Marianna Stolbowin kolumni: Kontrolloiva kumppani haluaa eristää uhrinsa muusta maailmasta – lopputulosta voidaan verrata panttivankeuteen
Pakottava kontrolli parisuhteessa on pitkittynyttä kaltoinkohtelua, joka murentaa uhrin itsetunnon. Jos uhri saa voimaa erota, piina jatkuu usein huoltajuuskiistana, Marianna Stolbow kirjoittaa.
Pakottava kontrolli parisuhteessa on pitkittynyttä kaltoinkohtelua, joka murentaa uhrin itsetunnon. Jos uhri saa voimaa erota, piina jatkuu usein huoltajuuskiistana, Marianna Stolbow kirjoittaa.
Päädyin kuusitoistavuotiaana seurustelusuhteeseen, jonka aikana ystäväni kaikkosivat. Kuin varkain poikaystäväni alkoi arvostella heitä, ja yksi toisensa perään vanhat kaverit etäännytettiin minusta. Minulla ei ollut lähipiirissäni ketään aikuista, joka olisi tunnistanut epäterveet piirteet. Onneksi havahduin asiaan ja sain kiskaistua itseni irti suhteesta, johon kuului monenlaista väkivaltaa.
Alistaviin suhteisiin eivät ajaudu vain nuoret naiset, eikä kovinkaan koulutustaso niiltä varjele. Myöskään avioero ei aina riitä lopettamaan kaltoinkohtelua. Tyypillistä on, että tilanteeseen päädytään pienin askelin mutta hyvin suunnitelmallisesti. Alussa kumppani kommentoi somekäyttäytymistä, sitten leimaa ystävät kunkin eri syystä oudoksi ja vähintäänkin typeräksi. Uhri saadaan tuntemaan häpeää, vähentämään yhteydenpitoa ystäviin ja hänet eristetään.
”Kun uhriin kohdistuva arvostelu kiihtyy, käsi kädessä sen kanssa murenee tämän itsetunto.”
Kun uhriin kohdistuva arvostelu kiihtyy, käsi kädessä sen kanssa murenee tämän itsetunto. Ilmiö tunnetaan nimellä pakottava kontrolli (engl. coercive control). Lapin yliopistossa pro gradunsa tehneet Anniina Hautala ja Henna Ojalehto kirjoittavat, kuinka tarkoituksena on tukahduttaa uhrin elinpiiri, sosiaaliset suhteet ja mahdollisuus avun saamiseen. Päämääränä on täysi hallinta, valta ja kontrolli suhteessa toiseen. Fyysistä väkivaltaa ei aina tarvita, sillä uhkailulla ja pelottelulla voi kieltää, pakottaa ja nöyryyttää. Vaikka lähisuhdeväkivaltaa kohdistetaan kaikkiin sukupuoliin, juuri tämänkaltainen pitkittynyt kaltoinkohtelu on ominaista heterosuhteille ja se kohdistuu tilastojen mukaan pääsääntöisesti naisiin.
Moni on kuullut kumppaninsa autonajoa, työntekoa tai lastenkasvatusta vähättelevää puhetta. Ja jos asiaa toistetaan tarpeeksi pitkään, alkaa uhri itsekin uskoa minuuden murtaviin sanoihin. Tarkoitus on tuhota sosiaaliset suhteet sekä toimijuus. Lopputulosta voidaan verrata panttivankien kokemukseen. Vaikka sellin ovi avataan, ei uhrilla ole kykyä kävellä siitä ulos.
Jos nainen saa lopulta voimaa, apua ja tukea, keinot kovenevat. Eron jälkeen tähtäimeen joutuu vanhemmuus. Tämä vaatii vainoajan tarinoihin uskovan rikoskumppanin. Sellaiseksi saattaa vahingossa joutua niin opettaja kuin sosiaalityöntekijäkin. Sillä ellei rikollinen näytä Karhukoplan konnalta, tarvitaan erityistä taitoa ja ammattimaisuutta tunnistaa juoni. Pakottava kontrolli jää monesti ammattilaisilta huomaamatta ja erityisen vaarallisilla vesillä liikutaan silloin, kun pelinappuloiksi joutuu eron jälkeinen vanhemmuus.
Ex-puoliso kyseenalaistaa toisen vanhemman kyvyt toimia kasvattajana. Pahimmillaan asetelma kääntyy päälaelleen, kun supliikki mies syyttääkin ex-vaimoaan epävakaudesta, väkivallasta, milloin mistäkin. Äidin auktoriteettia vähätellään, lasta yritetään kääntää äitiä vastaan tai äitiä infantilisoidaan koulun ja perhetyön ammattilaisille. Äitiä uhkaillaan lastensuojelulla. Tarkoitus on kostaa pakoon päässeelle kumppanille itsenäisyys ja irtipääsy. Yhteinen lapsi tarjoaa tähän välineet.
”Tänäkin kesänä joissakin perheissä aikuinen pelkää sanoa omia mielipiteitään.”
Tänäkin kesänä joissakin perheissä aikuinen pelkää sanoa omia mielipiteitään eikä uskalla tavata omia kavereitaan. Tai lapsi jännittää koko kesäloman, oikeuden määräyksellä. Tie on pitkä ennen kuin huijari byrokratian pyörteissä paljastetaan. Usein vainoaja maalaa itsensä uhriksi kertoen milloin vieraannuttamisesta, milloin häneen kohdistuvasta väkivallasta.
Panokset kovenevat, jos uhri pistää vastaan. Pelon ohella häpeä ja syyllisyys estävät uhria hakemasta apua. Siksi läheisten on tärkeä havainnoida muuttunutta käytöstä.
Jos läheisistäsi joku on kadonnut parisuhteensa myötä, ei pilailla ”Melania, blink twice if you need help” -vitseillä vaan soitetaan hänelle. Ellei hän vastaa, soitetaan uudelleen. Kerrotaan, että apua saa Tukinainen ry:n sekä Tukikeskus Varjon kaltaisilta toimijoilta.
Olemme mekaanisesti tottuneet puhumaan lapsen oikeudesta molempaan vanhempaan ja soitamme samaa levyä myös silloin, kun toisen vanhemman perässä on jo pitkä pelottava häntä. Kyseessä ei ole tavanomainen eron jälkeinen vanhempien välinen kiista. Tarvitaan erityisen valppaita ammattilaisia käsittämään, mikä lapsen lähipiirissä on oikeasti pielessä ja missä asuu vaara.
Marianna Stolbow on kirjailija ja kouluttaja, joka etsii vastausta kysymykseen,
mitä rakkaus on.
Kommentit
Nämä ”psykopaatit” ovat niin ovelia, että uhrit eivät aluksi huomaa mitään väärää tapahtuvan. Naiset käyttävät henkistä väkivaltaa tosi usein kumppaniaan vastaan.
Ulkopuolisten on vaikea puuttua asiaan, koska eivät näe sitä. Seuraukset voivat olla järkyttäviä.
Kommentit
Jotkut jättää kumppanin rauhaan ja he yhdessä rekrytoi vainoa
nauttii vallastaan kun saa ihmisset joukkkopsykoosiin elämäntehtävänä melun pito yhden henkiön kodin liepeillä
– Joukkovainoajien päätavoitteina on ajaa kohde itsemurhaan, väkivaltaan tai muihin rikollisiin tekoihin (jotka johtavat hänen vangitsemiseen) tai hulluuteen (jonka perusteella hänet suljetaan mielisairaalaan).
– Kohde halutaan diskreditoida saamalla hänet vaikuttamaan mielisairaalta, jotta kukaan muu ei uskoisi hänen väitteitään, tekisi asiasta rikostutkintaa tai auttaisi häntä.
– Joukkovainoajat haluavat vahingoittaa vakavasti kohdetta ilman, että he joutuvat siitä vastuuseen. Tarkoitus ei ole vain vainota kohdetta, jotta hän voisi huonosti, vaan vainoajien tavoite lopettaa hänen elämänsä, tappaa hänet hitaasti.
– Joukkovainoaminen on pohjimmiltaan kiusaamisen kehittynyt muoto.
– Joukkovainoajat eristävät kohteen repimällä hänen turvaverkkonsa hajalle kääntämällä hänen ystäviään, perheenjäseniään ja tuttujaan häntä vastaan. Vainoajia myös laitetaan asumaan kohteen lähelle. Näin kohde on eristetty ja täysin vainoajien ympäröimä.
– Joukkovainoajien menetelmät ovat tarkoituksellisesti outoja, jotta kohde vaikuttaisi mielisairaalta, jos hän yrittää tehdä vainoamisesta rikosilmoituksen tai puhua siitä muille.
Kohteen maineen tuhoaminen
Kohteen (targeted individual) maine tuhotaan levittämällä hänestä huhuja, jotka perustuvat puolitotuuksiin ja valheisiin. Näitä huhuja saattavat levittää myös kohteen lähipiirin ihmiset, jotka on värvätty ilmiantajiksi valehtelemalla, pelottelemalla tai kiristämällä. Nämä ihmiset saattavat myös osallistua varsinaiseen vainoamiseen.
Huhut ovat usein esim. sellaisia, että kohde on rikostutkinnan alla, pedofiili, mielisairas, uhka turvallisuudelle tai jotain muuta ihmisen maineelle tuhoisaa.
