Uutisankkuri Matti Rönkä selostaa sodan käänteitä ja miettii, mitä Viktor Kärppä nyt tekisi

Matti Rönkä on häpeämättömästi nostalginen. Samaan aikaan hän toivoo, ettei päädy kyyniseksi. – Ennen kaikki ei todellakaan ollut paremmin.

Mitähän Viktor Kärppä ajattelisi Venäjän nykytilanteesta? Matti Rönkä loi rikoskirjojensa päähenkilöksi hämäräpiirien rajamailla viihtyvän ja poliisiakin auttelevan Neuvostoliitossa kasvaneen suomalaisen, joka sai Tappajan näköinen mies -tv-sarjassa Samuli Edelmannin hahmon.

Hänellä saattaisi olla kavereita Putinin joukoissa, ehkä muutama toveri olisi jopa pakotelistalla, pelkäisikö hän joutuvansa rintamalle…

– Toistaiseksi tarinaan ei ole tulossa jatkoa, mutta toki olen miettinyt Venäjän nykytilannetta myös Viktorin kannalta, sanoo Matti, joka on tapaamista edeltävänä iltana selostanut uutisissa sodan viimeisimpiä käänteitä.

Nyt hän istuu syysauringon ja ruskan kirkastamalla pihaterassilla kotonaan Pohjois-Helsingissä.

”En kaipaisi enää yhtään kriisiä selitettäväksi.”

– Kriisiaikana ihmiset katsovat tiiviisti uutisia, ja tunnen että työtäni arvostetaan. Toisaalta en kaipaisi enää yhtään kriisiä selitettäväksi, hän sanoo ja hörppää keittämäänsä suodatinkahvia.

Hän kirjoitti esikoiskirjansa vasta nelikymppisenä. Nyt romaaneja on uutistyön ohessa kertynyt melkoinen rivi, dekkarisarjan lisäksi muistakin aiheista. Uutuus, lukutaitoviikon erikoisteos, Automiesten kylä syntyi koronan keskellä.

Tauon paikaksi Matti valitsi omakotitalonsa terassin. Täällä hän levähtää kirjoittamisen ja pihatöiden lomassa. Hän karttelee kahviloita ja varsinkin baareja, sillä televisiosta tutulta mieheltä tullaan herkästi kyselemään tuoreita uutisia. Hän sanoo olevansa sosiaalinen erakko.

Rintamamiestalon ovessa lukee Matin nimen lisäksi vielä Suvi Aholan nimi, vaikka Matti asuu taloa yksin. Avioerosta on jo kymmenkunta vuotta, mutta välit ovat ystävälliset, ja esimerkiksi ex-vaimon koira on tilapäisesti hoidossa Matilla.

Tytärtään Reettaa ja poikaansa Ottoa Matti näkee työpaikallaan Ylessä, jossa molemmat ovat toimittajina. Kolmas lapsi, aikoinaan pietarilaisesta lastenkodista adoptoitu Ilja asuu myös omillaan.

– Emme adoptoineet lievästi vammaista poikaa aikoinaan sillä perusteella, että yritetäänpä kasvaa ihmisinä, mutta kyllä uusi perheenjäsen hidasti omahyväistymistä ja muokkasi minua sekä koko perheen asennoitumista.

Matti Rönkä: ”Yritän taistella setämies-asennetta vastaan”

Kirjailijan uusin romaani on pieni, omakohtainen tarina, jossa ihmisistä ja elämästä kerrotaan autojen kautta. Matin isä oli linja-autonkuljettaja, ja autot ovat olleet tärkeitä myös varhain isänsä menettäneelle pojalle.

– Lähestymiseni on häpeämättömän nostalginen. Ihminen saa kernaasti haikailla menneisyyteen ja muistella merkityksellisiä oppimisen hetkiä elämässään. Menneisyys on tarinankertojalle hyvä kohde sikäli, että se ei muutu, ja silti oma totuus on aina vain yksi näkemys.

Matti kertoo lukeneensa äskettäin sekä Mikko Kuustosen että Martti Suosalon elämäkerrat ja saaneensa molempien tuntemiensa miesten tarinoista hienoja aikalaiskokemuksia ja tuttuuden sykähdyksiä.

Erityisen hieno on hänen mielestään myös Olli Jalosen yli kymmenenvuoden takainen Poikakirja, jota lukiessa on helppo samaistua kasvavan nuoren tunteisiin.

– Vaikka kaikki uusi ei missään nimessä ole hienoa, ennen kaikki ei todellakaan ollut paremmin. Esimerkiksi autot ja tiet ovat nykyään turvallisempia.

Ihmisiä kuvatessaan Matti pyrkii aina säilyttämään lämpimän ja hyväksyvän tulokulman.

– Voin olla naiivi, romanttinen hölmö, mutta yritän taistella liiallista setämies-asennetta vastaan. Toivon hartaasti, että en ole kyyninen.

Vielä ennen talvea Matti suuntaa Savoon metsäpalstoille ja Sulkavan norppamökille, siellä riittää töitä moottorisahalle.

– Kun itse kaataa koivut, kuskaa puut peräkärrillä Helsinkiin ja tekee halot ilman klapikonetta, ehtii tuottaa lämpöä moneen kertaan jo ennen kuin puut lämmittävät saunaa täällä kotona.

Sinua saattaisi kiinnostaa myös:

• Ihmiset ja suhteet

  Pojan raskas rikos muutti Minnan elämän: ”Puhelun aikana kuulin, miten sydämeni särkyi"

• Julkkikset

  Lapsen katoamisesta kirjoittanut Jani Volanen: "Olen turvallisuusasioissa hössöttäjäisä"

• Kolumnit

  Minna Kuukan kolumni: Valitsin morsiuskimppuuni keltaisia ruusuja – olisi pitänyt arvata, että eroon päädytään