Julkkikset 29.9.2017

Uusi päivä -sarjan näyttelijä Hennariikka Laaksola: ”Olen feministi ja suuri miesfani”

Teksti: Hilppa Alanko Kuvat: Yle
Näyttelijä Hennariikka Laaksolalle feminismi ja tasa-arvo tarkoittavat samaa asiaa. – Naisten asioiden pitäisi kiinnostaa kaikkia ihan samalla tavalla kuin miestenkin asioiden, Hennariikka sanoo.

Näyttelijä Hennariikka Laaksola, 32, tunnetaan parhaiten roolistaan Uusi päivä -sarjan Sonjana: empaattisena, valveutuneena ja vihreistä arvoista kiinnostuneena psykologian opiskelijana. Samaa valveutuneisuutta ja kiinnostusta yhteiskunnallisiin asioihin löytyy myös Hennariikasta itsestään.

Pyysimme Hennariikkaa kertomaan, mitä mieltä hän on naisiin liitetyistä kliseistä.

Naiset kuvittelevat, että heidän asiansa kiinnostavat kaikkia.

– Ajattelen, että naisten asioiden pitäisi kiinnostaa kaikkia ihan samalla tavalla kuin miestenkin asioiden. Mutta esimerkiksi elokuvissa, tv-sarjoissa ja kirjoissa on tässä kohtaa selvä vääristymä. Usein ajatellaan, että niissä mies on sellainen, johon nainenkin voi samaistua. Naiset voivat katsoa elokuvia ja tv-sarjoja mieshahmoista ja lukea tarinoita, joiden päähenkilöinä on miehiä. Sama ei kuitenkaan päde toisin päin.

Kun elokuvan, tv-sarjan tai kirjan päähenkilöinä on naisia, nähdään oitis, että se on naisille suunnattu. Ikään kuin kyseessä olisi automaattisesti silloin naistarina, johon mies ei voi samaistua. Käsiteltävien asioiden pitäisi olla ihan yhtä kiinnostavia ja samaistuttavia päähenkilöiden sukupuolesta riippumatta.

Miehet sanovat asiat suoraan, naiset selän takana.

– Minun kokemukseni mukaan nainen voi puhua selän takana, mutta mies voi olla puhumatta kenellekään. Se on sääli, koska uskon, että ihan samalla tavalla kummallakin sukupuolella on tarve käsitellä ja analysoida asioita.

Juoruilu ei tietenkään ole hyvä asia, mutta naisten kyky puhua on. Jos on esimerkiksi tapahtunut jotain järkyttävää, on todella hyvä, että asiaa puidaan ystävän, terapeutin tai kenen ikinä kanssa. Onneksi puhuminen on asia, jota voi opetella niin kuin tunnetaitoja muutenkin.

Naiset eivät halua leimautua feministeiksi.

– Minua ei pelota feministiksi leimautuminen, koska minulle feminismi ja tasa-arvo tarkoittavat samaa asiaa. Pahimmillaan sanalla feministi on todella negatiivinen klangi. Sitä pidetään melkein synonyymina miesvihaajalle. Sitä se ei todellakaan ole. Olen feministi ja suuri miesfani.

Jos toista ihmistä häiritsee sanan etymologia, olen ihan valmis puhumaan vain tasa-arvosta, yhdenvertaisuudesta tai egalitarismista. Näin vältetään termiin jumittuminen ja päästään keskustelemaan asioista.

Kiltit tytöt pääsevät taivaaseen, tuhmat mihin vain.

– Mielestäni ei ole olemassa mitään kilttejä tyttöjä tai tuhmia tyttöjä. Meissä kaikissa on erilaisia puolia, jotka vuorottelevat ja voivat ilmetä meissä toisinaan myös samaan aikaan. Se on tosi hyvä.

Voin olla yhtenä hetkenä todella empaattinen, hoivaava, kunnioittava ja kuunteleva. Toisessa hetkessä voin taas olla todella tilaa vievä ja vaativa. Ja jos raivostun, käytän ihan vääriä sanoja ja voin olla todella räksyttävä rakki. Ei se ole niin vaarallista. Nykyään osaan jo ehkä pyytää anteeksi jälkeenpäin, jos anteeksipyydettävää on.

Nainen on tunteellisempi kuin mies.

– Tunteet ovat kai sellaisia, että niillä on ihan tehtävänsä meidän biologisessa järjestelmässämme, riippumatta siitä mitä sukupuolta on. Siksi uskon, että yhteiskuntamme opettaa meille tämän mallin, että nainen saa itkeä ja olla tunteellinen sekä liikuttunut, mutta miehen pitää olla karski.

Jos mietin omia kokemuksiani, niin olen saanut aivan ihania tunteellisia huomionosoituksia miehiltä. Olen nähnyt myös sen, kun mies on murtunut. Sen pitäisi mielestäni olla täysin hyväksyttävää. Kaikki tunteet ovat sallittuja kummallekin sukupuolelle.

Naisen ja miehen välillä on aina sukupuolinen jännite.

– Ei ole, mutta jos nais- ja miesheterosta puhutaan, niin se on aina mahdollista. Se ei ole välttämättä olemassa, mutta siihen on aina mahdollisuus. Jos ihminen on parisuhteessa, se on ehkä sellainen asia, joka on ihan hyvä tiedostaa.

Naiset vellovat menneisyyden traumoissa.

– Traumoja on todella tärkeää käsitellä. Jos joku on aiheuttanut trauman, sen käsitteleminen on edellytys sille, että pääsee eteenpäin. Mutta jos ajattelen vaikka naiseutta ja naissukupuolen historiaa, niin yhtä tärkeää ellei tärkeämpääkin kuin käsitellä sukupuolemme historian kipukohtia, on luoda uutta, positiivista historiaa.

Jos ajattelen tätä vaikka teatterissa tai elokuvissa, alan kyseenalaistaa sitä, kuinka tärkeää on toistaa aina sitä samaa kuvastoa seksuaalisesti, väkivallalla tai vallalla alistetusta naisesta. Mielestäni olisi tärkeää nähdä teatterissa ja elokuvissa vahvoja ja terveitä naishahmoja, jotka ovat aktiivisia subjekteja ja joilla on valtaa ja näkemystä. Näin luotaisiin juuri tätä uutta, positiivista historiaa sukupuolellemme.

Hennariikka Laaksola, 32

Työ: Näyttelijä.

Koti: Yksiö Töölössä. Etsii asuntoa Tampereelta, jossa hän viettää noin puolet viikosta Uusi päivä -ohjelman kuvausten takia.

Perhe: Poikaystävä.

Kommentit (0)

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *