Ville Haapasalo oli kasvissyöjä 14 vuoden ajan: Tämän takia aloin taas syödä lihaa

Georgialaisen ravintolan avaavalle näyttelijä Ville Haapasalolle kokkaamisesta on tullut henkireikä, josta hän ei halua luopua. – En ole eläessäni pystynyt syömään eineksiä, enkä ole tarjonnut niitä myöskään lapsilleni, Ville sanoo. Mutta lihan hän on palauttanut ruokavalioonsa.

Näyttelijä Ville Haapasalo on mies, joka todella nauttii ruoasta.

– On jännä juttu, että kun ikää tulee, ruoan merkitys elämässäni kasvaa koko ajan. Kun pääsen eläkkeelle, voisin ruveta ammattisyöjäksi, Ville nauraa.

Tärkeintä ruoassa on Villelle maku ja se, että ruoka on valmistettu hyvistä raaka-aineista.

– Ennen ruokailu oli iso minulle sosiaalinen tapahtuma: nähtiin kavereita ja istuttiin alas. Nykyisin ruoka itsessään on minulle tärkeintä. Minusta on myös nähtävästi tullut nirso. En enää viitsi syödä pahaa ruokaa, vaan olen mieluummin syömättä.

Kaksi ruokanautintoa ovat Villelle ylitse muiden: georgialainen juustoleipä hatsapuri ja papupata lobio.

Georgialainen ruoka valloitti Villen sydämen

Ville on syönyt georgialaista ruokaa nyt 24 vuotta, eikä sanojensa mukaan kyllästy siihen ikinä. Hän tutustui georgialaiseen keittöön 1990-luvun alun Neuvostoliitossa, jossa ruoka oli kortilla eikä mistään saanut oikein mitään.

– Onnistuin löytämään kahvilan, jossa myytiin hatsapuria ja lobiota. Söin sitten juustoleipää ja papupataa puolitoista vuotta joka päivä, enkä ehtinyt kyllästyä. Niistä tuli itselle elämää suurempia ruokia ja kestosuosikkeja, joita jaksan tehdä koska vaan.

Pian georgialaisen ravintolan Helsiinkiin avaava Ville ei ole koskaan opiskellut ruoanlaittoa, mutta hän on kartuttanut tietämystään ruoanlaitosta matkustellessaan.

– Otan aina yhteyttä kaikenlaisiin mummoihin, kun pyörin maailmalla. Mummojen ruoanlaittoa on mahtava seurata, vaikkei meillä olisi yhteistä kieltä. Kaikilla on omat reseptinsä ja näkemyksensä siitä, miten mikäkin ruoka valmistetaan. Oikealla puolella katua asuva mummo tekee ruoan yhdellä tapaa, joka on se ”ainoa oikea”, mutta kun menee kadun vasemmalla puolella asuvan mummon luokse, ei tämän mukaan ensimmäisellä ole hajuakaan siitä, miten ruoka tehdään.

Mummoilta löytyy Villen mukaan sellaista viisautta ja tietämystä, josta nuorempien kannattaisi ottaa oppia.

– Vanhemmalla sukupolvella on selkeä käsitys ainesosista, joita ruoissa käytetään. Tomaattia ei laiteta ruokaan siksi, että siihen kuuluu laittaa tomaattia, vaan siksi, että sillä esimerkiksi syvennetään lihan makua.

Villen keittiössä kokataan fiilispohjalta

Vuosien mittaan ruoanlaitosta on tullut Villelle henkireikä, josta hän ei luovu.

– Kun olen reissun päällä, kaipaan aina sitä, että pääsen taas laittamaan ruokaa. Se, että olen yksin keittiössä tekemässä ruokaa, on minulle nautinto.

Ruoanvalmistuksessa Ville luottaa omiin tunteisiinsa ja mielialoihinsa.

