Marianna Stolbowin kolumni: Miksi ikä ja pukeutuminen ovat yhä lyömäaseita naisia vastaan?
Sekä ikä (suuntaan tai toiseen) että ulkonäkö (pukeutuminen/tyyli) ovat aina olleet lyömäaseita naisiin kohdistuvassa kritiikissä. Miesten poliittista osaamista ei samoilla mittareilla mitata, Marianna Stolbow kirjoittaa kolumnissaan.
Sekä ikä (suuntaan tai toiseen) että ulkonäkö (pukeutuminen/tyyli) ovat aina olleet lyömäaseita naisiin kohdistuvassa kritiikissä. Miesten poliittista osaamista ei samoilla mittareilla mitata, Marianna Stolbow kirjoittaa kolumnissaan.
Konkaritoimittaja lohkaisi kolumnissaan täyslaidallisen ministereitämme vastaan kirjoittaen kokemattomuudesta, osaamattomuudesta ja tyylittömyydestä. Somekeskusteluissa teksti puolestaan torpattiin myöhäiskeski-ikäisen myrkyllisen tädin purkauksena. Tiedättehän ne, jotka ”tekevät nuorempien naisten työelämästä aina vittumaista”.
Näin lensi bumerangi suuntaan ja toiseen.
”Miesten poliittista osaamista ei samoilla mittareilla mitata.”
Joillekin on lähtökohtaisesti helpompi uskoa keski-ikäisen miehen kuin nuoren naisen osaamiseen. Toisille taas naisen korkea ikä on takuuvarma merkki kitkeryydestä ja kyvyttömyydestä nähdä asioita objektiivisesti.
Itsekin haukoin henkeä lukiessani kokemattomuusarvostelun ohella kukkamekkokritiikin. Siis siinä hallituksessa, jossa on kovan koulutustason omaavia naisministereitä, tähtäimeen kelpasivat jopa kankaiden kuosit!
Arvostelussa valitettiin (nais)ministereittemme mahdottomuutta olla tiukkoja ja kyvykkäitä neuvottelijoita koska ikä ja kukkamekko. Aseet ja asenteet ovat väsymykseen saakka samoja: sekä ikä (suuntaan tai toiseen) että ulkonäkö (pukeutuminen/tyyli) ovat aina olleet lyömäaseita naisiin kohdistuvassa kritiikissä. Miesten poliittista osaamista ei samoilla mittareilla mitata.
Vaan miksei kukaan maininnut Boris Johnsonia, joka kampauksestaan huolimatta sai tahtonsa läpi, Britannian irti EU:sta ja sitä kautta maansa haluamaansa kaaokseen. Entäpä Donald Trump? Hän pääsi maailman vaikutusvaltaismmalle paikalle Yhdysvaltain presidentiksi sillä tukalla! Tyyli ei ollut esteenä eikä kokemattomuus.
”Oikeasti tämän hallituksen kohtaamia haasteita ei voitu ennakoida eikä harjoitella.”
Kirjoituksen mukaan meidän ministereidemme ei tulisi hankkia kokemusta vasta hallituksessa vaan jo sitä ennen. Missäkö? Eurooppalaisissa huippuyliopistoissa tai Brysselissä! Kirjoituksessa kehuja sateli nuoremmille eurooppalaisille ministereille. Miehille.
Oikeasti tämän hallituksen kohtaamia haasteita ei voitu ennakoida eikä harjoitella. Tähän asti on selvitty upeasti.
Suomessa pääministerien ikä on ollut keskimäärin 52 vuotta. Nimityshetkellä Sanna Marinin hallituksen keski-ikä oli 47 vuotta. Konkkaronkalla on siis sekä kokemusta että tuoreutta. Jälkimmäinen tarkoittanee niitä paljon kaivattuja uusia näkökulmia, jota tulevaisuuden rakentamiseen tarvitaan.
”On hienoa, että maata rakennetaan niiden(kin) voimin, joiden intresseissä on elää täällä hyvää elämää myös 50 vuoden päästä.”
Vaikka hallituksemme suosio on yhä huippulukemissa, aina välillä nostaa päätään käsittämätön tytöttelyasenne, joka tietenkin kertoo siitä, kuinka arvostelija luottaa, kasvatuksesta johtuen ja sitä kyseenalaistamatta, keski-ikäisiin miehiin enemmän kuin nuoriin naisiin. Kansallinen unilukkarimmekin ärtyy, jos pääministeri ehtii twiitata ennen häntä. Siksi tuntuu, että jokin nuoremmissa tekijöissä vaivaa jopa vallanpitäjiä, enkä minä keski-ikäisenä naisena yhtään ymmärrä miksi.
Kun on saanut uurastaa ja tehdä riittävästi kiinnostavia työtehtäviä, mikään ei ole mieluisampaa kuin kehua ja tukea nuorempia, jotka janoavat menestystä ja tuloksia.
