Julkkikset

Virpi Sarasvuo uskoo rakkauteen, joka näkyy teoissa: ”Se on oikeaa rakkautta eikä mitään 'olet ihana puppeliini' -höpötystä”

Virpi Sarasvuon piti kohdata hiihtouransa jälkeen tyhjiö, mutta hänen elämänsä täyttivätkin tuore rakkaus, uusi koti ja äitiys. Ne antoivat aikaa etsiä elämälle suuntaa. Tukena etsinnässä on ollut puoliso Jari Sarasvuo. – Jari sanoi joskus minulle, että mitä ikinä keksin tehdä, hän tukee minua, Virpi sanoo.

Teksti:
Iina Alanko
Kuvat:
Mirva Kakko

Virpi Sarasvuo sanoo, että 10 yhteisen vuoden jälkeen hänen ja Jarin rakkaus on syvempää ja täydempää.

Virpi Sarasvuon piti kohdata hiihtouransa jälkeen tyhjiö, mutta hänen elämänsä täyttivätkin tuore rakkaus, uusi koti ja äitiys. Ne antoivat aikaa etsiä elämälle suuntaa. Tukena etsinnässä on ollut puoliso Jari Sarasvuo. – Jari sanoi joskus minulle, että mitä ikinä keksin tehdä, hän tukee minua, Virpi sanoo.

Virpi Sarasvuo pyrähtää energisenä ja hymyilevänä Kauniaisten keskustassa sijaitsevaan Chalupa-­pikaruokaravintolaan. Aamusta iltapäivään kestäneiden Tanssii tähtien kanssa -treenien jälkeen hän vain käväisi kotona, hyppäsi pyöränsä selkään ja polki lähistön lempiruokapaikkaansa.

– Täällä on ihanaa ruokaa, Virpi puhelee menua tarkastellessaan. Hän valitsee lounaakseen salaatin nyhtöherneellä ja kiikuttaa sen ulos terassipöytään.

Virpin kuulumisista on tihkunut tietoa vain harvoin sen jälkeen, kun hän lopetti urheilu-uransa runsaat 10 vuotta sitten. Mitä näihin vuosiin on mahtunut?

Ensikohtaaminen Jari Sarasvuon kanssa johti salamarakastumiseen

Palataan kevättalveen 2009. Virpi – hiihdon moninkertainen maailmanmestari ja olympiamitalisti – taisteli hiihdon Tour de Ski -voitosta kilpailusarjan viimeisessä osakilpailussa Italian Val di Fiemmessä. Suomessa liikemies-valmentaja Jari Sarasvuo seurasi kilpailua kuntosalin juoksumatolla. Kun Virpi teki vaikeaa loppunousua, Jari eli kilpailussa ja Virpin ponnistelussa mukana nostamalla oman juoksumattonsa jyrkkään kulmaan.

Virpi voitti kisan ja sai Virpin sinnikkyydestä vaikuttuneelta Jarilta onnitteluviestin ja yhteistyöehdotuksen. Se johti tapaamiseen ja molemminpuoliseen salamarakastumiseen. Jari erosi avovaimostaan, ja Jari ja Virpi aloittivat seurustelun. Kihloihin pariskunta meni jouluaattona 2009.

Lue myös: Valmentaja Virpi Sarasvuo tietää, kuinka arjen uudet rutiinit voivat auttaa elämänmuutoksessa – lue Virpin 6 vinkkiä

Yhden elämäntavan loppu on toisen alku

Muutamaa kuukautta myöhemmin, maaliskuussa 2010 Virpi lopetti yli 15 vuotta kestäneen huippu-urheilijan uransa Kontiolahden SM-kisoissa. Jäähyväiskisastaan Virpi nappasi vielä naisten 30 km:n SM-hopeaa. Maaliviivan ylitys merkitsi yhden elämän­tavan loppua ja toisen alkua.

Kuusi viikkoa myöhemmin 2010 Virpi piti TEDxHelsinki-tapahtumassa Helsingissä puheenvuoron, jonka aiheena oli luopuminen. Puhe oli hyvin henkilökohtainen ja avoin. Siinä Virpi kertoi vaikeuksistaan sopeutua normaalielämään.

”Huippu-urheilijan arjessa jokainen hetki ja valinta vaikuttaa kauden tavoitteeseen, eikä sen ulkopuolelle jää juuri mitään muuta. Kaikenlainen sosiaalinen elämä jää väliin (…) Kylässä ollessa miettii, mistä se on pois. Huippu-urheilu vaatii kaiken. Se vieraannuttaa muille tavallisesta maailmasta, ja erakoittaa.”

Virpi pohti, että vaikeinta ei ole tutusta urheilumaailmasta luopuminen vaan uuden aloittaminen. Ammattiurheilijana vietettyjen vuosien jälkeen hän joutui kysymään itseltään, kuka hän on nyt – ilman roolin antamaa suojaa – ja mitä hän osaa.

”Ihmisenä olin kuin laatikko, ja urheilu oli nauha, joka piti laatikon kasassa. Kun narut avaa, laatikko kaatuu ja urheilun aikana saadut taidot ja tiedot ja kokemukset ovat pöydällä, mutta niillä ei tässä maailmassa tee mitään.”

Virpi Sarasvuo: Äitiyteen valmistautuminen auttoi pääsemään yli urheilu-uran lopettamisesta

Nyt Virpi tuskin tunnistaa tuolloisia puheitaan.

– Puhuin kuuden viikon kokemuksella, tilanteessa, jossa olin hädin tuskin ehtinyt purkaa laukkujani. Lopettaminen ei tosiasiassa ollut minulle vaikeaa, koska se oli oma päätökseni eikä tullut yllätyksenä.

”’Ja sitten, ping, olinkin raskaana’, Virpi nauraa.”

Virpi kertoo ymmärtävänsä kilpaurheilijoita, jotka uransa lopetettuaan tuntevat putoavansa tyhjiöön ja hakeutuvat siksi takaisin töihin urheilun maailmaan tai ainakin sen liepeille.

– Itse olin päättänyt, että annan itselleni aikaa rauhassa miettiä, mitä teen seuraavaksi.

Tavalliseen elämään asettumista helpottivat tuore rak­kaus ja yhteisen kodin perustaminen Espooseen. Naimisiin Virpi ja Jari menivät vain muutamaa kuukautta myöhemmin. Häitä vietettiin heinäkuussa 2010 Vanajanlinnassa. Virpi otti sukunimekseen Sarasvuon.

– Ja sitten, ping, olinkin raskaana, Virpi nauraa.

– Ei kai siinä voinut muuta tehdä kuin haljeta onnesta, että raskaaksi tuleminen onnistui niin helposti ja nopeasti. Tyhjiötä ei syntynytkään, vaan sain nauttia urheilu-uran jälkeisestä vapaudesta ja valmistautua kaikessa rauhassa äitiyteen.

Virpi Sarasvuo arvostaa ystäviään. – Aikuiset tajuavat, että aika on kortilla kaikilla, ja suhteet säilyvät, vaikkei ehdi välttämättä nähdä moneen vuoteen.
Virpi arvostaa ystäviään. – Aikuiset tajuavat, että aika on kortilla kaikilla, ja suhteet säilyvät, vaikkei ehdi välttämättä nähdä moneen vuoteen.

”Jos minun olisi pitänyt ruveta etsimään ystäviä, se ei olisi ollut helppoa”

Esikoistytär syntyi maaliskuussa 2011 ja hänen pikkusisarensa vuotta myöhemmin. Virpi oli molempien kanssa kotona, kunnes kuopus täytti kolme. Vuosia vanhempain­vapaalla kertyi neljä.

– Vaalin niitä ikuisesti mielessäni ja olen onnellinen, että sain olla tyttöjen kanssa kotona niin pitkään. Ei ollut kiire mihinkään, mutta toisaalta valmiina ei ollut vielä mitään, mihin palata. Sain pohtia ­asioita rauhassa, vaikka – kuten kaikki vanhemmat tietävät – alkuvuodet lasten kanssa ovat kohtuullisen intensiivisiä.

Perhe oli muuttanut jo vuoden 2010 lopussa Espoosta Kauniaisiin, josta Virpi ei tuntenut ketään.

– Lasten kautta tutustuin samanhenkisiin ihmisiin ja sain hyviä ystäviä ilman etsimistä, luontevasti. Jos minun olisi pitänyt ruveta etsimään ystäviä, se ei olisi ollut helppoa.

Urheilu-uran aikaan ystävyyssuhteiden hoito jäi vähemmälle. Kun vuodessa oli jopa 250 matkapäivää, kotona ehti usein vain käydä pesemässä pyykit.

