Ihmiset ja suhteet

Somaliassa syntynyt Nimco Noor tietää, missä tilanteessa kannattaa juoda suomalainen kahvi

Kahvin hinta on noussut rajusti vuoden aikana. Kahvikupposesta ei kuitenkaan noin vain luovuta. Omista kahvihetkistään kertovat kirjailija Sanna Wikström ja opettaja Nimco Noor.

Teksti:
Piia Sainio
Kuvat:
Niclas Mäkelä, Sampo Korhonen

Kahvin mausteinen tuoksu sai Nimco Noorin olon nostalgiseksi.

Kahvin hinta on noussut rajusti vuoden aikana. Kahvikupposesta ei kuitenkaan noin vain luovuta. Omista kahvihetkistään kertovat kirjailija Sanna Wikström ja opettaja Nimco Noor.

Kahvi Suomessa on erilaista kuin Somaliassa

Näin keskiviikkoisin Nimco Noor opettaa aamulla uskontoa Helsingin Malminkartanossa ja iltapäivällä hänellä on opettajien kokous Pasilassa. Keskipäivän tauon aikana hän yleensä käy kotonaan Vuosaaressa ja kiehauttaa somalialaista kahvia termospulloon mukaan otettavaksi.

Sen avulla hän helpottaa väsymystä, joka iskee iltapäivällä.

Tänään kahvit juodaan kuitenkin kahvilassa, joka sijaitsee lähellä Pasilan asemaa. Pitkän menun suosituin kahvi on somalikahvi, ja sitä mekin tilaamme.

Nimco pitelee lämmintä kahvilasia kädessään ja sulkee silmänsä. Mausteinen tuoksu vie hänen ajatuksensa lapsuuteen.

Toimittajan nenään somalikahvi tuoksuu joululta. Kahvissa on kolmea maustetta. Kardemumman ja kanelin pehmeys saa napakkuutta inkivääristä.

Resepti somalikahviin on yksinkertainen

Nimco pitää sekä somalialaisesta että suomalaisesta kahvista. Kotonaan hän keittää molempia. Suomikahvia varten hänellä on kahvinkeitin, somalikahvin hän valmistaa kasarissa.

Se tehdään näin: veden sekaan lisätään pari kolme ruokalusikallista kahvia, kiehautetaan ja valmista tulee. Mausteet ovat valmiina kahvissa.

Somalikahviin hän ei kotioloissa lisää maitoa, suomalaiseen kahviin kylläkin. Aamuisin hän juo ison mukillisen suomikahvia.

Kahvi Suomessa on todella kallista

Opettajan moniosaiset työpäivät päättyvät usein vasta illalla kuuden pintaan. Islamin lisäksi Nimco opettaa somalin kieltä. Aiemmin hän joi päivän mittaan paljon suomikahvia, mutta viime kesänä hän vähensi sen käyttöä.

– Jos juon suomikahvia iltapäivällä, valvon koko yön.

Somalikahvi ei yhtä lailla valvota häntä. Siinä on vain vähän kofeiinia. Mitä mieltä Nimco on kahvin hinnasta?

– Tosi kallista, hän päivittelee.

Yleensä hän ostaa vaaleapaahtoista Juhla Mokkaa tai Kulta Katriinaa – erityisesti jälkimmäisen mausta hän pitää, se tuntuu pehmeältä.

Somalikahvia hän osti viimeksi keväällä, suunnilleen kymmenen pakettia yhdellä kertaa. Kahvia myydään etnisissä ruokakaupoissa, ja sen nimi on Banadir, joka viittaa Nimcon kotiseutuun Etelä-Somaliassa.

Kahvi Suomessa maistuu erilaiselta kuin Somaliassa. Nimco Pasilassa sijaitsevassa somalikahvilassa.
Kahvi Suomessa maistuu erilaiselta kuin Somaliassa. Helsingin Pasilassa sijaitsevan somalikahvilan nimi Riyo tarkoittaa unelmaa.

Lempikahvihetkiään varten Nimco keittää – ehkä hieman yllättäen – suomalaista kahvia termariinsa.

