Mary Donaldsonilla ei ollut aavistustakaan, kuka juttusille tullut komistus oli – nyt hän tuntuu jopa suositummalta kuin Tanskan kruunun perivä miehensä
Tanskan taiteellista, ketjupolttavaa kuningatar Margareeta II:a, 82, rakastaa koko kansa. Minkälaisen seuraajan hän on saava pojastaan Frederikistä?
Tanskan kruununprinssi Frederik ja tämän puoliso Mary.
Tanskan taiteellista, ketjupolttavaa kuningatar Margareeta II:a, 82, rakastaa koko kansa. Minkälaisen seuraajan hän on saava pojastaan Frederikistä?
Pahimman koronasulun aikana huhtikuussa 2020 Tanskan kansa päätti yhdistää voimansa ja ilahduttaa 80 vuotta täyttävää kuningatar Margareeta II:a. Vaikka kokoontuminen oli kielletty, jokainen kynnelle kykenevä hankkiutui tiettyyn kellonaikaan pihalleen tai parvekkeelleen ja kajautti onnittelulaulun hallitsijalle.
Tuona säveltentäyteisenä hetkenä kuningatar palasi taas samaan rooliin kuin syntyessään. Kun kruununprinssi Fredrik ja prinsessa Ingrid saivat esikoisensa 16. huhtikuuta 1940, se yhdisti vaikeuksien keskellä kamppailevaa kansaa. Margareetan syntymän aikaan elettiin toisen maailmansodan keskellä ja natsi-Saksa oli miehittänyt Tanskan.
Toisin kuin esimerkiksi Norjan kuninkaalliset, jotka olivat paenneet ulkomaille, Tanskan hovi pysyi Kööpenhaminassa Amalienborgin linnassa kansansa tukena. Pikkuprinsessan syntymä perheeseen oli pelon keskellä merkki toivosta. Kun Margareeta täytti 80 vuotta, Tanska sinnitteli pandemian keskellä ja tarvitsi niin ikään iloa. Sitä kansalaisille toi rakkaan kuningattaren ilahduttaminen.
Maan toinen kuningatar
Kun prinsessa Margareeta syntyi, hänestä ei odotettu kuningatarta. Silloisen perustuslain mukaan vain mies saattoi kohota yli tuhatvuotisen kuningaskunnan valtaistuimelle. Kuitenkin Englannin esimerkki sai tanskalaiset punnitsemaan asiaa uudelleen. Mikäli vuonna 1952 kruunattu Ison-Britannian kuningatar Elisabet II saattoi pidellä maansa valtikkaa, miksei sama muka olisi mahdollista Tanskassa?
Vuonna 1953 järjestettiin kansanäänestys, jonka tuloksena Margareeta saattoi nousta isänsä jalanjäljissä valtaistuimelle. Tämä tapahtui tammikuussa 1972 Fredrik IX:n menehdyttyä. Tällöin rakkaan isänsä kuoleman vuoksi avoimesti kyynelehtivästä kruununprinsessasta tuli Tanskan toinen kuningatar keskiajalla eläneen, Kalmarin unionin perustaneen Margareeta I:n jälkeen.
Sitä ennen nuorta kruununperillistä oli valmennettu tehtäväänsä perinpohjaisesti. Hän opiskeli poliittista historiaa muun muassa Aarhusin ja Sorbonnen yliopistoissa, arkeologiaa Cambridgessä ja taloustieteitä Lontoossa. Tämä avasi nuorelle kruununprinsessalle myös mahdollisuuden kurkistaa 1960-luvun kuohuvaan opiskelijaelämään, johon kuuluivat poliittisesti tiedostavat väittelyt ja vanhoillisen maailmanjärjestyksen kyseenalaistaminen.
Ehkä juuri tämä aika muovasi sittemmin Margareetasta yhden sukupolvensa moderneimmista monarkeista, joka ei arkaillut esiintyä televisioruudussa tai tulla ikuistetuksi arkivaatteissa tupakka huulessa.
Räjähtävän vaikea rakkaus
Lontoosta Margareeta löysi myös elämänsä rakkauden: ranskalaisen diplomaatin nimeltä Henri de Laborde de Monpezat.
− Tuntui kuin taivas olisi räjähtänyt, kuningatar myöhemmin kommentoi salamarakastumistaan.
Häitä tanssittiin vuonna 1967. Vuoden kuluttua syntyi kruununprinssi Frederik ja siitä vuoden kuluttua prinssi Joachim.
Syvästä rakastumisesta huolimatta kuningattaren avioliitto ei milloinkaan ollut helppo.
Prinssi Henrik oli hyvin omanarvontuntoinen eikä hyväksynyt esimerkiksi titteliään – miksi hänen pitäisi olla kuninkaan sijaan pelkkä prinssi, kun hänen vaimonsa kuitenkin on kuningatar? Katkeruus aiheen tiimoilta johti jopa siihen, että prinssi ilmoitti haluavansa tulla haudatuksi erilleen kuningattaresta. Näin myös tapahtui, kun hän menehtyi helmikuussa 2018 kärsittyään sitä ennen pitkään muistisairaudesta. Kuningattaren komean kivisarkofagin sijaan Henrik tuhkattiin ja haudattiin erilliseen leposijaansa.
Henrikin vaativa persoonallisuus kuningattaren rentouden vastakohtana ei kerännyt kansalta pisteitä. Hän ei milloinkaan oppinut kovin sujuvaa tanskaa, mitä julkisuudessa jaksettiin aina kritisoida. Myös Cahorsissa Ranskassa sijaitseva linna ja viinitila ärsyttivät kansalaisia, jotka kokivat maksavansa verorahoillaan Henrikin harrastuksen.
Intohimona taide
Tänä vuonna kuningatar Margareeta II viettää kultajuhliaan: hän on hallinnut Tanskaa peräti 50 vuoden ajan. Sitä on juhlistettu muun muassa balettigaalalla ja kuningattaren koruja esittelevällä näyttelyllä Amalienborgin linnan museossa. Margareeta II:n hallintokauden aikana Tanska on muuttunut paljon. Jo Fredrik IX:n aikana alkanut pohjoismaisen hyvinvointivaltion kehittäminen on jatkunut. Lisäksi maa on kansainvälistynyt, ja siitä on tullut monikulttuurinen.
Kuningatar on ollut mukana kaikissa näissä käänteissä, ja hänet tunnetaankin ahkerana kruunupäänä, joka ei säästele omia voimiaan työtehtävien suorittamisessa.
Luova kuningatar suunnittelee myös itse omia edustusasujaan.
Margareeta II ammentaa energiaa omista intohimoistaan. Tärkein niistä on taide. Piirtäminen ja maalaaminen merkitsivät hänelle paljon jo koulutyttönä. Margareeta ei kuitenkaan tyytynyt jäämään pelkäksi innokkaaksi harrastelijaksi, vaan hän on jatkuvasti kartuttanut taitojaan ammattiopettajien johdolla. Hänen töitään on nähty eri näyttelyissä – tosin salanimellä.
Poikkeuksena tästä oli Arken-museoon kymmenen vuotta sitten esille ripustettu näyttely, joka esitteli hallitsijan taidetta hänen omalla nimellään. Se järjestettiin kuningattaren 40-vuotisen rubiinijuhlan kunniaksi.
Tunnetuin kuningattaren taiteellisista töistä lienee kuitenkin J.R.R. Tolkienin Taru sormusten herrasta -teossarjan tanskankielisen version kuvitus.
Kuningattaren kerrotaan myös osallistuneen ensimmäisen kerran vuonna 1977 julkaistun teoksen käännöksen työstämiseen. Harva kuitenkaan tajusi opusten saavuttua kirjakauppoihin myyntiin, että niiden kuvittajana oli toiminut maan kuningatar. Ei, sillä Margareeta II käytti salanimeä Ingahild Grathmer.