– Ystävät ovat aina merkinneet minulle paljon, mutten koskaan ole ollut sellainen, että haalisin paljon ihmisiä ympärilleni. Panostan ystävyyssuhteissa laatuun. Ne, jotka ovat läheisiäni, ovat tosi tärkeitä, ja pyrin sen myös osoittamaan.

Virpi Sarasvuo: ”Äitiys on minulle kunniatehtävä”

Virpi ei ole miettinyt, ovatko lapset muuttaneet häntä.

– Osaanko edes arvioida sitä? Ihminen on kuin juna, joka menee eteenpäin, ja siihen lastataan koko ajan lisää. Eikö kaikki muuta kaikkea?

Sen oivaltaminen, että on toisesta ihmisestä vastuussa, on ollut Virpille kuitenkin tärkeää.

– Se on hirveän iso asia hyvässä ja pahassa. Äitiys on minulle kunniatehtävä, mutta sisältää myös ison vastuun. Lapsista pitää kasvattaa kunnon kansalaisia eikä ajatella, että heidät voi seitsenvuotiaina antaa koululaitoksen kasvatettaviksi.

Äitinä Virpi yrittää jakaa sekä rajoja että rakkautta.

– Molempia tarvitaan.

Ajattele kuin urheilija

Pikkuhiljaa Virpi alkoi oivaltaa, että hänen kilpaurheiluvuosiltaan karttunutta oppia voi hyvinkin soveltaa myös urheilun ulkopuolisessa maailmassa. Hän alkoi suuntautua valmentamiseen miehensä Jarin tavoin.

– Urheiluun liittyy monia uskomuksia, jotka eivät pidä paikkaansa. Urheilua palvelee tietty mystiikka ja se, että urheilijoista tehdään supersankareita, jotka uhraavat menestymiselleen koko elämänsä. Mutta eihän urheilijoilla siellä sisällä ole sellaista tunnelmaa, että tämä on kidutusta ja minun pitää jatkuvasti luopua jostain. Se on just toisinpäin.

”Aina ei jaksa eikä pysty, mutta silti voi tehdä parhaansa, niin hyvin kuin jaksaa. Kyse ei ole suorittamisesta vaan rehellisestä läsnäolosta.”

Virpin mukaan urheilija ajattelee, että on asioita, joita kannattaa tehdä, jos haluaa jotakin tai on matkalla jotakin kohti. Ja sitten on asioita, joita ei kannata tehdä.

– Se on hyvin kirkas ja selkeä tapa ajatella. Eikä niin, että jaahas, tuostakin joudun luopumaan.

Virpi Sarasvuo: ”Parhaansa tekeminen ei tarkoita täydellisyyttä”

Sanapari, jonka Virpi haluaa määritellä uusiksi, on parhaansa tekeminen.

– Se ei tarkoita täydellisyyttä. Aina ei jaksa eikä pysty, mutta silti voi tehdä parhaansa, niin hyvin kuin jaksaa. Kyse ei ole suorittamisesta vaan rehellisestä läsnäolosta ja siitä, mikä on kulloisessakin tilanteessa järkevää. Matkaa voi jatkaa vain siitä, missä on nyt.

Puskemalla ja suorittamalla ihminen tekee Virpin mukaan vain hallaa itselleen.

– Ero on niin hienovarainen, että monesti ihmiset luulevat, että parhaansa tekeminen tarkoittaa pakonomaista perfektionismia.

Virpin missio on nyt jakaa tätä oppia eteenpäin.

– Kun laskeuduin tavalliseen maailmaan, ajattelin, että voi vitsi, kun kaikki tajuaisivat, kuinka arvokkaita ja käyttökelpoisia työkaluja huippu-urheilulla on tarjottavana kenelle vain. Urheilumaailman pitäisi nostaa niitä enemmän esiin.

Valmennustöitä yhdessä ja erikseen

Vuonna 2017 Virpi suoritti valmentajan ammattitutkinnon. Nyt hän on tehnyt valmennustöitä jo muutaman vuoden ajan ja toiminut mentorina urheilijoille, jotka ovat sitä häneltä pyytäneet.

– Kaikki on mennyt jouhevasti, olen saanut testata oppejani asiakkaiden kanssa.

Virpi ja yritysvalmennusta jo vuosien ajan tehnyt Jari tekevät töitä yhdessä ja erikseen, molemmat oman firmansa kautta.

