Leeni Peltosen kolumni: Viekö pomo yöunesi?

Heräät hätkähtäen ja vilkaiset kelloa: 4:14. Olet saman tien täysin hereillä, aivot virkeämpinä kuin monesti päivällä. Salamana mieleen vilahtavat tekemättömät työt, huominen palaveri ja läkähdyttävän pitkä vastaamattomien sähköpostien lista.

Ei toivoakaan nukahtamisesta. Kun kieput hikisenä lakanoissa, mieleesi tulvii yhä enemmän ikäviä asioita. Pomo pyysi käymään luonaan ensi perjantaina. Mitähän sillä nyt on mielessä? Ei varmaankaan mitään hyvää.

Mistä se pomo nyt tähän hyökkäsi, aluslakanan ja peiton väliin?

Aivojen pelkokeskus ei erottele, onko pelottava asia konkreettinen (auto syöksähti kulman takaa ja pelastuit jäämästä sen alle vain, koska otit viime tipassa muutaman juoksuaskeleen) vai kuvitteellinen (olenkohan tarpeeksi hyvä työssäni, mitähän pomo minulle sanoo, entä jos meillä alkavat yt:t).

Kun pelkokeskus reagoi uhkaan, se saa sydämen pamppailemaan ja stressihormonin ryöpsähtämään kaikkialle elimistöön. Ja kun taistele tai pakene -tila on päällä, on mahdotonta nukahtaa.

Aikoinaan aivot kehittyivät tällaisiksi, kun uhat olivat leijonan tai hyökkäävän vihollisheimon kaltaisia. Evoluution pitkässä ketjussa henkiin jäi se, joka heräsi ajoissa ja ennätti kaivaa esiin keihään – tai onnistui pakenemaan. Tarvittiin äärimmäistä vireyttä ja voimaa, jotta eloonjäämiskamppailu päättyi voittoon.

Sitä voimaa ja vireyttä kiertää suonissamme, vaikka pomo nukkuu kiltisti omassa kodissaan.

Hiljattain julkaistiin laaja tutkimus, joka osoitti, että työstressi ja huono johtaminen aiheuttavat unettomuutta. Lähes 25 000:ta kunta-alan työntekijää useita vuosia seurannut tutkimus todisti saman asian myös toisin päin: paremmalla johtamisella ja hyvillä työoloilla unihäiriöitä voidaan merkittävästi vähentää.

Työterveyslaitoksen laajassa tutkimuksessa yksi seurattavista ryhmistä oli koottu työntekijöistä, jotka aikaisemmin eivät olleet kärsineet uniongelmista. Mutta kun työstressi ja epäoikeudenmukainen kohtelu lisääntyivät, alkoivat myös univaikeudet. Nimenomaan tässä järjestyksessä.

He taas, jotka lähtökohtaisesti olivat nukkuneet huonosti, huomasivat univaikeutensa vähenevän, kun työelämän epäkohtiin puututtiin. Uni maistui paremmin, kun työpaikalla kiinnitettiin huomiota työtehtävien vaativuuteen ja hallittavuuteen sekä oikeudenmukaiseen kohteluun.

Tuloksissa ei ole mitään erityisen yllättävää. Silti ne herättävät monenlaisia ajatuksia.

Ensinnäkin: Työllä on väliä. Joka kolmas työikäinen kärsii unettomuudesta vähintään kolmena yönä viikossa. Työperäinen stressi on merkittävä unettomuuden aiheuttaja. Unettomuus taas vähentää työtehoa, lisää poissaoloja ja altistaa monille sairauksille.

Toiseksi: Johtamisella on väliä. Tutkimus osoitti, että huonoa johtamista ja epäoikeudenmukaista kohtelua koetaan yleisesti kunta-alan työntekijöiden joukossa.

Kolmanneksi: Ratkaisevaa ei näyttäisi olevan määrä vaan laatu. Tutkimuksessa ei mainittu, että työn määrä olisi erityisesti stressannut työntekijöitä. Sen sijaan työn hallittavuus ja oikeudenmukainen kohtelu olivat yhteydessä parempaan nukkumiseen.

Neljänneksi: Puuttumalla työpaikan ongelmiin pystyttiin parantamaan työntekijän unenlaatua ja siten edistämään hänen jaksamistaan. Työyhteisön epäkohdat tunnistamalla ja niihin vaikuttamalla parannettiin yksilön – ja varmasti koko työyhteisön – hyvinvointia.

Työ on iso osa elämää, se sekä antaa että ottaa. Se on tärkeä tekijä myös unettomuuden taustalla muttei tietenkään ainoa. On liioittelua väittää, että kaikki olisi pomon syytä.

Usein unettomuudessa on kyse kasautuneen stressin aiheuttamasta ylivireystilasta. Tilanteeseen johtaneet syyt ovat moninaisia: työ, perhe-elämä, ihmissuhteet, taipumus herkkäunisuuteen, elämänkriisit, pyrkimys huolehtia sekä itsestä että muista ja hoitaa asiansa hyvin.

Unettomuus on yritys selviytyä tästä kaikesta. Siihen taipuvainen ihminen reagoi moniin elämän haasteisiin tavalla, jonka hän on syystä tai toisesta kehittänyt: valvomalla.

Yleensä ongelmaan tartutaan yksilöpsykologian näkökulmasta. Kunta-alan tutkimus osoitti, että myös työyhteisössä kannattaa kuunnella näitä oireita, joista kärsii joka kolmas työikäinen tänäkin yönä.