Kuninkaalliset

Hollannin hovissa on vuodatettu paljon surun kyyneliä vuosien varrella– näistä kaikista tragedioista, sydänsuruista ja onnettomuuksista kuninkaallinen perhe on joutunut selviämään

Hollannin kuningasperhe tuntuu huokuvan onnea. Harmonian taakse mahtuu kuitenkin monia myrskyjä: traagisia kuolemia nuorena ja kiistanalaisia avioliittoja.
25.12.2019 Teksti: Mirva Saukkola Kuvat: MVPhotos ja Erwin Olaf

Hollannin kuningas Willem-Alexander, 52, paistattelee perheensä eli kuningatar Máximan, 48, ja tytärkolmikkonsa, kruununprinsessa Catharina-Amalian, 15, prinsessa Alexian, 13 ja prinsessa Arianen, 12, kanssa ihailun parrasvaloissa. Tytöt varttuvat, ja viime vuonna julkaistussa hovin virallisessa kuvassa kauniisti föönatut ja meikatut teini-ikäiset näyttävät jo säteileviltä nuorilta naisilta.

Kuningasperheen elämä näyttää olevan yhtä auringonpaistetta. Niin ei kuitenkaan ole, sillä perhe on kokenut monia menetyksiä.

Tukea Willem-Alexander saa pikkuveljeltään, prinssi Constantijnilta, 49, joka elää paljon tavallisempaa elämää ja työskentelee start up -yritysten kehittämisen parissa. Prinssi, tämän Laurentien-vaimo, 52, ja heidän kolme lastaan – Eloise, 17, Claus-Casimir, 15, ja Leonore, 13, – ovat paljon tekemisissä kuningasperheen kanssa, he esimerkiksi lomailevat yhdessä. Helmikuun lopussa paparazzit ikuistivat koko poppoon hassuttelemassa hyväntuulisina itävaltalaisessa laskettelukeskuksessa. Kuningatar Beatrixin, 81, jälkeläiset tuntuvatkin vetävän yhtä köyttä, sillä vaikeudet ovat tuoneet heidät yhteen.

Willem-Alexander ja Máxima kuvattiin vuosi sitten huhtikuussa Amsterdamin kuninkaallisessa palatsissa kolmen tyttärensä kanssa. Isäänsä kädestä pitää kuopus Ariane, keskellä on Alexia ja äitinsä vieressä kruununprinsessa Catharina-Amalia.

Willem-Alexander ja Máxima kuvattiin vuosi sitten huhtikuussa Amsterdamin kuninkaallisessa palatsissa kolmen tyttärensä kanssa. Isäänsä kädestä pitää kuopus Ariane, keskellä on Alexia ja äitinsä vieressä kruununprinsessa Catharina-Amalia.

Menneisyyden varjot

Willem-Alexanderin ja Constantijnin lapsuudessa kuningatar Beatrixin ja tämän puolison, saksalaisaateliin kuuluvan Claus von Amsbergin perheen poikajoukkoa täydensi kolmas muskettisoturi: prinssi Friso, joka oli veljeksistä keskimmäinen ja syntyi vuonna 1968.

Pikkuinen prinssi Friso äitinsä sylissä vuonna 1968, vieressä ylpeä isoveli Willem-Alexander ja poikien isä Claus von Amsberg.

Pikkuinen prinssi Friso äitinsä sylissä vuonna 1968, vieressä ylpeä isoveli Willem-Alexander ja poikien isä Claus von Amsberg.

Peräkkäisinä vuosina syntyneet pojat hankkivat monipuolisen koulutuksen. Tuleva kuningas taittoi opintietään muun muassa maineikkaassa kansainvälisessä lukiossa eli Atlantic Collegessa Walesissa, ja hänen opintojensa aikana Hollannin yleisradioyhtiön tv-kamerat saapuivat ikuistamaan kruununperillisen opinahjoa. Valmistuttuaan hän uppoutui historianopintoihinsa. Railakkaina yliopistoaikoinaan hän sai lisänimen Prins Pils, olutprinssi.

Frisosta tuli insinööri ja taloustieteilijä, ja kuopuksesta, Constantijnista, puolestaan lakimies. Hän avioitui poikakolmikosta ensimmäisenä, vuonna 2001. Häät kolmisen vuotta vanhemman Laurentienin kanssa olivat komeat, ja lapsikatras alkoi karttua jo seuraavana vuonna. Seuraavaksi alttarille asteli Willem-Alexander helmikuussa 2002 avioituakseen argentiinalaissyntyisen Máxima Zorreguieta Cerrutin kanssa. Tämä oli hankkinut kannuksensa rahoitusalalla. Kauneudestaan ja älykkyydestään huolimatta tuleva kuningatar joutui myrskyn silmään, kun media hoksasi hänen isänsä menneisyyden. Jorge Zorreguieta työskenteli kenraali Jorge Videlan rautanyrkkihallinnon aikana Argentiinan maatalousministeriön palveluksessa avaintehtävissä.

