Viroa johtaa kaksi naista – miten se on mahdollista valtiossa, joka on ”tasa-arvossa pohjoismaita jäljessä”?
Virossa sekä pääministeri että pian väistyvä presidentti ovat naisia. Pääministeri Kaja Kallaksen ja presidentti Kersti Kaljulaidin merkitys virolaisille naisille on asiantuntijan mukaan ollut rohkaiseva.
Kersti Kaljulaid (vas.) ja Kaja Kallas ovat olleet Viron nuorille tärkeitä esikuvia.
Virossa sekä pääministeri että pian väistyvä presidentti ovat naisia. Pääministeri Kaja Kallaksen ja presidentti Kersti Kaljulaidin merkitys virolaisille naisille on asiantuntijan mukaan ollut rohkaiseva.
Kun Viron presidentiksi vuonna 2016 valittiin ensimmäistä kertaa nainen, Kersti Kaljulaidin, 53, vaatetyylistä alkoi vitsailu. Tuoreen presidentin tyylivalintoja kuvailtiin muun muassa sanoilla ’vaatimaton’, ’tavis’ ja ’maanläheinen’. Osa virolaisista arvosti asiallista pukeutumista, osan mielestä Kersti tarvitsi tyylikonsultointia.
Nyt Viroon on juuri valittu uusi presidentti, kansallismuseon johtajana työskennellyt mies, Alar Karis, 63. Vastaavaa keskustelua hänen vaatevalinnoistaan ei toistaiseksi ole mediassa näkynyt. Alarin presidenttikausi alkaa lokakuussa.
Viro on vielä pienen hetken ajan maailman ainoa maa, jossa sekä presidentti että pääministeri ovat naisia ja vallassa samaan aikaan. Pääministeri Kaja Kallas aloitti Viron ensimmäisenä naispääministerinä tammikuussa.
Nainen sekä presidenttinä että pääministerinä on otettu Virossa vastaan näennäisen asiallisesti. Viron Ulkopoliittisen instituutin johtaja ja Turun yliopiston dosentti Kristi Raik kertoo, että Virossa tasa-arvokysymyksiin on tapana vastata: tärkeintä on valita rooliin pätevä henkilö.
– Ihannemaailmassa olisi niin, ettei sukupuoli vaikuttaisi valintoihin. Samaan aikaan Virossa on kuitenkin ollut haluttomuutta keskustella siitä, millaisia rakenteellisia ongelmia meillä on tasa-arvon suhteen. Emme ole tasavertaisuudessa samalla tasolla kuin Pohjoismaat.
Viime vuosina Virossa onkin noussut voimakkaammin esiin naisia väheksyvä asenne. Tästä ovat saaneet osansa sekä presidentti että pääministeri.
Luxemburgista presidentiksi
Kersti Kaljulaid ei ollut kotimaassaan suuren yleisön tuntema noustessaan presidentiksi. Hän valmistui 1990-luvulla biologiksi kotikaupunkinsa Tarton yliopistosta, jossa olivat aikanaan opiskelleet myös hänen äitinsä ja isoäitinsä. Kerstin äiti oli ammatiltaan lääkäri ja isä oli töissä valtiollisessa asumisesta vastaavassa keskuksessa.
Yliopistoaikoina Kerstistä tuli äiti, kun hän synnytti 18-vuotiaana esikoislapsensa, tyttären. Koska nuoren opiskelijaäidin rahat olivat tiukilla, hän muun muassa joutui hakemaan itselleen ruokaa soppajonosta. Elettiin 1980-luvun loppua.
Kersti sai myös pojan, mutta suhde lasten isän kanssa päättyi. Kerstistä tuli yksinhuoltaja.
Vuosituhannen vaihteessa Kersti päätti vaihtaa alaa. Hän suoritti liikkeenjohdon ammattikorkeakoulututkinnon ja hänestä tuli silloisen pääministeri Mart Laarin taloudellinen neuvonantaja. Hän on työskennellyt myös Eesti Energian toimitusjohtajana.
Sen jälkeen Kersti muutti Luxemburgiin ja aloitti työt Euroopan tilintarkastustuomioistuimessa. Siellä hän työskenteli 12 vuotta, kunnes hänet valittiin presidentiksi.
Nykyään Kersti on naimisissa tietotekniikkainsinööri Georgi-Rene Maksimovskin kanssa. Parilla on 12- ja 16-vuotiaat pojat. Kun perhe asui Luxemburgissa, puoliso oli lasten koti-isänä. Nykyään Kerstin vanhemmat lapset ovat jo aikuisia ja hänellä on kolme lastenlasta.
Vaikka Kersti on kuvaillut poliittisiin kiireisiinsä vedoten itseään ”melko hyödyttömäksi isoäidiksi”, koronapandemia lisäsi Kerstin ja perheen yhteistä aikaa. Kotikouluun pandemian vuoksi jäänyt kuopuskin alkoi Kerstin mukaan saada tarpeekseen äidin seurasta kuukausien kuluessa.
Väkivallan uhrien puolustaja
Virossa presidenttiä ei valita kansanäänestyksellä kuten Suomessa, vaan parlamentti valitsee presidentin. Kersti oli kompromissiehdokas, joka päätettiin valita presidentiksi, kun sopivaa ehdokasta ei useiden viikkojen äänestyssarjan avullakaan löytynyt. Hän oli ennen isänmaaliiton jäsen, nykyään poliittisesti sitoutumaton.
Kerstiä on luonnehdittu Viron politiikan Peppi Pitkätossuksi ja Harry Potter -kirjojen älykkääksi Hermione Grangeriksi. Hän on korostanut puheissaan yhteisöllisyyttä, ja hänet tunnetaan aktiivisena kestävän kehityksen kannattajana, joka puhuu ilmastonmuutoksen hidastamisen puolesta.
Presidentti on nostanut vahvasti esiin myös naisiin kohdistuvan väkivallan vaikutuksia ja vaatinut enemmän tilaa sen uhrien äänille. Kun edellisen hallituksen ministeriä Marti Kuusikia syytettiin lähisuhdeväkivallasta, presidentti käveli ulos tämän valanvannomistilaisuudesta. Marti erosi virastaan kahden päivän jälkeen.
”Hän ei ole lähtenyt henkilöön menevään arvosteluun mukaan.”
– Konservatiivisemmat miehet eivät haluaisi edes puhua lähisuhdeväkivallasta. Keskustelu kärjistyi varsin hurjaksi. Siinä konkretisoitui, miten arkaluonteisesta aiheesta väkivallassa on kyse ja miten vaikeaa siitä on keskustella, Kristi Raik huomauttaa.
Kansa arvostaa ja kritisoi
Kersti Kaljulaidin kantaaottavuutta ei ole Viron politiikassa siis katsottu pelkästään hyvällä. Koska presidentin rooli Virossa on edustuksellinen, jotkut puolueet olisivat halunneet tämän pysyvän niin sanotusti ruodussa. Kersti on kuitenkin tuonut mielipiteitään esiin muun muassa puolustamalla sananvapautta ja seksuaalivähemmistöjä.
Kannanottojen jälkeen presidenttiä on yritetty hiljentää muun muassa kuvailemalla häntä yltiöemotionaaliseksi.
– Se on klassinen sukupuolittava tapa arvostella naista ja väittää, ettei hän ole vakavasti otettava. Minulle presidentti ja pääministeri ovat näyttäytyneet ennen kaikkea rationaalisina poliitikkoina, Kristi Raik sanoo.
Toisaalta presidentti on ollut kannattajiensa keskuudessa hyvin pidetty ja mielipidemittausten perusteella virolaiset olisivat halunneet hänen jatkavan. Kerstin jatkokaudelle nimeämistä vaativaan adressiin kerättiin yli 15 000 nimeä. Parlamentti päätti kuitenkin toisin.
– Julkisuuskuvansa perusteella presidentti on rohkea, nostaa esiin yhteiskunnallisia epäkohtia ja puolustaa omia näkemyksiään. Hän ei ole lähtenyt henkilöön menevään arvosteluun mukaan vaan pysynyt asiallisena. Hän on saanut osakseen sekä paheksuntaa että arvostusta.
Pääministeri rikkoi lasikattoja
Kaja Kallas, 44, on maansa politiikassa lasikattojen rikkoja siinä missä Kersti Kaljulaidkin. Hänestä tuli Viron ensimmäinen naispääministeri tammikuussa hallituskohun jälkeen. Kajan edeltäjän Jüri Rataksen johtama hallitus hajosi sisäisten ristiriitojen ja korruptioepäilyn takia, kun Jürin edustamaa keskustapuoluetta syytettiin lahjusten ottamisesta.
Kaja oli edustamansa keskustaoikeistolaisen reformipuolueen puheenjohtajana niin ikään ensimmäinen rooliin valittu nainen. Edellisissä eduskuntavaaleissa hän oli kerännyt huiman äänisaaliin, 20 000 ääntä, joka oli yksi Viron merkittävimmistä äänimääristä koskaan.
Kaja Kallaksen hallituksessa on enemmän naisministereitä kuin missään aiemmassa Viron hallituksessa. 15 ministeristä seitsemän on naisia, ja joukossa on myös monia ensikertalaisia.
