Marianna Stolbowin kolumni: Miksi naisilta halutaan taas viedä oikeus raskauden keskeyttämiseen, vaikka se on ainoastaan naisen oma valinta?
Olisimmeko 1970-luvulla uskoneet, että miten vuonna 2020 vaaditaan nuorille lisää kuria ja naisten perusoikeudelle eli raskaudenkeskeytykselle perusteluita. Aivan kuin olisimme palanneet 50 vuotta ajassa taaksepäin, kirjoittaa Marianna Stolbow kolumnissaan.
Olisimmeko 1970-luvulla uskoneet, että miten vuonna 2020 vaaditaan nuorille lisää kuria ja naisten perusoikeudelle eli raskaudenkeskeytykselle perusteluita. Aivan kuin olisimme palanneet 50 vuotta ajassa taaksepäin, kirjoittaa Marianna Stolbow kolumnissaan.
Jos joku vielä kuvitteli historian kulun olevan lineaarista, näkemys on rikottu viime aikoina ronskilla tavalla.
Kuka olisi 1970-luvulla kuvitellut, että Yhdysvalloissa istuu jonain päivänä presidentti niin tiukassa omalla pallillaan, ettei häntä saada ulos edes äänestämällä? Tai kuka olisi kuvitellut, että vain 30 vuotta siitä, kun vanhat diktatuurit saadaan kaadettua, Euroopassa oiotaan taas oikeusvaltioperiaatteiden välistä ja operoidaan demokratiaa vastaan? Vai olisiko joku uskonut, että 2020-luvulla meillä joudutaan käymään keskustelua siitä, saako hakaristien kanssa marssia kaduilla?
Luen myös mediasta kansanedustajiemme kantoja, joissa peräänkuulutetaan nuorille lisää kuria ja rangaistuksia. Kuin olisi palattu ajassa viisikymmentä vuotta taaksepäin, vaikka tässä välissä on tehty varmaan hyllykilometreittäin tutkimuksia, jotka kertovat, mitä nuoret kaipaavat: turvaa, tulevaisuudennäkymiä ja perhettä.
Ehkä kaikkein kummallisinta olisi ollut nuoruudessani ajatella, että jonain päivänä kaivetaan uudelleen esiin oikeus raskaudenkeskeytykseen. En olisi uskonut, että tällaisille naisten perusoikeuksille vaaditaan selityksiä uudelleen. Nyt on naftaliinista kaivettu esiin muutakin kuin aiemmin kiellettyjä lippuja.
Hämmentyneimmän hetkeni koin, kun Ylen ajankohtaisohjelmassa suomalainen (mies)tutkija sanoi sangen kyseenalaisen USA:n presidentin pelastaneen enemmän syntymättömien lapsien henkiä kuin kukaan.
Olen kuullut niin sukkapuikolla kuin räntäsateen aikaan lumenluonnin voimalla tehdyistä aborteista.
Mistä pulpahtavat nämä miehet, jotka eivät ole kokeneet raskaudenkeskeytymistä kehossaan mutta kommentoivat sitä julkisesti?
Voisimme lukaista 50 vuotta vanhoja sanomalehtiä, joissa kommentoidaan samoja asioita pelottavan samasta näkökulmasta kuin tänään. Paitsi että silloin kukaan ei olisi kaivanut niitä tiettyjä ristilippuja piironginlaatikoista, koska sodasta oli kulunut niin vähän aikaa, että asia oli vielä tiukasti muistissa. Nyt ei ole. Eikä ole sekään, kuinka paljon hämäriä, väkivaltaisia raskaudenkeskeytyksiä tehtiin aikana, jolloin laillinen sellainen oli kielletty. Kannattaisi muistaa ja muistuttaa.
Olen kuullut niin sukkapuikolla kuin räntäsateen aikaan lumenluonnin voimalla tehdyistä aborteista. Turha sanoa, mikä riski ja kipu noihin hetkiin on liittynyt.
Ja juuri tuo kipuasia on unohtunut niiltä, jotka suunsa aiheesta avaavat.
Asia on kipeä, missä tahansa iässä tai tilanteessa siihen päädytän. Uskon, että muisto seuraa naista vuosikausia.
Ei ole sinun asiasi, keski-ikäinen mies, kommentoida hedelmällisessä iässä olevan naisen oikeutta kehoonsa. Ei edes silloin, jos hänen kehossaan kasvaa uusi keho.
Raskaudenkeskeytys tuottaa tuskaa ja syyllisyyttä. Se on itsestään selvää. Kyseessä on yksityinen valinta ja terveyteen liittyvä kysymys. Lineaarisesti on menty eteenpäin siinä, että ehkäisykeinojen lisääntyessä ja niiden saannin helpottuessa raskaudenkeskeytykset ovat vähentyneet roimasti. Silti niitä tarvitaan, valitettavasti.
Kivun lisäksi myös ratkaisun perusteleminen sattuu. Asia on kipeä, missä tahansa iässä tai tilanteessa siihen päädytän. Uskon, että muisto seuraa naista vuosikausia.
Kaivetaankohan historiankätköistä seuraavaksi oikeus avioeroon?
Samaan aikaan kun oma tahto yritetään saada kuuluville, Euroopassa on marssittu tosissaan sen puolesta, että naisilla säilyy oikeus raskaudenkeskeytykseen.
Meillä keskeytysten lukumäärä on painunut alle 10 000:n, mutta sekään ei kaikille riitä.
