Julkkikset

Väestöntutkija Anna Rotkirch kertoo, miksi kotiin sidotut äidit tuntevat ahdistusta

Väestöntutkija Anna Rotkirch, 53, tutkii, miksi suomalaisia syntyy vuosi vuodelta vähemmän, ja pohtii, miksi kolmikymppiset alkoivat pelätä lasten olevan taakka.

Teksti:
Annan Toimitus
Kuvat:
Pekka Nieminen

Anna Rotkirch vannoi parikymppisenä, ettei mene koskaan naimisiin. — Avioliitto oli mielestäni patriarkaatin instituutio.

Väestöntutkija Anna Rotkirch, 53, tutkii, miksi suomalaisia syntyy vuosi vuodelta vähemmän, ja pohtii, miksi kolmikymppiset alkoivat pelätä lasten olevan taakka.

– Monelle naiselle on vapauttavaa kuulla, ettei hänen kuulukaan tulla toimeen ja olla onnellinen yksin, sanoo Väestöliiton tutkimuslaitosta johtava Anna Rotkirch, 53.

Hän viimeistelee parhaillaan Valtioneuvoston kanslian toimeksiantamaa väestöpoliittista selvitystä, jonka tavoitteena on muun muassa kartoittaa syntyvyyden laskun syitä ja seurauksia Suomessa.

Miksi lapsia ei enää haluta?

Annan esikoinen, Ariel, syntyi vuonna 1996. Hänellä on ikätovereita noin 61 000, kun viime vuonna lapsia syntyi enää noin 45 500.

Syntyvyyden lasku on ollut viime vuosina yksi väestöntutkijoita Suomessa eniten puhuttanut asia. Kymmenessä vuodessa syntyvyys on laskenut meillä neljänneksellä. Kehitys, jonka arvioitiin tapahtuvan 30 vuodessa, on toteutunut vajaassa vuosikymmenessä.

Nykyisen syntyvyyden laskun suurin syy on se, että esikoisia syntyy vähemmän kuin ennen.

Anna miettii, mikä nuorten elämässä on muuttunut sitten hänen nuoruutensa.

– Vaikken halunnut naimisiin, en ajatellut koskaan, etten saisi lapsia. Asuin naisten kommuunissa, jossa kyseenalaistimme perinteiset parisuhteet mutta emme lasten saamista.

Lapsien pelätään olevan taakka ja este unelmille

Kun Väestöliiton perhebarometrissa on kysytty, mikä on suurin syy olla saamatta lapsia, yleisin vastaus on ollut ”muut kiinnostavat asiat”. Niiden pelätään jäävän liian vähälle, jos lapsia tulee.

Anna pohtii, mistä on tullu ajatus, että lapset olisivat taakka ja este unelmille.

– Johtuuko se siitä, että elämme alhaisen syntyvyyden kierteessä? Lapsia näkyy yhteiskunnassa koko ajan vähemmän. Puuttuvatko meiltä jo luontevat viestit lapsista ja lasten saamisesta?

Anna muistuttaa, että ihminen on harvinaislaatuinen tapaus myös siksi, että lapsiamme kasvattavat muutkin kuin emo ja omat vanhemmat. Panemme lapsemme päiväkotiin ja kouluun ja luotamme heidät vaikka isovanhempien hoitoon. Näin ei ole muiden isojen apinoiden kohdalla.

– Vanha afrikkalainen sanonta, että kylä kasvattaa, on ihmisille totta, Anna sanoo.

Hänestä on siis luonnollista, että äiti voi tuntea ahdistusta, jos hänet on sidottu yksin kotiin kahden taaperon kanssa.

Luit juuri lyhennelmän Annan jutusta, jonka on kirjoittanut Minna Juti. Jutussa Anna Rotkirch kertoo muun muassa siitä, miksi hän vannoi parikymppisenä, ettei mene ikinä naimisiin ja miksi hän lopulta avioitui. Lisäksi Anna pohtii sitä, miksi isoa ikäeroa parisuhteessa paheksutaan yhä helposti. Lue koko juttu Annasta 33/2020 tai digilehdestä. Tilaa lehti tai osta digilehden lukuoikeus täältä!

X