Kolumnit

Laura Honkasalon kolumni: Vauva ei ole lelu

25.1.2018 Teksti: Laura Honkasalo

Rasittavaa hengailla elävän nuken kanssa”, tatuointitaiteilija Sini Ariell kirjoitti syksyllä blogiinsa ja aiheutti valtavan mekkalan. Osa ihmisistä oli huojentuneita siitä, että kerrankin puhutaan äitiyden kielteisistä puolista. Osa taas vaati tuoreen äidin päätä vadille tai ainakin sosiaaliviranomaisten visiittiä vauvaperheeseen. (Räväkästä tyylistään huolimatta Ariell takuulla rakastaa vauvaansa hurjasti.)

Äitiysmyyttien ravistelu on enemmän kuin tervetullutta. Silti Ariellin avautuminen tuntui minusta kurjalta. Vauvanhoidon vaativuudesta voi varmasti puhua niinkin, ettei kommentoida lasta. Nykylapsilla vain ei tunnu olevan kummoista yksityisyyden suojaa. Harva aikuinen suvaitsisi sitä, että häntä nimitellään netissä ilmeettömäksi nukeksi tai että hänen terveysasiansa jaetaan somessa tai blogissa kaikelle kansalle lupia kyselemättä. Lapsille näin tehdään jatkuvasti.

Mediassa väännetään säännöllisin väliajoin siitä, onko ok julkaista lasten kuvia somessa. Toisten mielestä lasten kuvat Instagramissa tai Facebookissa ovat nykyaikaa, joten ihan turha hössöttää. Vastapuolen mielestä lasten yksityisyyttä pitää kunnioittaa. Itse en julkaissut lapsistani kuvia, ennen kuin he olivat tarpeeksi vanhoja kertomaan oman mielipiteensä. Ja se mielipide oli tiukka: Meidän kuvia ei saa julkaista koskaan missään. Muutaman kerran olen saanut erikoisluvan laittaa Facebook-kavereiden nähtäville jonkin neutraalin kuvan. Instagramiin en halua heidän kuviaan laittaa, sen avoimuus hirvittää.

Harvoin kuulee kuitenkaan puhuttavan siitä, mitä lapsista voi kertoa somessa sanallisesti. Tiedän vanhempia ja isovanhempia, jotka kertovat Facebookissa kaikesta, mitä lapsi tekee tai sanoo. On niin söpöä, kun kahdeksanvuotias pohdiskelee, millaisen tyttöystävän haluaa tai miten vauvoja tehdään. En ole koskaan tavannut näitä lapsia, mutta tiedän, missä he asuvat, mitä he tykkäävät tehdä, mitä sairauksia heillä on ollut ja mitä ”hassua” he ovat sanoneet kaverin sukupuolielimistä. Varsinkin seksuaalisen kehityksen pitäisi olla yksityisasia, ei jotain, millä huvitetaan aikuisten Facebook-kavereita.

Bloggaajat vievät touhun astetta pitemmälle – lienee vain ajan kysymys, koska joku bloggaaja laittaa synnytysvideon Instagramiin. Eräs nuori nainen julkaisi blogissaan kuvan positiivisesta raskaustestistä, sarjan ultrakuvia ja lopulta kuvat vastasyntyneestä. Toinen esitteli kuvien kera taaperon pottatreenit. Kuka aikuinen olisi sinut sen kanssa, että joku raportoisi kuvien kera hänen ummetuksensa eri asteet? Tänään se Kalervon ummetus sitten helpotti ja tuli iso kakka!

Ikävä kyllä lasten yksityisyyttä tuntuvat loukkaavan eniten äidit ja isoäidit. En ole nähnyt isäblogia, jossa esitellään vaipanvaihtoa ja norokeikkaa Lastenklinikalle. En ole törmännyt Facebookissa isoisään, joka raportoisi, mitä hassutuksia eskarilainen juttelee pippelistään. Äidin ylpeys pienokaisestaan on ymmärrettävää, mutta eikö juuri äidin pitäisi suojella lastaan? YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen artiklassa 16 sanotaan, että lapsella on oikeus yksityisyyteen. Jotkut ylpeät Facebook-isoäidit eivät julkaise kuvia lapsenlapsistaan, mutta sen sijaan kyllä kirjoittelevat pitkiä kuvauksia, joissa kuvailevat lasten pelkoja ja jopa salaisuuksia. Tuntuu karmivalta, että kun pieni lapsi kertoo isoäidille luottamuksellisia asioita nukkumaanmenohetkellä, keskustelu raportoidaan hetken kuluttua aikuisten ihmeteltäväksi.

Harva kuitenkaan kirjaa someen teini-ikäisen yksityisasioita. Äidit ja isoäidit eivät kailota Facebookissa, että nyt on sitten meidän Sallallakin hillopäivät alkaneet ja oli se vaan niin söpö, kun sitä kainostutti! Teini-ikäinen on jo lähempänä aikuista, siis oikea ihminen, vauvat ja pikkulapset sen sijaan ovat niin kaukana aikuisten alapuolella, että heistä voi raportoida kaikenlaista. Kuitenkin jopa vauva on vanhemmistaan erillinen yksilö, subjekti, jonka oikeutta yksityisyyteen pitäisi kunnioittaa. Hän ei ole vanhempiensa omaisuutta eikä söpö lemmikki.

Lapsi on pieni vain hetken. Pian hän on teini-ikäinen, joka ei todellakaan ilahdu siitä, että hänen pottatreeninsä on julkaistu netissä ja hänen päiväkotiaikaiset ajatuksensa vauvojen tekemisestä on kerrottu ventovieraille. Ja haluaako joku tulevaisuuden presidenteistä, että netin uumenista kaivetaan kuvia, joissa hän istuu potalla?

Kommentit (1)

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *