Kolumnit

Leeni Peltosen kolumni: Miksi start up -menestyjien joukossa on harvoin naisia?

Teksti:
Sari Hannikainen

Tiedätkö mikä on devaaja? Entä front end? Tai MVP?

Jos et, älä välitä. Ei moni muukaan tiedä, eikä kaikkien tarvitsekaan. Mutta ei myöskään kannata pelästyä: jokaisella alalla on oma slanginsa, niin myös verkkopalveluiden kehittämisessä. Ne ovat vain kirjainyhdistelmiä.

Digitaaliset palvelut laajenevat koko ajan uusille elämänalueille. Vaikka ei olisi ollenkaan kiinnostunut tekniikasta, jokainen törmää siihen käyttäjänä. Ja valitettavasti nimenomaan törmää, ellei käyttäjän kokemusta ole otettu kehittämisessä tarpeeksi huomioon.

Mutta entä jos naiset eivät ole kiinnostuneita kehittämisestä?

Olen viime kuukausina tehnyt pikku vierailuja digiohjelmistojen kehittäjien porukoihin, sillä olen puuhannut Unitaito-nimistä valmennusohjelmaa unettomien avuksi. Sovelluksen kehittäminen on pakottanut tutustumaan uuteen maailmaan. Tai pikemminkin antanut siihen mahdollisuuden.

Tältä se näyttää: Esittelin alan tilaisuudessa itseni nuorelle ja menestyneelle start up -yrittäjälle. Kättelin, sanoin nimeni ja ”hei”, hän sanoi ”päivää” – ja teititteli. Kohteliasta mutta myös kuvaavaa: olin kaksinkertaisesti outo, nainen ja yli 50-vuotias. Toki start up -menestyjien joukossa on Suomessa naisiakin mutta harvakseltaan. Vanhempia naisia ei noissa kuvioissa juuri näy.

Tilanne varmaankin korjaantuu pikkuhiljaa. Vai korjaantuuko? Poikien yliedustus teknologiataidoissa jatkuu kaikista digiloikista huolimatta. Tyttöjen innostus tekniikan opiskeluun on edelleen liian vähäistä. Jo lukiossa tehtävät valinnat – opiskellako fysiikkaa ja pitkää matematiikkaa – rajaavat jatko-opintojen vaihtoehtoja.

Terveysteknologian tulevaisuudennäkymät ovat huikeat. Ja terveys, jos mikä, on meidän keski-ikäisten naisten vahvuus. Kätevät emännät ymmärtävät hyvin, että uudesta teknologiasta on apua, jos se on helppokäyttöistä ja oikeasti hyödyllistä. Emme ehkä sokaistu jokaisen uuden härpäkkeen ihanuudesta, mutta emme myöskään pelästy uusia asioita.

Tekoälyn, herkkien sensoreiden ja uusien oivallusten ansiosta terveysrutiinimme muuttuvat. Lähitulevaisuudessa mittaamme varmasti terveydestä kertovia signaaleja uudella älykkäällä teknologialla myös kotioloissa.

Vaikkapa hengitysilmasta tai syljestä otettavat kotinäytteet korvaavat verikokeita. Erilaisia mittausantureita sijaitsee pian vaatteissa, iholla tai kotona. Ja monenlaista terveysdataa voi jo nyt seurata kännykästään.

Muutama naisten kannalta hyvin tärkeä sovellus on juuri aloittamassa kasvunsa. Tanskalainen Clue on kuukautiskierron seuraamiseen tarkoitettu digisovellus. Sen avulla voi paitsi pitää kirjaa kierrostaan myös ennakoida hedelmälliset päivät.

Moona puolestaan on suomalainen, käyttäjälle ilmainen teknologiasovellus, joka auttaa diagnosoimaan endometrioosia. Kipupäivien ja muiden oireiden seuraamisessa se voi olla ratkaisevan tärkeä väline, joka auttaa hakeutumaan ajoissa hoitoon. Noona on niin ikään suomalainen sovellus rintasyöpäpotilaiden hoidon ja seurannan avuksi.

Nämä sovellukset osuvat naisen elämän ytimeen. Miksi ne on kehitetty vasta nyt?

Mitä kaikkea naisten avuksi voisikaan keksiä, etenkin jos laajentaisi näkökulmaa myös vanhempaan väestöön. Vaihdevuodet? Alzheimerin tauti? Ikäihmisten aivojumppa? Kaikkiin näihin on olemassa joitakin kehitelmiä, mutta ne ovat vielä lapsen kengissä, ja kaikki englanninkielisiä.

Suomessa naisilla on huikeasti paremmat mahdollisuudet olla mukana tekemässä kaikkea tätä. Esimerkiksi USA:ssa ollaan kymmeniä vuosia meitä jäljessä.

Kun työpaikallasi seuraavan kerran etsitään osallistujia teknologian kehittämiseen tai kokeiluun, mene mukaan. Sinusta ei tarvitse tulla devaajaa (verkkopalveluiden suunnittelija ja kehittäjä), mutta voit tuoda tiimiin korvaamattoman arvokasta käyttäjäkokemusta. Sinun ei tarvitse suunnitella front endiä (se osa ohjelmasta, joka näkyy käyttäjälle, esimerkiksi verkkosivuston rakenne ja ulkoasu), mutta voit kommentoida sen toimivuutta. Ja tiiminne voi yhdessä kehittää MVP:n (minimum viable product) eli tuoteidean testiversion.

Maailmaa muuttavan teknologian kehittämiseen tarvitaan monenlaista näkökulmaa. Pelkän teknologian taitaminen ei riitä; pitää tietää, mistä käyttäjä oikeasti hyötyy. Tähän tarvitaan myös tätejä.

Leeni Peltonen

Leeni Peltonen on vapaa toimittaja, joka opettelee kävelemään juoksemisen sijasta.

Anna Leenille palautetta: leenipeltonen@gmail.com

Leenin aiemmat kolumnit löydät täältä

X