– Pääministeri on julkisuudessa esiintynyt hyvin asiapitoisesti ja suorapuheisesti. Hänen nimittämänsä hallitus on häneltä vahva kannanotto ja uusi lähestymistapa tasa-arvoon, Kristi Raik arvioi.
Kaja on julkisesti puolustanut myös pääministeri Sanna Marinia. Kun Viron sisäministeri Mart Helme loppuvuonna 2019 vähätteli pääministerimme taustaa kassatyöläisenä, Kaja ilmoitti arvostavansa kaikenlaisia töitä ja menevänsä itse kassatyöntekijäksi yhdeksi päiväksi. Tiettävästi koronapandemia kuitenkin esti käytännön toteutuksen.
Viron pääministeri on itsekin törmännyt tytöttelyyn jopa eduskunnan täysistunnossa. Äärikonservatiivisen EKRE-puolueen Kalle Grünthal käytti oman puheenvuoronsa kysyäkseen virnistellen kameroiden kuvatessa pääministeriltä: ”Mitä sinä kukkanen täällä teet?”
Vakava pääministeri ei vastannut mitään.
Kaja Kallaksen isäkin oli pääministeri
Pääministeriys virtaa Kajalla verissä, sillä hänen isänsä Siim Kallas oli myös aikanaan Viron pääministeri. Kajan äiti Kristi on lääkäri.
Siim-isä on kuvaillut tytärtään itsenäiseksi ja voimakastahtoiseksi. Kaja on puolestaan kertonut joutuneensa tekemään töitä tullakseen arvioiduksi politiikassa omana itsenään eikä isänsä tyttärenä.
Kuten Kersti, myös Kaja on aikanaan opiskellut Tarton yliopistossa. Hän opiskeli siellä lakia ja valmistui asianajajaksi. Kaja on työskennellyt juristina lyhyesti myös Pariisissa ja Helsingissä.
Saavutettuaan arvostetun aseman kilpailu- ja EU-oikeusjuristina Kaja päätti kuitenkin hypätä politiikkaan. Hän työskenteli europarlamentaarikkona Brysselissä vuosina 2014–2018 ennen reformipuolueen puheenjohtajuutta.
Kaja on naimisissa sijoituspankkiiri Arvo Hallikin kanssa. Hän on ollut kerran aiemmin naimisissa ja sen jälkeen parisuhteessa, josta hänellä on kahdeksanvuotias poika. Nykyisellä aviomiehellä on edellisestä suhteestaan kaksi lasta. Perhe elää uusperhearkea Tallinnassa.
Kaja esiintyi kumppaninsa kanssa ensimmäistä kertaa julkisesti yhdessä presidentin vastaanotolla vuonna 2017. Kaja on sanonut, että yhteiset ystävät suosittelivat häntä ja Arvoa toisilleen.
Tasa-arvon puolella jo lapsena
Kaja Kallaksen tiedetään puolustaneen lapsesta asti sukupuolten välistä tasa-arvoa. Kansantanssia harrastanut Kaja ei esimerkiksi suostunut hyväksymään opettajiensa ajatusta siitä, että tyttöjen pitäisi tehdä asioita poikien puolesta. Kun tyttöjen käskettiin tanssimatkoilla silittää tanssipariensa paidat, Kaja vaati pariltaan silityspalkaksi kolme banaania.
Täydelliseen tasa-arvoon on Virossa kuitenkin yhä matkaa. Taustalla painavat muun muassa neuvostoajat, jolloin naisten ja miesten asetelma oli hyvin perinteinen: miehet hoitivat päätöksenteon, naiset perheen ja kodin. Viron naispresidentti ja naispääministeri ovat toisaalta saaneet paljon kansainvälistä julkisuutta, ja siitä on ollut Virolle imagohyötyä. Kristi Raik kuitenkin kertoo, ettei naisten valtaannousu ole näkynyt yhtä vahvana Viron sisäisessä keskustelussa. Vaikka muutos kohti sukupuolten tasa-arvoa on hidasta, Viron Ulkopoliittisen instituutin johtaja uskoo, että Kersti Kaljulaid ja Kaja Kallas näyttävät suuntaa ja mallia omalla esimerkillään. Heidän merkityksensä virolaisille naisille on ollut ennen kaikkea rohkaiseva.
– Koska sekä presidenttinä että pääministerinä on nähty nainen, vahvistuu nykyisten virolaisten tyttöjen käsitys siitä, ettei heidän tarvitse määritellä itseään ja tulevaisuuttaan sukupuolensa kautta. Heidän ei tarvitse tehdä valintoja naisina, vaan ihmisinä.
Kommentit
Virkistä viikkoasi Annalla!
Katso tarjous