Tuomas Kyrö: ”Halusin ammattirikolliseksi”

Kirjailija Tuomas Kyrön, 40, hienoin lapsuusmuisto on Matti Nykäsen kolme olympiakultaa Calgaryssa. Voiton voimalla hän jaksoi kemian kaksoistunnitkin.   

Tuomas Kyrön kirjoittama Mielensäpahoittaja pyörii parhaillaan elokuvateattereissa. Siitä on on tehty myös monia teatteriversioita eri puolille Suomea. 

Kummisetä-elokuvat ja haaveet ammattirikollisuudesta

– Elokuvista ylitse muiden ovat Francis Ford Coppolan ohjaamat Kummisedät, osat I ja II. Näin elokuvan 10-vuotiaana ja olin myyty. Hieno kuvaus perheestä, väkivallasta ja kapitalismin synnystä. Halusin ammattirikolliseksi, mutta hieman myöhemmin ymmärsin, että pitäisi olla syntyperäinen sisilialainen päästäkseen mafiaporukkaan, helsinkiläis-hämäläisyys ei riitä.

W.A.S.P. ja tulenlieskoja munille  

– Kun olin noin 10-vuotias, koin täräyttävän musiikillisen elämyksen. Bändi oli hevimetallia soittava, yhdysvaltalainen W.A.S.P. ja biisin nimi oli I Wanna Be Somebody. Elettiin Kekkoslovakian jälkivuosia, oli kylmää ja pimeää. Neuvostoliittoa pelättiin ja pahinta oli yhdysvaltalainen kaupallisuus. W.A.S.P. toi valoa pimeyteen tulenlieskoilla, munien päälle asetetulla sirkkelinterällä, rankoilla kitaroilla ja väistämättömällä asenteella. Tästä ajasta ja maailmasta on muuten laajempi kuvaus Tommi Liimatan uutuusromaanissa Jeppis.

Muonio – Salainen lempipaikka 

– Paikka, jonne aina palaan, on Muonio. Siellä on maailman parhaat tunturit ja autiotuvat, joiden sijaintia en tietenkään kerro, koska silloin sinne tulisi minun lisäkseni muitakin kuin poroja ja sopuleita.

Siskonmakkarakeitto

– Herkkuruokaani on siskonmakkarasoppa. Makkaroiden on oltava tuoreita, perunoiden puikuloita ja porkkanoiden luomua. Saa käyttää myös lirauksen valkoviiniä ja vastoin kaikkia sääntöjä myös tabascoa.

Matti Nykänen ja Calgaryn talviolympialaiset 1988

– Muistan lapsuudestani hienoja hetkiä, kun Matti Nykänen voitti kolme olympiakultaa Calgaryn talviolympialaisissa Kanadassa 1988. Olympialähetysten katseleminen öisin oli parasta. Aamulla kouluun herääminen tietenkin vaikeutui, mutta Nykäsen ylivoiman voimin jaksoin kemian kaksoistunninkin. Nykänen oli silloin parhaimmillaan ja täysin ylivoimainen, edes hieman laiska telemark-alastulo ei haitannut.

Kari Hotakaisen Bronx räjäytti tajunnan

– Kirja, joka teki minuun lähtemättömän vaikutuksen on Kari Hotakaisen Bronx. Näin ensin kirjasta tehdyn teatterisovituksen, olin silloin hieman yli 20-vuotias. Vasta tämän jälkeen luin romaanin ja vaikutuin kirjailijan käyttämästä vapaudesta, jossa yhtenä päähenkilönä voi olla maansiirtokone, johon minä lukijana ja katsojana samastuin. Se avasi monen muun kirjan tavoin omia käsityksiäni siitä, miten, mistä ja mitä kaikkea proosakirjailija voi tehdä.

Teksti: Ulla Janhonen
Kuva: Sampo Korhonen

Lue myös: 

Pete Parkkonen: ”Punastelin ja kikattelin kuin pikkupoika”

Arman Alizad – Ruutia ja räjähdyksiä

Samuli Edelmann Vain Elämää -ohjelmasta: ”Psyyke oli koetuksella”