– Meillä on muun muassa yhteisiä johtajuuskursseja, joilla Jari on tehnyt johtajuusosiot ja minä ja valmentaja Jarmo Riski olemme antaneet apuja fyysiseen puoleen.

Lue myös: Virpi Sarasvuo: ”Ilman liikuntaa olisin karmea tyyppi”

Virpi Sarasvuo: Tanssii tähtien kanssa -ohjelmassa on ollut laittoman hauskaa

Nyt Virpi nähdään Tanssii tähtien kanssa -ohjelmassa. Siitä hän ei halunnut kieltäytyä, vaikka tiesikin sen myötä joutuvansa suurennuslasin alle.

– Minua on kysytty mukaan muutaman kerran, ja aiemmin olen kieltäytynyt aikataulu- ja muista syistä. Tanssi on kuitenkin aina vetänyt minua puoleensa, ja olen salaa ajatellut, että olisi kiva oppia tanssimaan.

Aikoinaan Virpi kävi Satu Markkasen latinotanssitunneilla.

– Silloin ajattelin, että olisi kivaa, jos tämä jäisi kalenteriini. Mutta en sitten priorisoinut asiaa, ja se jäi. Olen liehunut tanssin liepeillä viisi kuusi vuotta, käynyt välillä tunneilla ja sitten en taas moneen kuukauteen.

Kun Virpiä taas tänä keväänä pyydettiin mukaan tanssikisaan, hän suostui.

– Olen ohjelman suuri fani ja ajattelin, että jos kerran haluan oppia tanssimaan, mikä olisi parempi vaihtoehto. Siinä pääsee yksityisopetukseen ja on aika suuri mahdollisuus oppia. Mitä pitempään pysyy mukana, sitä useamman tanssin saa yrittää ottaa haltuun.

Virpi ei ole katunut päätöstään.

– Kaikki on ollut ihan sairaan siistiä. Meillä on Sami Heleniuksen kanssa samanlainen huumorintaju ja laittoman hauskaa. Olen suurkiitollinen, että sain hänet opettajakseni.

Virpi Sarasvuo herää viideltä tai kuudelta Tanssii tähtien kanssa -harjoitusten takia. Nukkumaan hän menee puoli kymmenen, kymmenen aikoihin. Työt hän hoitaa treenien jälkeen.
Tanssii tähtien kanssa -harjoitusten vuoksi Virpi herää viideltä tai kuudelta ja menee nukkumaan puoli kymmenen, kymmenen aikoihin. Työt hän hoitaa treenien jälkeen.

Tanssi on rytmilaji kuten hiihtokin, joten rytmin omaksuminen luonnistuu Virpiltä helposti. Vaikeampaa on ilmaisu.

– Vaikka tunne menisi sydänalaan, se ei heti näy sormenpäissä. Se on sellaista ihan mahtavaa itsensä nöyryyttämistä.

Harvoin yhdessä julkisuudessa

Virpin ja Jarin suhde herätti paljastuessaan suurta mediahuomiota, olivathan molemmat tunnettuja julkisuuden henkilöitä.

Hääkuvien jälkeen pariskunta on näyttäytynyt julkisuudessa hyvin harvakseltaan eikä lue, kommentoi tai korjaa itsestään kertovia uutisankkojakaan.

”Nyt kun olemme olleet 10 vuotta yhdessä, rakkautemme on syvempää ja täydempää. Päivä päivältä käy selvemmäksi, että meidän pitikin päätyä yhteen.”

Esimerkiksi lehdissä kerrottu tieto Jarin ensimmäisen leukaleikkauksen epäonnistumisesta vuonna 2017 hämmästyttää nyt Virpiä.

– Jarille tehtiin vain yksi leukaleikkaus, joka meni juuri niin kuin sen pitikin mennä,Virpi kertoo ja vahvistaa, että Jari ei myöskään todellakaan ole katsonut – eikä aio katsoa – Tuukka Temosen ohjaamaa, Jarista kertovaa elokuvaa Valmentaja.

Virpi Sarasvuo: ”Kaikkia aivopieruja ei tarvitse kertoa julkisuuteen”

Virpi itse on jättänyt lukematta vuonna 2016 ilmestyneen, toimittaja Pekka Holopaisen kirjoittaman kirjan hiihtäjä Aino-Kaisa Saarisesta, vaikka se aiheutti suuren kohun nimenomaan Virpiä koskevilla, ei niin mairittelevilla kommenteillaan.