On hienoa, että maata rakennetaan niiden(kin) voimin, joiden intresseissä on elää täällä hyvää elämää myös 50 vuoden päästä. Konkaripoliitikon kiinnostuksen kohteena on joskus välitön intressi, lyhyen aikavälin etu.
Annan itse mieluusti kehut niin kokemattomammalle kollegalle kuin hallituksen nuorelle jaksavalle ja osaavalle ministeristölle. En koe, että se olisi minulta pois, vaikka kärkinimet eivät edustakaan omaa ikäpolveani. He joutuvat vastaamaan päätöksistään vielä pitkään, ja sekin saa minut luottamaan viisaaseen päätöksentekoon.
”On aika uskoa, ettei keski-ikä tee naisesta(kaan) auttamattomasti vaikeaa vastarannankiiskeä.”
Osaaminen ei asu kankaan valinnassa eikä jalkojen, vaan korvien välissä. Ei olisi Angela Merkelkään pelkällä toimittajan kehumalla jakkupuvulla pitkälle pötkinyt. Aivoja siinä on tarvittu. Ja sitä kuuluisaa kokemusta, jota kartutetaan juurikin ministerin työtä tekemällä.
Samalla tavoin on aika uskoa, ettei keski-ikä tee naisesta(kaan) auttamattomasti vaikeaa vastarannankiiskeä. Kitinän taustalla lienevät henkilökohtaisemmat syyt, eikä tämä asenne koske kaikkia 50 ylittäneitä naisia – niin kuin ei miehiäkään. Sedättely ja tädittely on aivan yhtä älytöntä kuin aikuisten ihmisten tytöttely tai pojuksi nimittely.
Marianna Stolbow on kirjailija ja kouluttaja, joka etsii vastausta kysymykseen,
mitä rakkaus on.
Kommentit
Naisvihan juuret löytyvät siitä miten poikia kohdellaan lapsina. On ällistyttävää miten naisten oikeuksista huolestunut rehtori samaan aikaan kohtelee poikia huonommin kuin tyttöjä. Lapset ovat viattomia alussa. Kyllä naiset tekevät itse tulevan naisvihaaja poikajoukon. Reilun nainen häviää.
Kommentit
Kanat itse nokkivat jatkuvasti toisia. Kun yksi kana aloittaa sen huomaa, että ei kannat antaa arvoa naiselle. Muutamaa yksilöä lukuun ottamatta naisten keskinäisessä kilpailussa riittää niitä kanoja ( Kanan on laumaeläin).
Reilut naiset häviävät. kaikkia pakotetaan siihen tärkeilevään kana elämään. Naiset itse ovat tehneet tästä tällaisen. Miehet vetävät helpolla ja keskittyvät vapaaseen elämään ja nokkivat mukana. Naiset itse vahtivat toista naista, että tämä pysyy ruodussa. mies rankaisee naisia jotka eivät suostu hoitajiksi taikka antamaan seksiä. Pahantahtoiset akat tahallaan sulkevat tältä silmänsä.
Jos nainen päättää elää vapaasti niin kyllä akka armeija tulee vahtimaan. Jos itse tehdään kaikki kotityöt niin vaaditaan toisilta samaa. Nainen katsoo läpisormien miehen erheet taikka ei vois sille mitään, mutta ollaan niin tekopyhää, että jos saadaan vedettyä toista alas.
kanoilla on ihan oma arvojärjestys jossa he, rikkaammat ovat tietenkin niitä oikeassa olevia ja haluavat määrätä muita naisia. He tietenkin ovat aina fiksumpia ja hyviä ja viisaita toisin kuin köyhempi nainen joka on tyhmä ja holtiton.
Toiminta ja teot ovat aina se todellisen mittari havaita tämä. Naisilla ( ja nykyään myös miehillä) on tapana puhua hienoja, mutta toiminta paljastaa todellisuuden.
Tämän jälkeen kun sanoan huokaavat naiset helpottuneina, ah minulla meneekin helpommin ja ovat tekopyhinä saarnaamassa jotain p…aa. Näin toimitaan kunnes on kavennettu naisten oikeuksia niin paljon, että se kolahtaa itseenkin. Sitten kappas, oho
Sitten ihmetellään yhdessä, että miten naisten tasa-arvo ei edennytkään vaan pornohupi jatkuu ja yhä nuoremmat tietävät, että täytyy jo varhain myydä seksiä.
Tulos: Pieni akateeminen naisporukka puhuu tasa-arvosta ja muualla eletään urbaania elämää jossa teintytöt myyvät seksiä.
Krista Kosonen on muuten lahjakkain suomalainen naisnäyttelijä. Tulee se elokuva mieleen.
Naisvihan juuret löytyvät siitä miten poikia kohdellaan lapsina. On ällistyttävää miten naisten oikeuksista huolestunut rehtori samaan aikaan kohtelee poikia huonommin kuin tyttöjä. Lapset ovat viattomia alussa. Kyllä naiset tekevät itse tulevan naisvihaaja poikajoukon. Reilun nainen häviää.
Virkistä viikkoasi Annalla!
Katso tarjous