
Parin suhde eteni seurusteluksi viikon sisällä, Harri tunnusti rakastuneensa jo kolmen päivän kuluttua ensikohtaamisesta.
– Olimme molemmat viimeksi seurustelleet 1980- ja -90-luvulla ja tuntui, että olen vanhanaikainen nykydeittailuun. Veljenikin nauroi minulle, että ei sellaista sanaa kuin seurustelu enää ole olemassakaan. Harrille sanoin heti ensitapaamisella, että en jaksa mitään pelejä, Sunneva kertoo.
Harri oli kyllästynyt Tinderiin jo ensimmäisen sinkkukesän aikana.
– Tai huomasin sinkkukavereiden kautta, millaiseen kierteeseen se ajaa. Kuin mikään ei riittäisi ja vaihdetaan seuraavaan.
Molemmille oli selvää, että kun keski-iässä aloittaa parisuhteen, takana on myös entisten suhteiden painolastit ja menneisyys, hyvässä ja pahassa.
Sjögrenit uskovat, että he pääsivät aloittamaan suhteen puhtaalta pöydältä, koska kävivät suhteen alkaessa perusteelliset keskustelut.
– Minulle oli tärkeää, ettei turhista asioista tulisi enää vänkäämistä. Eikä sitä kyllä ole tullut, Harri toteaa.
– Minä en ole jaksanut riitelyä enää vuosiin. Sanonkin aina, että olen mieluummin onnellinen kuin oikeassa, Sunneva painottaa.
”Harri tasapainottaa minua, ja hänen luonaan löydän rauhan”
Kahdenkeskinen aika on luonnollisesti vähentynyt poikien äidin kuoleman jälkeen, mutta sitäkin pari on järjestänyt. Harrin Mikkelissä asuvat vanhemmat ovat apuna, samoin Sunnevan tyttäret, jotka antoivat häälahjaksi parille häämatkan. Lahjaan sisältyi Miskan lapsenvahtina toimiminen.
Viimeksi pari oli yhdessä joulukuussa Israelissa tukemassa Miss Suomi Essi Unkuria Miss Universum -kilpailussa.
– Työni voi näyttää glamouriselta ja olla vauhdikastakin, mutta Harri on nähnyt kauttani myös tapahtuma-alan yrittäjän vaikeudet korona-aikana. Harri tasapainottaa minua, ja hänen luonaan löydän rauhan, vaikka olisi millaisia tilanteita ratkottavana.
Sjögrenien seuraava haave on päästä muuttamaan yhteen.
– Sunnevan koti Sulkavalla oli Saimaan rannalla. Haaveemme olisi löytää sellainen koti täältä Mikkelistä. Mutta lasten ehdoilla sitä katsellaan, Harri toteaa.
Menetykset ovat saaneet parin nopeuttamaan haaveidensa toteuttamista. Sunneva laittoi viime vuonna kartanonsa myyntiin.
Sunneva ei pelkää omaa kuolemaa, mutta myöntää, että läheisten menettäminen pelottaa.
– Harri ja lapset tietävät, että jos en saa heihin heti yhteyttä, saan kiihdytettyä itseni tunnin aikana sellaiseen tilaan, että seuraavaksi ovat poliisit ja helikopterit etsimässä.
– Kerran näin taisi melkein käydä, kun olin poikien kanssa mökillä, enkä heti vastannut, Harri naurahtaa.
Vaikeimpina pelon hetkinä Sunneva ajattelee omaa äitiään.
– Äitini on menettänyt isänsä, aviomiehensä ja poikansa. Voiko elämässä enempää menettää. Silti hän on säilyttänyt positiivisuutensa. Hän saattaa samassa lauseessa kaivata, mutta nähdä jo jotain hyvää. Haluan ottaa hänestä mallia.
Sjögreneillä myös pidetään kiinni siitä, että joka kerta lähtiessä sanotaan toisille, että rakastetaan. Koskaan ei voi tietää, jos kerta onkin se viimeinen.
Kommentit
Virkistä viikkoasi Annalla!
Katso tarjous