Vielä samana vuonna kruununprinssihäiden jälkeen jouduttiin valitettavasti pitämään hautajaiset. Kuningatar Beatrixin puoliso ja poikien isä Claus menehtyi kärsittyään pitkään Parkinsonin taudista ja sydänvaivoista. Miniänsä Máximan tavoin Clausilla oli menneisyydessään hovikelvottomia tahroja, joita kansa katsoi kieroon hänen avioituessaan Beatrixin kanssa vuonna 1966. Vain 76-vuotiaana menehtynyt prinssipuoliso onkin varmasti myöhemmin ollut miniälleen inspiroiva hahmo.

Saksalaisen aatelissuvun kasvattina Claus von Amsberg oli osallistunut pikkupoikana kansallissosialismin aikana Hitlerjugend-nuorisojärjestön toimintaan ja joutui nuorukaisena myös sotaan. Jo se, että hän oli kotoisin Hollannin aikoinaan julmasti miehittäneestä maasta, häiritsi kuningashuoneen alamaisia. Silti hän saavutti arvostetun aseman uudessa kotimaassaan. The Guardian -lehti analysoi muistokirjoituksessaan, että hollantilaisten tapojen ja kulttuurin määrätietoinen omaksuminen sekä lannistumaton työ kehitysmaiden hyvinvoinnin eteen teki hänestä kuningashuoneen rakastetun jäsenen.

Máxima on seurannut appiukkonsa jälkiä. Hän on opetellut kielen ja tavat sekä kannustanut muita maahanmuuttajanaisia samaan monikulttuurisessa Hollannissa. Hän on myös osoittanut olevansa moderni kuningatar ja tukenut esimerkiksi seksuaalivähemmistöjen oikeuksia.

Veljekset, prinssit Friso, Willem-Alexander ja Constantijn isänsä hautajaisissa lokakuussa 2002.

Veljekset, prinssit Friso, Willem-Alexander ja Constantijn isänsä hautajaisissa lokakuussa 2002.

Kielletty rakkaus

Veljeskatraasta Friso kirmasi pisimpään poikamiehenä vapailla markkinoilla. Hänkin oli menettänyt jo sydämensä: älykkäälle, itsensä kanssa täsmälleen saman ikäiselle Mabel Wisse Smitille, joka oli opiskellut taloustieteitä ja valtio-oppia. Perinteisen tavan mukaan prinssi haki parlamentilta hyväksyntää avioliitolleen kesällä 2003, mutta sai kylmän suihkun päälleen.

De Volkskrant -lehden mukaan pääministeri Jan Peter Balkenende oli ilmoittanut parlamentille, ettei luottamus morsiankandidaattiin riitä. Syynä oli tämän tuttavuus huumeparoniksikin kutsutun Klaas Bruinsman kanssa, joka tosin oli ammuttu rikollisjengien välienselvittelyssä hengiltä jo vuonna 1991. Mabel Wisse Smit oli myöntänyt tunteneensa miehen ystävänä ja käyneensä tämän kanssa esimerkiksi purjehtimassa, mutta tivatun romanssin hän kiisti. Se ei riittänyt. Media tiivisti tunnelmaa kaivamalla esiin Mabelin kaikki suhteet Frisoa edeltävältä ajalta ja herkutteli niillä loputtomasti.

Friso nosti kädet pystyyn ja ilmoitti naivansa Mabelin joka tapauksessa. Hollantilaisprinssi kävi hovin ulkopuolella töissä ja oli luonut jo näyttävän uran. Hän päätti luopua tittelistä, jota hän koki tarvitsevansa vähemmän kuin rakastamaansa naista. Luopumalla siitä hän myös katkaisi itseltään ja tulevilta jälkeläisiltään ikuisesti mahdollisuuden kruununperimykseen.

Huhtikuussa 2004 Friso ja Mabel astuivat avioliittoon. Vuotta myöhemmin syntyi Luana-tytär, sitä seuraavana vuonna pikkusisko Zaria. Tytöistä ei tullut prinsessoja vaan herttuattaria, sillä perhe ei enää kuulunut kuningashuoneeseen. Silti he olivat edelleen osa hallitsijaperhettä. Siksi esimerkiksi Constantijn on Luanan kummisetä, Willem-Alexander taas Zarian.

Menneistä kohuista huolimatta Mabel on ikuistettu lukuisia kertoja seisomassa kuningatar Beatrixin rinnalla eri edustustilaisuuksissa.

Prinssi Friso luopui arvonimestään voidakseen naida rakastamansa naisen, Mabel Wisse Smitin. Häät pidettiin huhtikuussa 2004.

Prinssi Friso luopui arvonimestään voidakseen naida rakastamansa naisen, Mabel Wisse Smitin. Häät pidettiin huhtikuussa 2004.