Todellinen syy, miksi jotkut valitaan vainoamisen kohteeksi, on aina jotain aivan muuta.
Katuteatteri
Parveilu
Nämä kohteen ympärillä olevat vainoajat käyvät myös hänen kuultavikseen tarkoitettuja keskusteluja, joissa viitataan hänen yksityisasioihinsa. Tieto näistä yksityisasioista on saatu salakuuntelemalla kohdetta, kuuntelemalla puheluita, tarkkailemalla tietoliikennettä tai jonkun hänen kanssaan tekemisissä olleen ilmiantajan kautta. Vainoajat myös matkivat kohteen maneereja näkyvästi, myös sellaisia, joita hän toistaa vain kotonaan ja yksityisesti.
Autoilla seuraaminen
Kohdetta vainotaan kotona ns. ”same time exit/entry” -tekniikalla, eli aina, kun hän lähtee ulos kotiovestaan, joku tai jotkut naapureista tulevat samaan aikaan rappukäytävään, ja sama juttu hänen tullessaan kotiin. Kaikki kohteet yleensä huomaavat sen, että liikenne naapureiden asunnoista ulos
Eristäminen ja vihjailurikollisuus
– mustamaalaus ilkeillä, perättömillä ja valheellisilla jutuilla
– maineen tuhoaminen
– fantasia-hahmon luominen uhrista
– keskustelu uhrista tarkoituksellissa muodossa ulkopuolisten kuulleen/nähden huhumyllyn käynnistämiseksi / epäluulojen herättämiseksi
– mielipideohjaus uhria
– tekosyillä vainoaminen
– vainon levittäminen asuinympäristöön, työyhteisöön ja harrastuksiin
– häpäisyrikollisuus, mm. julkinen häpäisy ja häpäisyrangaistus
Uhrin stalkkaaminen
– uhrin elämän tarkkailu
– seurailu
– tarkkailluksi tulemisen tunteen kasvattaminen uhrissa
– kotirauhan rikkominen
– häirintä
– ”puskaradio” ja ”mustalista” -tyyppinen ajattelumalli
– vainon levittäminen sinne missä uhri liikkuu ja vaikuttaa
– vakoilu, tiedonhankinta ja juoruilun ylläpitäminen
Provokaatiot
– tarkkailun tunteen aiheuttaminen uhrille, epäluuloisuuden kasvattaminen ja ajojahdin tunteen järjestäminen
– katuteatterit
– skitsofreniaan sopivien harhojen rakentelu erilaisia tilanteita luomalla
– puhuminen uhrista tämän kuullen niin, että uhri joutuu epäilemään koskeeko puheet häntä ja miksi puhutaan
– yksityiskohtaisen tiedon käyttäminen uhrin kuullen joko pilkallisesti, mitä hänestä muka luullaan, tai tarkoituksellisesti niin, että uhrille tulee kiusatuksi tulemisen tunne tai tarkkailluksi tulemisen tunne, esim. uhri jää miettimään, miksi joku puhuu, tietää tai luulee sellaista
– yritetään saada uhri reagoimaan, esim. esittämään syytöksiä provokaatioiden jälkeen, jolloin voidaan syyttää harhaiseksi, reagoimaan väkivallalla, jolloin voidaan saada uhrille rikosrekisteri tai selvittelemään provokaatioihin osallistuneita, jolloin voidaan syyttää uhria vainosta
-perättömien juttujen kertominen uhrille, jolloin tämän puhuessa eteenpäin, voidaan syyttää kiusaamisesta, kunnianloukkauksesta tai vainoamisesta
Kovemman asteen vaino
– esiintyminen uhrina
– valeprofiilit
– lavastukset
– viranomaisena esiintyminen / virka-aseman väärinkäyttö uhrin häpäisemiseksi tai tietojen hankkimiseksi
– terveystietojen hankkiminen, levittely ja vääristely
– mustamaalaaminen rikolliseksi
– perättömien tietojen tallentaminen viranomaisjärjestelmiin
– rikosten ja vainon uhriksi joutuneen tarkkailu ja uskottavuuden tuhoaminen
Fyysinen tuhoaminen
– huumeet
– kemiallinen vaikuttaminen
– ele
Miten voisi auttaa henkilöä irti näistä suhteista? Miten puuttua tilanteeseen?
Nämä ”psykopaatit” ovat niin ovelia, että uhrit eivät aluksi huomaa mitään väärää tapahtuvan. Naiset käyttävät henkistä väkivaltaa tosi usein kumppaniaan vastaan.
Ulkopuolisten on vaikea puuttua asiaan, koska eivät näe sitä. Seuraukset voivat olla järkyttäviä.
Virkistä viikkoasi Annalla!
Katso tarjous