Minulla puolestaan ei riitä mielikuvitusta siihen, kuinka syvää naisvihaa täytyy ihmisen tuntea silloin, kun kieltäydytään ymmärtämästä abortin olevan vihoviimeinen keino. Vai pitäisikö kaivaa naftaliinista 80-luvun Tempakan ohjeet: ”Paras ehkäisykeino on pitää vetoketju kiinni”? Se herätti meissä nuorissa silloin valtavasti hihitystä, vaan eipä olisi naurattanut yhtään, jos olisimme arvanneet, että 40 vuotta myöhemmin maailmassa puhutaan jälleen raskaudenkeskeytyksestä.
Kestoaiheita siis näyttää löytyvän. Kaivetaankohan historiankätköistä seuraavaksi oikeus avioeroon, vaikka liian monet lapset ovat eläneet infernaalisissa ydinperheissä ja toivoneet, että vanhemmat edes asuisivat erillään, jottei näiden välienselvittelyä tarvitsisi ikuisesti kuunnella?
Marianna Stolbow on kirjailija ja kouluttaja, joka etsii vastausta kysymykseen,
mitä rakkaus on.
Kommentit
Jos mies ei halua lapsia, on hänellä itsellään samanlainen velvollisuus ja vastuu kuin naisella pitää huoli ehkäisystä. Ei voi tuudittautua siihen että nainen syö pillereitä, vaan mies itse voi vastuullisesti käyttää kondomia tai käydä steriloimassa itsensä. Pillerit voi pettää ja kumi puhjeta, joten aina voi tulla tahtomattaan raskaaksi, miehellä on siinä yhtä suuri vastuu. Miehen sterilisaation voi myös purkaa jos joskus tuleekin halu hankkia lapsia, naisen ei.
Kommentit
Yhä vaan syyllistetään naisia raskauksista, niiden keskeytyksistä ja lapsettomuudesta. Kukaan ei puhu siitä että lapsella ja sikiöllä on isä, ainakin jossain. Hän voi jättää naisensa yksin tai raiskata tai muuten jättää vastuunsa kantamatta. En näe missään kirjoituksia tai mielipiteitä isän vastuusta.
Ennen kuin aletaan kiristää aborttioikeutta tulisi myös miettiä kuinka lapsiystävällinen yhteiskuntamme oikeastaan on. Äitejä patistellaan työhön kun lapset ovat pieniä ja pienestä (tarkistakaapa kateelliset) kotihoidon tuesta halutaan luopua. Lapsilisät ovat niin pieniä ettei niillä osteta edes vauvan kuukauden ruokaa. Ai niin pitää imettää puolivuotta vaikka ei maitoa tulisikaan. On rankkaa kun joutuu joka sentin laskemaan ja rahat on aina loppu.
No jos nainen saa päättää ihan yksin keskeyttääkö raskauden vai ei, silloin jos on tilanne jossa nainen tulee raskaaksi ilman miehen suostumusta ( ei käytä pillereitä tms vaikka sanookin) miehen ei myöskään tarvisi maksaa elatusmaksua. Eihän voi olla että vain nainen voi päättää mitä haluaa ja mies joutuu siitä maksamaan? Ja kyllä, olen nainen.
Jos mies ei halua lapsia, on hänellä itsellään samanlainen velvollisuus ja vastuu kuin naisella pitää huoli ehkäisystä. Ei voi tuudittautua siihen että nainen syö pillereitä, vaan mies itse voi vastuullisesti käyttää kondomia tai käydä steriloimassa itsensä. Pillerit voi pettää ja kumi puhjeta, joten aina voi tulla tahtomattaan raskaaksi, miehellä on siinä yhtä suuri vastuu. Miehen sterilisaation voi myös purkaa jos joskus tuleekin halu hankkia lapsia, naisen ei.
Teknologia edistyy, jokainen ihmissukupolvi lähtee samasta nollapisteestä. Ihminen ei opi edellisen sukupolven kokemuksista, kun ei juuri opi omistakaan kojemuksistaan.
En ole vielä tavannut ketään, joka olisi katunut syntymäänsä. Jos heitä on, niin varmaan voisivat hyötyä psykoterapiasta elämänilon palauttamiseksi.
Minusta nyt ollaan harhateillä, kun tehdään aborttikysymyksestä naisasia. Lapsestahan on kyse, hänen oikeudestaan elämään. Elämä on ainukertainen ja korvaamaton. Jos ei sitä arvosteta, niin eipä ole kummallista jos syntyvyys on Suomessa laskenut ennätysmäisen alas. Tähän on tietysti muitakin syitä.
Abortoitava sikiö kärsii kovia tuskia. Nainen jolle on tehty abortti, ei varmaan asiaa koskaan unohda. Hänelle saattaa tulla vaikeitakin mielenterveyden häiriöitä. Näistä en ole paljon nähnyt kirjoituksia, enemmän nykyään abortista kirjoitetaan naisen oikeutena. Missä on lapsen isän, ja ennen kaikkea sen lapsen oikeus?
https://reformoitubaptistiseurakunta.wordpress.com/2018/12/09/pyhien-naisten-korkea-kutsumus-1-tim-211-15/
Tämä aborttikansalaisaloitteen päätekijän puhe kertoo mielestäni aloitteen taustan ja laatijamiesten suhteen naisiin. Puheentekijä vaatii naisilta miehille alistumista ja hiljaisuutta, kotona miehen palvelua, synnyttämistä, ei saa kulkea kodin ulkopuolella ja eikä saa mennä tehtaaseen tai konttoriin. Naisen tulee olla siveä ja puhdas. Tällaisiakin miehiä siis vielä on. Aborttia ei saisi edes raiskauksen jälkeen.
Virkistä viikkoasi Annalla!
Katso tarjous