– Kauppaan mennessä en yleensä tiedä, mitä ostan. Katson vihanneshyllyä ja tarkasten, että mikä näyttää kivalta. Ja haa: paprika! Sehän näyttää kivalta. Sitten alan miettiä, mitä siitä tehdään. Reseptejä en käytä vaan riippuu päivästä, millä tavalla mikäkin ruoka valmistuu.

Reseptejä ei käytetä myöskään Georgiassa, jossa ei Villen mukaan edes myydä keittokirjoja.

– Reseptit siirtyvät perimätietona sukupolvelta toiselle. Ne eivät ole muuttuneet varmaan puoleentoistatuhanteen vuoteen.

Paljon kasviksia, ei punaista lihaa tai eineksiä

Viime vuosina suomalaiset ovat olleet yhä kiinnostuneempia ruoan terveellisyydestä ja erilaiset superdieetit ovat tulleet tutuiksi television äärellä istujille.

– On ihanaa, että ruoka ja ruoan alkuperä ovat alkaneet kiinnostaa suomalaisia enemmän!

Villen mielestä ruoan pitää kuitenkin maistua hyvältä, eivätkä fitness-dieetit tai karppaus ole häntä varten. Ville ei nimittäin voisi luopua hatsapurista, rasvaisesta juustoleivästä.

– Mutta hatsapurin vastapainoksi georgialaisessa keittiössä tehdään paljon ruokia myös kasviksista: pinaatista, yrteistä ja salaateista. Kun ruoka valmistetaan hyvistä raaka-aineista ja siinä käytetään paljon vihanneksia, se on melko terveellistä. Hyvä maku ja terveys eivät sulje toisiaan pois.

Villen terveysfilosofiaan kuuluu myös se, ettei lihaa pidä syödä liikaa. Hän oli kasvissyöjä 14 vuoden ajan.

– Sitten minulle tuli elämässä hetki, että tunsin tarvitsevani ruokavaliooni lihaa. Viime aikoina punaisen lihan syönti on taas jäänyt, ja olen miettynyt, että tuleekohan minusta taas kasvissyöjä!

Punaisen lihan lisäksi Ville välttää ruokavaliossaan tehdasruokaa.

– En ole eläessäni pystynyt syömään eineksiä, enkä ole tarjonnut niitä myöskään lapsilleni. Haluan valmistaa ruoan itse mahdollisimman alusta alkaen.

Georgialaiseen ravintolaan juustoa Polvijärveltä

Georgia on pieni maa Mustanmeren kyljessä, Venäjän rajalla. Villen mukaan se on myös maa, jossa kasvaa mitä tahansa.

– Siellä on mandariineja, appelsiineja, villiyrttejä, mitä vaan! Ja tomaatit ovat aivan toista luokkaa kuin Suomessa.

Villen Purpur-nimisen ravintolan raaka-aineet pyritään kuitenkin tuomaan mahdollisimman läheltä.

– Olemme lähteneet siitä, että kaikki mikä vain on korvattavissa, korvataan suomalaisilla tuotteilla. Esimerkiksi aitoa georgialaista tuorejuustoa, sulgunia, löydettiin Polvijärveltä.

Georgialaisen ravintolan perustaminen on ollut Villen haaveena 15 vuotta.

– Ja nyt ollaan vihdoin tässä. Tällaista ravintolaa ei ole Suomessa oikeastaan ennen ollut. Pyrimme pitämään maut mielenkiintoisina ja keskitymme hyvään perusruokaan, jossa on paljon yrttejä ja sielua!

Georgialainen Purpur-ravintola avataan Helsinkiin, osoitteeseen Rikhardinkatu 4, perjantaina 30.9.

Televiossa Villen voi nähdä Yle Teeman ”Villen keittiö 3o minuutissa”-ohjelmassa  keskiviikkoisin klo 21.

Lue myös:

Huippukokki Henri Alén: ”Eettisyys on seuraava suuri ruokatrendi”

Ruokakirjailija Virpi Mikkonen: ”Tajusin, että gluteeni ja maito eivät sovi minulle”

Pitäisikö lihan syöminen lopettaa? Asiantuntijat eri mieltä asiasta