Kolumnit

Jyrki Lehtolan kolumni: Miten kukaan asuu Helsingissä?

Yhä useammalla ei ole mahdollisuuksia tutustua kaikkeen siihen, mitä Helsinki parhaimmillaan tarjoaa. He asuvat lähiöissä, joista matkustavat töihin toisiin lähiöihin tai keskustaan, kirjoittaa Jyrki Lehtola kolumnissaan.
14.11.2019 Teksti: Jyrki Lehtola

Marraskuun alussa kaupattiin Helsingin ydinkeskustassa sijaitsevaa 12,1 neliön miniyksiötä 195 000 eurolla. Neliöhinta oli yli 16 000 euroa.

Yksiö oli kiinteistönvälittäjän mukaan ”tyydyttävässä kunnossa”. Sen yhdessä nurkassa oli ”keittonurkkaus”: vesipiste ja kaksilevyinen hella. Yksiön vessan päälle oli rakennettu parvi nukkumatilaksi. Parvi näytti siltä, että sinne voi hyvällä tahdolla mahtua laiha, pienikokoinen ihminen.

Helsinkiläisen miniyksiön hinnalla Pirkanmaan Mänttä-Vilppulasta saisi ostettua kolme putkiremontoitua neljän huoneen asuntoa tai kaksi hyväkuntoista omakotitaloa.

Tai jos haluaa olla kosketuksissa Helsinkiin työn, kulttuurin tai sosiaalisen elämän kautta, tunnin juna- tai automatkan päästä Karjaalta saisi miniyksiön hinnalla kaksi neljän huoneen asuntoa tai seitsemän huoneen omakotitalon.

Miten kukaan asuu Helsingissä?

Helsinkiin muutetaan työn perässä, koska maaseudulta ovat kadonneet tai katoamassa työpaikat, koulut, terveyspalvelut, turva ja elämä.

Siksi ihmettelen toistuvasti Helsingin keskustassa kävellessäni, missä ihmeessä helsinkiläiset käyvät töissä, koska keskustan kaupat, kahvilat ja kadut ovat täynnä eri-ikäisiä helsinkiläisiä hillumassa kiireettöminä.

Kun uusi kauppakeskus Tripla avattiin Pasilaan, se oli avajaispäivänä niin täynnä, että kaaos oli lähellä. Mistä ne kaikki sinne tulivat? Miksi ne eivät olleet töissä? Hilluvatko he kauppakeskuksissa siksi, että asuvat 12 neliön yksiöissä ja haluavat edes hetkeksi tilaa ympärilleen?

Asumme perheen kanssa Etu-Töölössä lyhyen matkan päästä Helsingin ydinkeskustasta. Meillä ei pitäisi olla siihen varaa, eikä meillä jossain vaiheessa olekaan, koska asumme Helsingissä.

Harvalla luulisi olevan mahdollisuutta asua Helsingissä, sen keskustasta puhumattakaan. Suomalaisen keskipalkka on 3 386 euroa kuukaudessa. Helsingin Ullanlinnassa tarjotaan kaksiota vuokralle 2 500 eurolla.

Asuminen Helsingissä on kallista ja haasteellista. Asumme satavuotiaassa talossa, joka on muiden satavuotiaiden talojen ympäröimä. Tuollaisissa taloissa kaikki on vuorotellen hajoamassa käsiin, ja olemme nyt asuneet kahdeksan vuotta talossa, jota on remontoitu osissa neljän vuoden ajan. Taloa remontoidaan parhaillaankin. Remontit alkavat aamuisin 7–8 aikaan ja ovat olleet niin meluisia, että kun tyttäreni toipui polvileikkauksesta, muutimme hänen kanssaan kahdeksi talviviikoksi kesämökille, jotta hän saisi nukkua.

Melu ja remontit kuuluvat kaupunkeihin, ja meillä ovat asiat hyvin. Helsinkiläissyntyinen vaimoni pääsee nopeasti tuttuihin paikkoihinsa Helsingin keskustassa. Itse kykenen toistaiseksi maksamaan asukaspysäköintini, jotta voin säilyttää kotini lähistöllä autoa, jolla pääsee pois Helsingistä.

Helsinki on muutamassa vuodessa muuttunut elävämmäksi, iloisemmaksi ja viihtyisämmäksi. Meillä on kotoamme lyhyt matka teatteriin, elokuviin, keskustakirjastoon, Musiikkitaloon, Oopperaan ja Helsingin uusiin, erinomaisiin ruokaravintoloihin. Joskus meillä on jopa aikaa sekä varaa käydä noissa paikoissa, vaikka asumme Helsingissä.

Yhä useammalla ei ole mahdollisuuksia tutustua kaikkeen siihen, mitä Helsinki parhaimmillaan tarjoaa. He asuvat lähiöissä, joista matkustavat töihin toisiin lähiöihin tai keskustaan. Illalla kuljetetaan lapsia harrastuksiin, käydään kaupassa, yritetään ehtiä lenkille ja vetäydytään nukkumaan. Kolme kuukautta sitten käytiin kavereiden kanssa syömässä keskustassa, se oli mukava ilta.

Tunnen helsinkiläisen, joka asuu ja tekee töitä Itä-Helsingissä niin, ettei ole kuukausiin päässyt Itäkeskusta lähemmäksi keskustaa. Toinen on käynyt keskustassa vain sen alla matkustaessaan metrolla Myllypurosta työhuoneelleen Ruoholahteen. Kolmas asuu ydinkeskustassa, minkä seurauksena hänellä on varaa käydä ydinkeskustassa vain ruokaostoksilla.

Ja kun noin käy, helsinkiläinen samanaikaisesti asuu ja ei asu Helsingissä. Häneltä jää kokematta se elävöitynyt ja vapautunut Helsinki, josta ei voi käydä kunnolla nauttimassa, koska asuu Helsingissä.

Lue myös

Suosittelemme