Julkkikset

Vuosien kiirastulesta selviytynyt Ringa Ropo: ”Synkimpinä hetkinä haudoin itsemurhaa”

Elämä heitteli pitkään täyslaidallisia Ringa Ropon niskaan koetellen sekä hänen mieltään että kehoaan. Nyt Ringa on löytänyt voimia hoitaa itseään. Hän on 25 kiloa kevyempi ja voi paremmin kuin vuosikymmeniin.

Teksti:
Iina Alanko
Kuvat:
Pekka Holmström/Otavamedia

Elämä heitteli pitkään täyslaidallisia Ringa Ropon niskaan koetellen sekä hänen mieltään että kehoaan. Nyt Ringa on löytänyt voimia hoitaa itseään. Hän on 25 kiloa kevyempi ja voi paremmin kuin vuosikymmeniin.

Ringa Ropo, 50, tilaa lounasaikaan ravintolassa vain kahvia ja dieettikokista. Puolitoista vuotta kestänyt laihdutusprojekti on pian maalissa ja siirtymässä ylläpitovaiheeseen, mutta sitä ennen pitää vielä sinnitellä läpi 600 päiväkalorin ketoosivaihe.

– Minut valittiin Cambridge-laihdutusohjelman Slimmer of the year -kilpailuun Lontooseen, jonne matkustan marraskuun lopussa, Ringa kertoo iloisena.

– Koen taas olevani nuori. On ihanaa järkyttää ihmisiä sanomalla että hei, mä olen viisikymppinen! 25 kiloa laihduttanut ja Vartaloni tarina -sarjaan haastateltu Ringa kertoo.

”Kuljin syvissä vesissä”

”Olin 30-vuotias, kun synnytin Juhon, mieheni Juhan ja minun esikoisen. Kun hoitaja toi lapsen rinnoilleni, katsoin häntä ja sanoin, että aha. Se oli reaktioni siihen, että Juho oli Down-lapsi. Hyväksyin asian saman tien.

Pääsimme nopeasti kotiin, ja vauva-arki alkoi. Sitten Juho sairastui leukemiaan ja joutui sairaalaan.  Olin jo uudelleen raskaana. Ella oli kolme ja puoli kuukautta, kun Juho vuoden ja kymmenen kuukauden ikäisenä kuoli. Suru lamautti ja vei voimani kokonaan.

Synkimpinä hetkinä haudoin itsemurhaa ja kuljin syvissä vesissä. Kerran ajoin moottoritietä pitkin etsimässä sopivaa kallioleikkausta, mihin törmätä. Mielessäni pyöri vain se, että tahdon Juhon luo, samaan paikkaan, yksi menolippu kiitos. Sitten tajusin, etten minä niin Juhon luokse pääse.

Sen jälkeen olen kuitenkin ymmärtänyt itsemurhan tehneitä. Se on yhdenlainen ratkaisu.

Suru teki minut voimattomaksi ja haluttomaksi. Söin valtavat määrät mielialalääkkeitä, jotta ylipäätään jaksoin elää.”

”Hoidin eron jälkeen pahaa oloani syömällä”

”Muutimme Kiikkaan Juhan kotitaloon samoihin aikoihin kun aloin odottaa kuopustamme Emmaa noin 13 vuotta sitten. Hänen syntymänsä jälkeen minulle puhkesi lääkitystä vaativa diabetes. Se oli kodin peruja: molemmat vanhempani ovat diabeetikkoja.

Aluksi hoidin 350 neliömetrin kokoista kotiamme, lapsia, puutarhaa ja maatalon juoksevia asioita. Kun Emma täytti kolme ja meni päivähoitoon, aloin tehdä töitä 650 sian sikalassamme. Juha oli arkisin muualla töissä, ja pyöritin maatilaa parin vuoden ajan viikot yksin. Se oli rankkaa.

Olin koko ajan väsynyt. Talonpoikaisympäristö on aika armoton. Jos et tee koko ajan töitä, et ole kunnon ihminen. Päiväunia ei voi ottaa tai jos ottaa, on laiska.

Ajauduimme Juhan kanssa eri poluille. Minä pyöritin maatilan arkirutiineja, Juhalla oli työnsä muualla. Silti ero ja mieheni toinen nainen tulivat minulle yllätyksenä. Muutimme pois lasten kanssa, ja minusta tuli yksinhuoltaja.

2009 tapahtuneen eron jälkeen minulla oli pitkään todella paha olla. Söin taas lääkkeitä selviytyäkseni. Koska minulla oli diabetes ja elämä oli mitä oli, aineenvaihduntani ei toiminut kunnolla. Hoidin pahaa oloani syömällä. En mässäillyt, mutta söin paljon leipää. Vuosien kuluessa painoni nousi pikkuhiljaa.

Vatsani oli parin vuoden ajan koko ajan sekaisin. Se oli hirveää. Yritin helpottaa oloani kaikin keinoin: söin kuituja ja kävin keliakia- ja muissa testeissä; mitään ei löytynyt. Vasta nyt tajuan, miten sairas kehoni oli ja kuinka paha minun oli siinä olla.”

Ringa sai elämänsä takaisin raiteilleen

”Puolitoista vuotta sitten aloin laihduttaa Cambridge-ohjelman avulla. Ei mennyt kahta viikkoakaan, kun huomasin että hyvä tavaton, vatsanihan toimii normaalisti. Todennäköisesti minulla oli ollut vuosien ajan suolistotulehdus.

Aloin kiinnittää elämäntapoihini huomiota samalla tavoin kuin urheilijavuosinani. Tunnenkin itseni eräänlaiseksi elämäntavan paluumuuttajaksi.

Olen oppinut sanomaan ei. Se on meille kilteille tytöille ja varmaan kaikille äideille yhteistä: muiden tarpeet menevät omien edelle. Nyt olen laihtunut 25 kiloa ja tunnen itseni taas terveeksi ja energiseksi, siksi vanhaksi Ringaksi joka oli monet vuodet kadoksissa.

Laihduttaminen on projekti, jolla on alku ja loppu. Minulla on urheilun ansiosta ehkä tiettyä päämäärätietoisuutta, jota laihduttaminen ja tulosten pysyminen vaativat.

Olen saanut elämäni takaisin raiteilleen, ja jaksan tänä päivänä paljon enemmän kuin vielä pari vuotta sitten. Tykkään itsestäni enemmän kuin pitkään aikaan.”

Juttu on katkelma Annan nro 46/2016 kansijutusta.

Lue myös:

Yli 30 kiloa laihduttanut Lotta Backlund: ”Jälkkärit ja saunakaljat kuuluvat yhä elämääni”

Burnoutin jälkeen joogaan hurahtanut Ninja Sarasalo: ”En ole saanut elämässäni mitään helposti”

Henkilääkäri ja kiinalainen lääketiede mullistivat Ti-Ti Nallen äidin Riitta Korpelan elämän: ”En ole aikoihin ollut kuumeessa”

X