Luova kuningatar suunnittelee myös itse omia edustusasujaan. Hänet nähdäänkin usein räiskyvissä asuissa, jotka heijastavat rohkeasti taiteilijan omaa väripalettia.
Lempi löytyi olympialaisista
Toisin kuin äitinsä, kruununprinssi Frederik, 54, on taidetta enemmän kiinnostunut ruumiinkulttuurista. Frederik on juossut maratonin useita kertoja. Sen lisäksi hän nauttii kilpapurjehtimisesta. Frederik istui myös Kansainvälisen olympiakomitean jäsenenä kaksi kautta. Hän siirtyi tehtävästä syrjään vasta viime vuonna, kun aika ei enää riittänyt kokouksiin. Frederikin oli jo aika paikata varttuneeseen ikään ehtinyttä äitiään tämän lukuisissa edustustehtävissä.
Urheilu kuitenkin oli jo muuttanut hänen elämänsä.
Tärkein esimerkki tästä ovat vuoden 2000 kesäolympialaiset Sydneyssä, jossa Frederik kohtasi elämänsä rakkauden. Hän lähti siniverisen seurueensa – johon kuului hänen pikkuveljensä Joachimin lisäksi muun muassa Norjan prinsessa Märtha Louise ja Kreikan prinssi Nikolaos – kanssa pubikiertueelle kisapäivän jälkeen ja päätyi kapakkaan nimeltä Slip Inn. Siellä hän kohtasi tasmanialaissyntyisen Mary Donaldsonin, nykyään 50, joka työskenteli kiinteistöalalla. Tällä ei aluksi ollut aavistustakaan, kuka hänelle juttelemaan tullut komea mies oli.
Lempi kuitenkin leimahti, joten pian Frederik sukkuloi tiuhaan Tanskan ja Australian välillä.
Seuraavana vuonna rakastunut Mary muutti Tanskaan. Lokakuussa 2003 Frederik pujotti hänen nimettömäänsä sormuksen, jonka timantit ja rubiinit symboloivat Tanskan punavalkoista lippua. Häät pidettiin Kööpenhaminan tuomiokirkossa seuraavan vuoden toukokuussa.
Parilla on neljä lasta: prinssi Christian, 16, prinsessa Isabella, 14, sekä kaksoset prinssi Vincent ja prinsessa Josephine, 11. Koko perhe nauttii ulkoilmaelämästä ja merestä, ja niinpä heidät voikin bongata hyvällä onnella viettämässä vapaa-aikaa purjeveneen kannella tai reippaalla kävelyretkellä jossakin Kööpenhaminan vehreistä puistoista.
Seura.fi: Rakkautta Tanskanmaalla: kruununprinssi Frederik ja Mary – Kohtaaminen kisoissa
Dynaaminen duo
Millä tavalla kruununprinssipari sitten tulee hallitsemaan Tanskaa Margareeta II:n jälkeen?
Frederik on perinyt äitinsä moderniuden ja uudistushalun. Hän on opiskellut Aarhusin yliopiston ohella Harvardissa Bostonissa.
Kruununprinssille tärkeä asia on ennen kaikkea ekologia, ja niinpä hän pyrkikin ohjaamaan Tanskaa pois fossiilisten polttoaineiden käyttämisestä jo paljon ennen sitä, kun venäläinen öljy meni Euroopan markkinoilla boikottiin. Prinssin mielestä Tanskan tulisi hyödyntää tehokkaammin Pohjanmereltä puhaltavia puhureita tai kesäpäivinä paistavaa aurinkoa energiantuotannossa.
Erityisen huolissaan hän on arktisten alueiden ongelmista – hallitseehan Tanska edelleen Grönlantia. Ilmastonmuutos tuskin näkyy missään muualla asutuilla alueilla yhtä vahvana kuin siellä, ja niinpä Frederik onkin nostanut Grönlannin ongelmat esiin monissa puheenvuoroissaan.