Kohtalokas laskettelureissu

Mabel onkin ollut kuningasperheen tuen tarpeessa, sillä perhettä järkytti tragedia helmikuussa 2012. Innokkaana laskettelijana tunnettu Friso joutui kohtalokkaaseen onnettomuuteen Itävallan Lechissä, kun lumivyöry hautasi hänet. Pelastajilta kesti aikaa kaivaa uhri esiin, ja siinä vaiheessa hapenpuute oli tehnyt tehtävänsä.

– Aika ilman happea oli liian pitkä. On epätodennäköistä, että hän milloinkaan heräisi koomasta, lääkäri ilmoitti läheisten pyynnöstä kansainväliselle lehdistölle viikko tapahtuneen jälkeen.

Perhe vaikeni.

– Perheenjäsenten pitää nyt sisäistää prinssin tilanne ja järjestää elämänsä sen mukaisesti, hovin virallisessa tiedotteessa ilmoitettiin.

The Telegraph -lehti raportoi koko Hollannin median vaeltavan Lechiin seuraamaan Frison tilaa. Sen sijaan, että toimittajat olisivat tonkineet skandaaleja, he kertoivat kyynelsilmin tapahtuneesta. The Telegraph kuvasi tapahtumaa yhtä murheelliseksi Hollannille kuin prinsessa Dianan kuolema aikanaan oli ollut Britannialle.

Seuraavan vuoden huhtikuussa Willem-Alexander kertoi tiedotustilaisuudessa, että kauhistuttava tilanne söi perheen voimia. Sekä Mabel-vaimo että Beatrix-äiti istuivat päivittäin rakkaan Frison vuoteen äärellä tukeakseen häntä. Kuningatar Beatrix luopuikin kruunustaan esikoispoikansa hyväksi vielä samana keväänä, 75-vuotiaana. Oli Willem-Alexanderin aika ottaa hallitsijan velvoitteiden taakka harteilleen.

Epätoivoisessa tilanteessa läheisten jatkuva huolenpito ei kuitenkaan auttanut. Friso menehtyi onnettomuutta seuranneisiin komplikaatioihin elokuussa 2013.

Hautajaisista ei haluttu massiivisia. BBC:n uutisoinnin mukaan surijoita oli vain noin 80.

Murhetta ja surua

Sen jälkeenkään elämä ei ole ollut ruusuilla tanssimista. Varsinkin kuningatar Máximaa on koeteltu tiuhaan suru-uutisilla. Kaksi vuotta sitten hänen isänsä Jorge Zorreguieta menehtyi syöpään. Vaikka vanhan herran menneisyys oli musta, tyttärelle hän oli silti rakas. Hollannin hallituksen suosituksesta isä ei aikanaan saattanut tytärtään alttarille. Lastenlastensa ristiäisiin hän sai silti osallistua, sillä ne nähtiin virallisten tapahtumien sijaan perhejuhlina.

Argentiinalainen Máxima Zorreguieta ja Alankomaiden kruununprinssi Willem-Alexander vihittiin helmikuussa 2002 Amsterdamissa. Morsiamen vanhemmat eivät osallistuneet hääjuhlaan isän arveluttavan taustan takia.

Argentiinalainen Máxima Zorreguieta ja Alankomaiden kruununprinssi Willem-Alexander vihittiin helmikuussa 2002 Amsterdamissa. Morsiamen vanhemmat eivät osallistuneet hääjuhlaan isän arveluttavan taustan takia.

Independent-lehden mukaan Máxima lensi salaa vuonna 2014 tavallisen lehtoyhtiön kyydissä Argentiinaan sen jälkeen, kun isän tila oli heikentynyt ja tämä oli joutunut sairaalaan. Isä kuoli leukemiaan 89-vuotiaana, ja perhe saatteli hänet haudan lepoon Buenos Airesissa elokuussa 2017.

Pahempaa oli kuitenkin luvassa. Vuosi sitten Máximan pikkusisko Inés menehtyi vain 33 vuoden ikäisenä, nähtävästi oman käden kautta.

– Suloinen ja lahjakas pikkusiskoni Inés oli sairas. Hän ei pystynyt löytämään onnea, eikä hänen tilansa parantunut. Ainoa lohdutuksemme on, että hän on nyt löytänyt rauhan, Máxima ilmoitti kyynelehtivänä lehdistölle vieraillessaan tragedian jälkeen syöpäpotilaiden kuntoutuslaitoksessa.

Koko perhe lensi hautajaisiin Buenos Airesiin hyvästelemään Máximan sisaren, joka oli myös Arianen kummitäti.

Haasteista huolimatta Hollannin kuningasperhe näyttää säilyttäneen yhteishenkensä. Ehkä juuri vaikeudet ovat vahvistaneet heitä puhaltamaan yhteen hiileen ja nauttimaan arjesta yhdessä. Murheen vastapainoksi onnen hetket näyttäytyvät entistä aurinkoisempina.

Juttu on julkaistu Annassa 29/2019.

Lue myös

Suosittelemme