– Miksi minua kiinnostaisi lukea se? Aino-Kaisa kyllä tietää, miten asiat menivät.

Virpi kertoo suostuneensa kirjaa varten pyydettyyn haastatteluun vain sillä ehdolla, että Aino-Kaisa on paikalla.

– En halunnut puhua asioistamme Aino-Kaisan selän takana. Olemme katsoneet toisiamme silmiin ja käyneet nämä asiat läpi. Se, mitä Aino-Kaisa minusta kirjassa kertoo, on toissijaista. Minulle riittää se, että hän sydämessään tietää, mikä on totuus.

Virpi toivoo, että jokainen miettisi tarkemmin sitä, mitä sanoo.

– Kaikkia aivopieruja ei tarvitse kertoa julkisuuteen. Ja jos ei halua mustaa elämäänsä, on parempi jättää jotain lukematta ja luottaa siihen, että ne ihmiset, jotka tuntevat minut, tietävät kyllä, millainen olen. Se on selviytymistrategiani siinä, että oma elämäni olisi mahdollisimman valoisaa.

Onko se valoisaa?

– On. Maailmassa on valtavasti hienoja ihmisiä. Haluan nähdä enemmän valoa ja olla tekemisissä sellaisten ihmisten kanssa, jotka eivät syö energiaa vaan antavat sitä ja suostuvat myös ottamaan sitä vastaan.

Virpin mukaan on jokaisen perusvelvollisuus pitää itsestään huolta tälläkin saralla.

– Kenenkään ei tarvitse suostua ihmissuhteisiin, jotka vain imevät energiaa. Se ei ole itsekkyyttä, vaan rehellisyyttä. Toki täytyy auttaa ihmisiä, joilla on hetkittäin synkkää, mutta elämä on tosi lyhyt. Se pitää elää niiden ihmisten kanssa, jotka ovat lähellä – ja niin, että siinä olisi mahdollisimman paljon valoa.

”Rakkaus on sitä, että kunnioittaa toista ja pitää häntä tärkeänä ja merkityksellisenä”

Ovatko Virpi ja Jari yhä yhtä hullaantuneita toisiinsa kuin suhteen alkuaikoina?

– Kyllä minä haluan ajatella niin. Nyt kun olemme olleet 10 vuotta yhdessä, rakkautemme on syvempää ja täydempää. Päivä päivältä käy selvemmäksi, että meidän pitikin päätyä yhteen. Olemme tarpeeksi samanlaisia ja tarpeeksi erilaisia, jotta tämä toimii. Olemme vertaisia, ja molemmat kunnioittavat toi­siaan ja haluavat toistensa parasta.

– Jari sanoi joskus minulle, että mitä ikinä keksin tehdä, hän tukee minua. Se on rakkautta – ei mitään ”olet ihana, puppeliini” -höpötystä vaan oikeaa rakkautta.

Parhaimmillaan parisuhde voi Virpin mukaan kehittyä sellaiseksi, että tulee vastaan mitä vain, se kohdataan yhdessä.

– Sitähän rakkaus on, että arjessa osoittaa teoillaan ja käytöksellään, että kunnioittaa toista ja pitää häntä tärkeänä ja merkityksellisenä. Sen ei tarvitse olla mitään überhienoja kynttiläillallisia, vaan arjessa rakastamista. Syvyyttä, luottamusta, kunnioitusta.

Virpin on yhtäkkiä vaikea keksiä, millä tavoin hän ja Jari ovat erilaisia keskenään.

– Arvomme ovat samanlaiset, mutta käytännön asioissa olemme hyvin erilaisia. Minulla ei ole asiat niin usein hukassa kuin Jarilla. Mutta arjen erilaisuuksilla ei ole merkitystä, kun elämän isoissa asioissa ei ole erimielisyyksiä ja kun suunta on sama. Olisi hankalaa, jos tarvitsisi joka päivä kiistellä kasvatuksesta tai kunnioituksesta tai jos toinen ei hyväksyisi toista sellaisena kuin hän on, vaan yrittäisi muokata hänestä jotain muuta. Silloin elämä olisi aikamoista painia.

Mihin suuntaan te olette menossa?

– Eteenpäin. Kohti elämää, maalia.

X