Mary sopii uudistusmielisen prinssin aisapariksi kuin nakutettu. Yksi Maryn suojelukohteista on vuodesta toiseen ollut seksuaalivähemmistöjen oikeudet. Hän on toiminut myös Kööpenhaminan Pride-tapahtuman virallisena kummina.
Ihastuttava ja tyylitajuinen Mary saa usein paparazzien kamerat laulamaan kiivaammin kuin vain prinssin astuminen esiin. Se ei kuitenkaan tunnu Frederikiä haittaavan, sillä kyseessä on tasa-arvoinen taistelupari. He saattavat jopa vitsailla aiheesta, kuten syyskuussa 2018, kun prinsessa Mary vieraili Suomessa juhlistamassa maidemme välisten diplomaattisuhteiden satavuotispäivää.
− Tiedän, että odotitte miestäni Frederikiä tänne, mutta hän satutti selkänsä eikä pystynyt matkustamaan, joten joudutte valitettavasti tyytymään vain minuun, prinsessa lausui kujeilevasti Helsingin Finlandia-talolla järjestetyillä juhlaillallisilla pitämässään puheessa ja sai valtaisat aplodit.
Totta kai yleisö otti mieluummin vastaan vastustamattoman hurmaavan prinsessan kuin kenetkään muun! Hänen lämmintä persoonallisuuttaan kehutaan kaikkialla. Kun Mary täytti tämän vuoden helmikuussa 50 vuotta eikä juhlavastaanottoa voitu järjestää pandemian vuoksi, kansalaiset saapuivat linnan pihalle laulamaan hänelle.
Sen sijaan, että Mary olisi kiittänyt heitä parvekkeelta vilkuttamalla, hän tuli pihalle kansan keskelle seurustelemaan onnittelijoiden kanssa.
Välillä toki dynaaminen kruununprinssiduo on kohdannut myös haasteita. Tuoreimpiin niistä kuuluu kööpenhaminalaisessa Field’s-ostoskeskuksessa 3. heinäkuuta tapahtunut ampuminen, jossa mielenterveysongelmista kärsinyt mies tappoi kolme ihmistä. Sen lisäksi lukuisat muut haavoittuivat. Tällöin kruununprinssipari osoitti tiedotteessaan syvimmät osanottonsa menehtyneiden läheisille ja toivoivat kansaltaan yhtenäisyyttä.
Vain paria päivää aiemmin he olivat joutuneet ilmoittamaan vetävänsä esikoispoikansa Christianin pois Herlufsholmin yksityiskoulusta, jossa esiin tulleet seksuaalinen häirintä ja rasismi olivat järkyttäneet Frederikiä ja Maryä. Arvostetun eliittikoulun kullatut kulissit peittivät alleen arvoja, joita kruununprinssipari ei voinut hyväksyä.
On varmaa, että kuningatar Margareeta II:n nukkuessa pois Tanskaa tulee kohtaamaan maansuru. Niin paljon häntä rakastetaan. Koko kansa kuitenkin tietää, että Tanska on turvallisissa käsissä. Tuleva hallitsijapari kyllä vaalii Margareetan näkemystä modernista ja tasa-arvoisesta kuningaskunnasta, jossa on aina sijaa uudistuksille.
Lähteet: Jens Andersen: Under bjælken: Et portræt af Kronprins Frederik (Gyldendal 2017). Arturo E. Beéche & David McIntosh: King Frederick IX and Queen Ingrid of Denmark (Eurohistory 2006). Jes Fabricius Møller: Dynastiet Glücksborg, en Danmarkshistorie (Gads Forlag 2013). Anne Wolden-Raethinge: Queen in Denmark, Margrethe II Talks About Her Life (Gyldendal 1989).
Kruununperilliset-juttusarjan osa 2/4 julkaistiin Annassa 29/2022.
Kommentit
Virkistä viikkoasi Annalla!
Katso tarjous