– Kahvi maistuu parhaalta sateessa. Jos tänään olisi ollut aikaa ja olisi satanut, olisin ottanut kahvit mukaan ja vienyt sinut merenrannalle. Viileässä ulkoilmassa kahvi maistuu ja tuoksuu voimakkaammin.

Mieluiten Nimco nauttii kahvihetkestään metsässä yksin. Kahvin lisäksi hän pakkaa evääksi keksin tai pienen leivän.

– Istun rantakalliolla ja katselen merelle. Pidän syksystä tosi paljon, syyskuu on mielestäni paras aika vuodesta.

Sanna Wikström juoksee kahvitarjousten perässä

Olisikohan se puolisen litraa? Hidasta elämää -mediaa vetävä Sanna Wikström arvioi kahvimukinsa kokoa. Ainakin se on iso, niin kotona kuin toimistollakin.

Erästä työkaveria kookkaat mukit hämmensivät, ja häntä varten Sanna hankki kirppikseltä perinteisiä kahvikuppeja. Mukillisia menee Sannalla aamuisin puolitoista ja iltapäivisin yksi – muttei yhtään enää kahden jälkeen.

Perjantaisin Sanna Wikström saa juoda aamukahvin rauhassa. Hän tekee toimistolla nelipäiväistä työviikkoa, ja perjantait ovat hänen ”luovia päiviään”, jolloin on aikaa vaikkapa kiireettömälle salitreenille ja kirjan kirjoittamiselle.
Perjantaisin Sanna Wikström saa juoda aamukahvin rauhassa. Hän tekee toimistolla nelipäiväistä työviikkoa, ja perjantait ovat hänen ”luovia päiviään”, jolloin on aikaa vaikkapa kiireettömälle salitreenille ja kirjan kirjoittamiselle.

– Kadehdin ihmisiä, jotka voivat juoda iltakahvit! Jos juon liian myöhään kahvia, kehossani käy muurahaiskuhina enkä pysty laskeutumaan levolle, Sanna kertoo.

Lääkäri vinkkasi vatsaystävällisen kahvin

Vaaleapaahtoisesta, ”perinteisestä” kahvista Sannalla on huonoja kokemuksia. Opiskeluaikoina hänet on kiidätetty yliopiston kahvilasta sairaalaan vatsakipujen vuoksi, eivätkä lääkärit löytäneet syyksi muuta kuin liiallisen kahvinjuonnin.

Silloin lääkäri antoi vinkin tummapaahtoisesta kahvista, joka olisi hellempää vatsalle. Ja siinä Sanna on pysynyt.

Merkki vaihtelee. Hänen lempikahvinsa ovat ruotsalaisia, Arvid Nordquistia ja Löfbergiä.– Näinä aikoina pitää vähän katsoa, mistä kaupasta saa mitäkin merkkiä millä hinnalla. Jos on kahvitarjouksia, menen niiden perässä.

– Niin kuin ennen vanhaan tehtiin! Muistan, miten vanhempani joskus leikkasivat tarjouskuponkeja lehdestä ja lähtivät hakemaan kahvia.

Kahvin makuun vaikuttaa se, missä se juodaan

Parhaalta kahvi maistuu mökin terassin reunalla istuen.

– Makuun vaikuttaa se, onko mahdollisuus pysähtyä. Elämässä voi olla hienoja kokemuksia, mutta kiireessä niitä ei aisti. Kun kahvin juo kiireettömästi, siitä tulee elämys.

Aina Sanna ei ole juonut kahvia nautinnon vuoksi. Nuorempana hän ei juonut sitä ollenkaan. Lukiessaan suomen kielen pääsykokeisiin parikymppisenä hän napsi kofeiinitabletteja pysyäkseen hereillä. Niistä vatsa tuli kipeäksi.

– Minulla on aina ollut alhainen verenpaine, joka aiheuttaa uneliaisuutta. Ennen kuin aloin juoda kahvia, lääkäri listasi asioita, jotka nostavat verenpainetta: rasvainen ruoka, suola, alkoholi, salmiakki ja kahvi. Valitsin salmiakin ja kahvin.

Kun keho reagoi herkästi, kahvinjuonti on tasapainottelua. Ilmankaan ei voisi olla.– Ilman kahvia mieli ei ehkä olisi niin kirkas.

X